Tiivistelmä

Tutkimus on Rikosseuraamusviraston Järvenpään sosiaalisairaalan tutkimusyksiköltä tilaama tutkimus, jossa arvioidaan Helsingin vankilan päihteettömän osaston toimintaa ja hoito-ohjelmaa niiden kehittämistyön pohjaksi. Arvioinnin kohteina ovat erityisesti osaston resurssointi, teoreettisten viitekehysten hyödyntäminen osaston hoito-ohjelmassa, vankien valinta osastolle, moniammatillisuuden hyödyntäminen osaston työryhmän toiminnassa sekä osaston vaikuttavuus. Arviointi perustuu osaston työryhmän itsearviointiprosessiin (mm. SWOT -analyysi ja ITE -arviointi), osaston vankien teemahaastatteluihin, osallistuvaan havainnointiin sekä osastoa koskeviin tilastoihin ja dokumentteihin.

Osaston työryhmä ja vangit arvioivat tutkimuksessa omaa ja osaston toimintaa avoimesti, monipuolisesti ja realistisesti. Tutkimus osoittaa selvästi päihdekuntoutuksen vaativuuden ja “haavoittuvuusherkkyyden” vankilan toimintaympäristössä. Työntekijöiden on vaikea keskittyä muiden töiden ohella yhden osaston toiminnan kehittämiseen ja vankien on vaikea irrottautua vankila- ja vankikulttuurin siteistä. Päihteettömällä osastolla on vankilassa kuitenkin vakiintunut asema ja rakenne. Osastolle hakeutuu myös riittävästi päihdeongelmaisia vankeja. Osaston työryhmän jäsenillä on monipuolista koulutusta, kokemusta ja ammatillista osaamista. Sen sijaan päihdekuntoutuksen näkökulmasta osaston luonne ja hoito-ohjelman sisältö eivät vielä ole selkeästi rakentuneet (“profiloituneet”) eikä osaston resurssointi täytä kaikilta osin päihdepalvelujen laatusuosituksia.

Ulkoiset puitteet ja ammatilliset taidot osaston kehittämiseen kognitiivisen yhteisöhoidon suuntaan ovat olemassa, mutta edellytykset niiden tehokkaaseen hyödyntämiseen ovat olleet rajalliset. Kehittämistyö vaatii mm. työryhmän yhteisen työnohjauksen ja koulutuksen käynnistämistä sekä osaston resurssien vahvistamista, jotta työryhmällä on mahdollisuus (aikaa) yhteisen tavoitteen määrittämiseen, oman työn systemaattiseen seurantaan ja arviointiin, moniammatillisen mutta yhdenmukaisen työotteen rakentamiseen sekä haluttujen teoreettisten viitekehysten (kognitiivuus ja yhteisöhoito) selkeämpään soveltamiseen osaston toiminnassa. Tämä edellyttää työryhmältä sitoutumista pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä vankilalta ja rikosseuraamusvirastolta sitoutumista riittävien toimintaedellytysten turvaamiseen.

Kohti kognitiivista yhteisöhoitoa? Helsingin vankilan päihteettömän osaston arviointi- ja kehittämistutkimus Jouni Tourunen & Jussi Perälä (Pdf, 983kB)

Referat

Summary