Hämeenlinnan vankilan aloitteesta oikeusministeriön vankeinhoito-osasto asetti työryhmän ”Hämeenlinnan vankisairaalan henkilökuntarakenteen ja toiminnan kehittäminen”. Työryhmän tavoitteena oli selvittää vankisairaalan asemaa Hämeenlinnan vankilan organisaatiossa, vankisairaalan henkilöstörakennetta, sairaalan tuottamia toimintoja ja kartoittaa henkilökunnan lisäkoulutustarpeita. Selvittämistyön pohjalta työryhmä teki muutosehdotukset.

Työryhmän jäseniksi nimettiin terveydenhuollon tarkastaja Virpi von Gruenewaldt vankeinhoito-osastosta (puheenjohtaja), osastonhoitaja Liisa Lepola vankisairaalasta (sihteeri), ylilääkäri Juha Myllykangas vankisairaalasta, apulaisjohtaja Matti Rosenberg Hämeenlinnan vankilasta, ylivartija Jouko Klingberg vankisairaalasta, vanhempi vartija, Vvl:n ry:n luottamusmies Veijo Valo vankisairaalasta, sairaanhoitaja, Tehy ry:n varaluottamusmies Katriina Asikainen vankisairaalasta ja osastosihteeri Eija Hakala-Kovanen vankeinhoito-osastosta (tekninen sihteeri). Liisa Lepolan jäätyä vir-kavapaalle hänen tilalleen sihteeriksi nimettiin osastonhoitaja Sirpa Hakamäki. Työ-ryhmätyöskentelyn puolivälissä jäseniksi kutsuttiin myös osastonhoitaja Satu Salminen ja apulaisylilääkäri Päivi Viitanen vankisairaalasta.

Vankisairaalan henkilökuntarakennetta ja toiminnan kehittämistä pohtinut työryhmä luovutti loppuraporttinsa Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja Markku Salmiselle 16. tammikuuta 2002.

Työryhmä toteaa, että vankisairaalassa viime vuosien kehityksestä on huomioitava erityisesti akuuttisairaanhoidon tarpeen, päihdetyön ja psykiatrisen hoitotyön lisääntyminen. Yhä useammin potilaita toimitaan vankisairaalaan suurten leikkausten tai muiden vakavien sairauksien jatkohoitoon. Suonensisäiset lääkehoidot ovat lähes arkipäivää. Vaikeasti vammautuneita potilaita on hoidettu läpi vuoden. Vankilaan joutuvat vangit tarvitsevat yhä useammin päivytysluonteista huume- ja lääkevierotushoitoa. Lisäksi opiodiriippuvaiset korvaus- ja ylläpitohoitoa saavat potilaat on lähinnä vankeinhoidollisista periaatesyistä sijoitettu vankisairaalaan.

Vankisairaalan henkilöstöresurssit eivät kuitenkaan ole kasvaneet työn vaatimusten lisääntyessä. Työryhmän selvitysten mukaan vastaavien hoitopaikkojen henkilöstömitoitus on yli kaksinkertainen verrattuna vankisairaalan henkilöstömäärään. Vankisairaalan potilaspaikkojen ja hoitohenkilökunnan suhdeluku on 0,2, kun se muualla on vähintään 0.6, usein jopa 0.9. Työryhmä esittääkin neljän uuden sairaanhoitajan viran perustamista vankisairaalaan.

Työryhmä on työssään kiinnittänyt huomiota myös toimintojen organisointiin vankisairaalassa. Sen esityksen mukaisesti sairaalaan perustettiin jo viime elokuussa suljettu tarkkailuosasto. Uusi osasto toimii kaikkien vankipotilaiden tulo-osastona, jossa selvitetään heidän hoidolliset ja valvonnan tarpeet sekä mahdollinen päihderiippuvuus ja sen edellyttämät toimenpiteet.

Työryhmä ehdottaa myös entistä suurempaa panostusta päihdevalvontaan ja turvallisuuteen. Vankisairaalan saaminen täysin päihteettömäksi laitokseksi edellyttäisi mm. muutoksia siellä hoidettavien vankien lomakäytäntöihin. Työryhmä esittääkin, että vankisairaalan potilaille ei hoidon aikana pääsääntöisesti myönnettäisi poistumislupia eikä valvomattomia tapaamisia. Henkilökunnan työturvallisuuden lisäämiseksi työryhmä esittää henkilökohtaisten päällekarkaushälyttimien hankkimista.

Henkilöstön täydennyskoulutusta työryhmä pitää sekä työn vaativuuden että työturvallisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeänä. Esityksen mukaan terveydenhuoltohenkilöstölle tulisikin järjestää turvallisuuteen liittyvää koulutusta ja valvontahenkilöstölle vastaavasti hoidollista koulutusta. Erityisen tärkeää olisi päihdevalvonnan koulutuksen lisääminen koko henkilöstölle.

Koko työryhmän työskentelyn ajan käytiin keskustelua työryhmän ja vankisairaalan henkilökunnan välillä. Työryhmän työskentely perustui avoimuudelle ja henkilökunnalle järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia yhteensä kolme kertaa. Toimikauden aikana työryhmä kokoontui yhteensä 14 kertaa ja työryhmän työskentelyn aikana perustetut eri alaryhmät yhteensä 6 kertaa. Työryhmän työskentelyaika oli 1.1.2001 – 31.12.2001. Työryhmän ehdotukset valmistuvat ajankohtana, jolloin suomalaisessa vankeinhoidossa kehittämisen painopisteenä on ollut päihdetyön organisoiminen ja vankiloiden turvallisuusluokituksen järjestäminen.

Hämeenlinnan vankisairaalan henkilökuntarakenteen ja toiminnan kehittäminen (PDF, 290kB) Työryhmän raportti 31.12.2001

Takaisin