Valvontaan määrätyllä on velvollisuus osallistua valvontasuunnitelman laatimiseen ja hänen tulee suunnitelmassa yksilöidyllä tavalla pitää yhteyttä valvojaansa. Yhteydenpidon tiheys määritellään yleensä valvonnan alkuvaiheessa tiiviimmäksi ja valvonnan kuluessa tapaamisia voidaan tarpeen mukaan harventaa.

Valvojan ja valvottavan yhteydenpitoa varten valvottavan on valvontatapaamisten yhteydessä ja muutenkin valvojan pyynnöstä annettava valvojalle tarpeelliset yhteystietonsa samoin kuin työhön, asumiseen, koulutukseen, opiskeluun ja taloudelliseen tilanteeseensa liittyvät tiedot. Myös muut tiedot valvottavan olosuhteista saattavat olla tarpeellisia valvonnan toteutumisen kannalta. Valvottavan on oma-aloitteisesti ilmoitettava valvojalleen olosuhteissaan tapahtuneista olennaisista muutoksista.

Valvottavan on noudatettava valvojan antamia valvonnan toteuttamiseksi tarpeellisia määräyksiä.

Valvottava ei saa valvontatapaamisessa olla alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen. Alkoholinkäyttöä koskeva kielto koskee siten vain valvontatapaamisia. Mikäli valvottavalla on päihteidenkäyttöön liittyviä vaikeuksia, se huomioidaan valvontasuunnitelmassa.

Valvonnan alkaessa valvoja keskustelee ja ilmoittaa erikseen niistä seuraamuksista, joita valvottavalle voi aiheutua velvollisuuksien rikkomisesta. Mahdollisia seuraamuksia ovat kirjallinen varoitus, noutopyyntö poliisille tai ilmoitus syyttäjälle. Tuomioistuin voi määrätä jäännösrangaistusta pantavaksi täytäntöön velvollisuuksien törkeän rikkomisen johdosta 4 -14 päivää.

Lainkohdat:
Rikoslaki 2 c luku 5-7 § (780/2005)
Laki ehdonalaisen vapauden valvonnasta (782/2005)