Kuntouttavilla toimintaohjelmilla, kursseilla tai osaston päiväohjelmaan sisältyvällä toiminnalla pyritään parantamaan vangin valmiuksia rikoksettomaan elämään. Kuntouttavaan työhön osallistuvat monet eri henkilöstöryhmät. Ryhmämuotoisen toiminnan lisäksi psykososiaaliseen kuntoutukseen sisältyy päihde- ja sosiaalityö sekä psykologien ja vankilapappien tekemä yksilötyö.

Uusintarikollisuuteen vaikuttaminen on ollut keskeinen rikosseuraamusalan tavoite 1990-luvun lopulta lähtien. Uusintarikollisuuteen vaikuttamisella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joita rikoksentekijöihin kohdistetaan seuraamusjärjestelmässä ja jotka vähentävät hänen rikollisen käyttäytymisensä uusimisriskiä.

Ohjelmatyö

1. Yleisohjelmat pyrkivät vaikuttamaan rikolliseen käyttäytymiseen. Niitä ei ole kohdennettu tiettyyn rikokseen syyllistyneille vaan yleisohjelmien avulla osallistujat pyrkivät arvioimaan toimintansa seurauksia eri näkökulmista. Yleisohjelmia voidaan suunnata hyvin laajalle joukolle vankeja.

2. Rikosperusteiset ohjelmat on tarkoitettu tiettyyn rikokseen syyllistyneille henkilöille, kuten esimerkiksi väkivalta- tai seksuaalirikollisille. Näihin ohjelmiin osallistuminen ei aina kuitenkaan edellytä että olisi suorittamassa tuomiota juuri tästä rikoksesta vaan riittää, jos on syyllistynyt tällaiseen toimintaan ja kokee tarvitsevansa siihen apua. Rikosperusteisissa ohjelmissa pyritään keskittymään tiettyyn rikolliseen käyttäytymiseen liittyvään krimingeeniseen tekijään. Esimerkiksi seksuaalirikoksiin syyllistyneillä niitä voivat olla poikkeava seksuaalinen kiinnostus, seksuaalinen virittäytyminen, ajatusvääristyvät, puutteelliset empatiataidot, vaikeus tunnistaa henkilökohtaisia riskitilanteita jne.

3. Päihdekuntoutuksen osana ryhmämuotoiset ohjelmat ovat yhtenä osana päihdekuntoutusta. Nämä ohjelmat suunnataan eriasteisista päihdeongelmista kärsiville vangeille. Päihdekuntoutusohjelmat voivat olla hyvin monimuotoisia, jotka alkavat esimerkiksi vieroituksen jälkeen tapahtuvana motivoivina haastatteluina tai kursseina ja päätyvät intensiivisimmillään osallistumiseen pitkään yhteisöhoito-ohjelmaan.

Ohjelmatoiminta on vakiintunut kansainvälisesti yhdeksi niistä menetelmistä, joilla pyritään edesauttamaan rikollisesta elämäntavasta irtaantumista. Rikosseuraamusalalla on toteutettu reilut 10-vuotta kognitiivis-behavioraaliseen teoriaan perustuvia kuntouttavia ohjelmia. Eniten järjestetään erilaisia päihdeongelmaisille suunnattuja päihdeohjelmia tai esimerkiksi tiettyyn rikokseen, kuten väkivalta- tai seksuaalirikokseen syyllistyneille tarkoitettuja ohjelmia rikosten uusimisen estämiseksi. Suomi on seurannut tiiviisti kansainvälistä kehitystä ohjelmatoiminnassa sekä pyrkinyt kehittämään toimintaa kansainvälisten suositusten mukaisesti. Vuonna 2008 luodut Rikosseuraamusalan ohjelmatyön linjaukset määrittelevät periaatteet rikosseuraamusalan ohjelmatyölle.

Ohjelma on siis yleisnimitys, jolla pyritään ilmaisemaan, että kysymys ei ole terapiasta vaan eri tarkoituksiin ja ongelmiin keskittyvistä strukturoiduista työskentelymuodoista. Ne vaihtelevat muutosmalliensa, laajuutensa, menetelmiensä sekä tavoitteidensa suhteen. Motivointiohjelmat toteutetaan yleensä joko yksilö- tai ryhmämuotoisena. Vaikuttavuusohjelmat ovat pääsääntöisesti ryhmämuotoisia ja niissä hyödynnetään tietoisesti ryhmän kokemuksellisuutta ja ryhmädynamiikkaa. Kansainvälisesti vakiintuneen käytännön mukaisesti rikosseuraamusalan ohjelmien laadun varmistus tapahtuu akkreditointi- eli hyväksymismenettelyssä. Akkreditoitujen ohjelmien odotetaan tieteellisen tutkimuksen perusteella vaikuttavan uusintarikollisuuteen vähentävästi, mikäli ne toteutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Sivun alkuun

Arjen taitojen ja sosiaalisten valmiuksien lisääminen

Rikosseuraamusalalla toteutetaan myös vähemmän strukturoitua sosiaalista kuntoutusta, jonka ensisijainen tavoite ei ole uusintarikollisuuteen vaikuttaminen vaan toiminnan tavoitteena on ylläpitää tai lisätä vangin arkielämän taitoja ja sosiaalisia valmiuksia, auttaa häntä ohjautumaan ammatillisiin opintoihin tai työelämään tai muuten valmistautumaan vapautumista varten. Tällainen toiminta on voi olla esimerkiksi perheleirejä, erilaisia isä-lapsiryhmiä, terveysneuvontakursseja tai vapauttamisryhmiä. Myös näiden toimintamuotojen sisällön tarkistus on tärkeää ja siksi ne tulee hyväksyttää vuonna 2009 perustetussa Ohjelmatyön ohjausryhmässä ennen niiden laajamittaista käyttöönottoa.

Akkreditointi

Käsikirjaan perustuvan tavoitteellisen kuntoutuksen ja toimintaohjelmien hyväksymismenettely eli akkreditointi käynnistyi Rikosseuraamuslaitoksessa vuonna 2002, jolloin asetettiin asiantuntijatyöryhmän huolehtimaan käytössä olevien ohjelmien hyväksymisestä. Tämä asiantuntijaryhmä koostuu yleensä eri tieteenaloja edustavista yliopistojen tutkijoista sekä muista ansioituneista asiantuntijoista. Akkreditoinnissa ohjelmat hyväksytään ja tarkastetaan kriteerien mukaisesti. Hyväksymismenettelyn tarkoituksena on varmistaa, että rikosseuraamusalan asiakkaille suunnattujen ohjelmien odotetaan tieteellisen tutkimuksen perusteella vaikuttavan uusintarikollisuuteen vähentävästi, mikäli ne toteutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Toimintaohjelmien hyväksymistyöryhmän käsittelyssä tähän mennessä hyväksyttyjä ja käytössä olevia ohjelmia ovat:

• STOP, Seksuaalirikoksista tuomituille tarkoitettu perusohjelma (Sex offender treatment programme, SOTP)*
• Kiskon yhteisöhoito®, I ja II -vaihe
• Antiriippuvuudet®-inforyhmätoiminta
• Omaehtoisen muutoksen (OMA)–ohjelma (Cognitive self change)*
• Cognitive Skills (CS)- ohjelma*
• Suuttumuksen hallinta –ohjelma (Anger management training)*
• Vaasan vankilan kristillisen päihdekuntoutusosaston ohjelma
• Kalterit taakse®
• Matkalla muutokseen –päihdekuntoutusohjelma
• Ojasta allikkoon – vai takaisin hoitopolulle, retkahduksen hoito-ohjelma
• Yhteisökuntoutusohjelma (Sörkka yhteisön mallin mukaisesti)

Sivun alkuun

Käsittelyä odottavat:

• MOVE!- parisuhdeväkivallan puheeksiotto
• Liikenneturva –ohjelma
• Lähisuhdeväkivaltaohjelma
• Ohjauspyörä
• VKM- viisi keskustelua muutoksesta (Beteende samtal förändring)*
• Ajattelutaitoja työpaikalle (Thinking skills for workplace)
• VINN -motivointi ja keskusteluohjelma naisille (VINN-samtalegruppe for kvinner)*

* kansainvälisiä ohjelmia

Hyvänä käytäntönä hyväksytty:

• Terve-kurssi
• Oppimisvaikeuksista vapaaksi

Akkreditointityöryhmän kokoonpano toimikautena 2010-2012:

• Merja Ikonen-Varila, KT, dosentti, aikuiskasvatustieteen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
• Juha Holma, PsT, vaativan erityistason perheterapeutti, lehtori, Jyväskylän yliopisto
• Pekka Tuomola, LL, johtaja, Helsingin Diakonissalaitos, Huume ja mielenterveystyö
• Raija Järvenpää, FK, koulutuspäällikkö, Rikosseuraamusalan koulutuskeskus
• Tarja Kallio, VTT, psykoterapeutti, työnohjaaja, yksityinen ammatinharjoittaja
• Liisa Riittinen, PsL, sijoittajayksikön johtaja, Itä ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue
• Maarit Suomela, PsM, TM, kehittämispäällikkö, Kriminaalihuollon tukisäätiö
• Anna Arola-Järvi, YTM, sijoittajayksikön johtaja, Turun vankila (puh.joht.)
• Ulla Knuuti, VTT, erityisasiantuntija, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö (siht.)
• Tiina Vogt-Airaksinen, VTM, erityisasiantuntija, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö (siht.)

Lisätietoja rikosseuraamusalan ohjelmatoiminnasta antavat:

erityisasiantuntija Ulla Knuuti, puh. 010 36 88483, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö
erityisasiantuntija Tiina Vogt-Airaksinen, puh. 010 36 88508, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö

Sivun alkuun

Vuonna 2009 tavoitteelliseen ohjelmaan tai muuhun sosiaaliseen kuntoutumiseen osallistuneet:

Osallistuneet	2009
Päihdekuntoutusohjelmat	444
Uusintarikollisuuteen vaikuttavat toimintaohjelmat	288
Muu sosiaalinen kuntoutus	528
Yhteensä	1260

• Yleisohjelmat
  
• Uusintarikollisuuteen vaikuttavat toimintaohjelmat