Vangin taloudelliset etuudet ja työ- ja toiminta-ajan merkitseminen (8/004/2011)

RIKOSSEURAAMUSLAITOS OHJE Dnro 8/004/2011, 12.4.2011

Toimivalta: Laki Rikosseuraamuslaitoksesta (953/2009) 2 luku 5 §

Voimassa 1.5.2011 lukien toistaiseksi

Kumoaa: Ohje Vangin taloudelliset etuudet ja työ- ja toiminta-ajan merkitseminen (2/004/2010)

Vastaanottaja: Rikosseuraamuslaitos

Normipohja
Vankeuslaki 8:12, 1 mom (työaikalainsäädännön noudattaminen soveltuvin osin)
Vankeuslaki 9:6 (palkka, toimintaraha ja käyttöraha)
Vankeuslaki 9:7 (palkasta suoritettavat pidätykset)
Tutkintavankeuslaki 4:1, 2 mom (toimintarahan perusteista sopiminen)
Tutkintavankeuslaki 5:7 (toimintaraha ja käyttöraha)
Vankeuslaki 9:3 ja tutkintavankeuslaki 5:3 (rahan ja muiden maksuvälineiden hallussapito)
Vankeuslaki 9:4, 3 mom ja tutkintavankeuslaki 5:4, 3 mom (vankilan ulkopuolelta tulevan rahan käytön rajoitusmahdollisuus)
Vankeuslaki 9:8 § (suorittamatta jättäminen)

Valtioneuvoston asetus vankeudesta 22 § (vankien työ- ja toiminta-aika)
Valtioneuvoston asetus vankeudesta 27 § (osallistumisvelvollisuudesta vapauttaminen määräajaksi)
Valtioneuvoston asetus vankeudesta 32 § (toimintarahan määräytyminen)
Valtioneuvoston asetus vankeudesta 33 § (palkan määräytyminen)
Valtioneuvoston asetus vankeudesta 34 § (käyttörahan määräytyminen)
Valtioneuvoston asetus vankeudesta 35 § (työkyvyttömyysajan käyttöraha ja toimintaraha)
Valtioneuvoston asetus vankeudesta 36 § (toimintaraha määräaikaisen osallistumisvelvollisuudesta vapauttamisen aikana)
Valtioneuvoston asetus vankeudesta 37 § (ruoka- ja ylläpitokorvaus)
Valtioneuvoston asetus vankeudesta 38 § (ruokakorvausten perimättä jättäminen)
Valtioneuvoston asetus tutkintavankeudesta 10 § (toimintaraha ja käyttöraha)

Suljetussa laitoksessa vanki ei voi pitää rahaa hallussaan. Vankilan vastuulla olevien vangin rahavarojen seuranta hoidetaan vankirahakirjanpidolla. Siinä vangin henkilökohtaiselle tilille kirjataan vankilan maksamat toimintarahat ja käyttörahat sekä vangin vankilan ulkopuolelta vastaanottamat rahavarat ja hänen vankilaan tullessaan mukanaan tuomansa rahat.

Ansiotiedot siirretään ansiokortilta vähintään kerran kuukaudessa vankirahakirjanpitoon. Ansiot on pyrittävä antamaan vangin käyttöön 5 arkipäivän kuluessa toiminta- ja käyttörahakauden päättymisestä.

Vankirahakirjanpitoon merkitään myös vangin rahavarojen käyttö. Vangille annetaan kuitti hänen tililtään maksetuista laskuista sekä laitosmyymälässä tehdyistä ostoksista. Ote rahavarojen tilinpidosta annetaan vangille ansioiden merkitsemisen jälkeen.

Jos suljetun laitoksen tai laitoksen osaston vankien oikeutta käyttää ulkopuolelta tulevaa rahaa on rajoitettu, eritellään vangin henkilökohtaisella tilillä rahavarat käyttöosuuteen (vankilan maksamat toiminta- ja käyttörahat) sekä omiin rahoihin (vankilan ulkopuolelta saadut rahat). Samoin menetellään vangin siirtyessä avolaitoksesta suljettuun laitokseen tai suljetun laitoksen osastolle, jossa on voimassa rahan käytön rajoitus. Vangin hallussa olevista rahoista ja jälkikäteen maksettavasta avolaitospalkasta käyttöosuuteen merkitään summa, joka vastaa kolmannen toimintarahaluokan kuukausiansiota. Loput varat merkitään omiksi varoiksi.

Rahan käyttörajoitusten piirissä oleville suljetun vankilan vangeille merkitään käyttöosuuteen siviilityöstä ja omasta työstä saatavasta ansiosta samoin kuin muilta viranomaisilta toimintaa varten saatavista tuista summa, joka vastaa kolmannen toimintarahaluokan kuukauden ansiota. Loput varat merkitään omiksi varoiksi. Askartelutuotteiden myynnistä saadut tulot merkitään omiksi varoiksi.

Jos vanki haluaa säästää rahaa vapautumisen varalle, vankila voi vangin pyynnöstä siirtää varat ulkopuoliseen rahalaitokseen vangin tilille. Säästämisestä ja rahojen siirtämisestä tehdään vangin kanssa sopimus, josta ilmenee säästettävä summa ja kuinka usein se peritään toimintarahasta. Vanki voi ilman säästösopimustakin lähettää rahaa tililleen pankkiin.

Avolaitoksissa, joissa vangilla on rahavarat hallussaan, ansiot maksetaan vangille kaksi kertaa kuukaudessa pääsääntöisesti kuukauden 10. ja 25. päivä.

Ansiot ja toteutunut työ- ja toiminta-aika merkitään vankitietojärjestelmän sisältämään vangin ansiokorttiin päivittäin. Vankia ohjannut virkamies tekee merkinnät toiminnasta, toimintatunneista ja toiminnan ajalta maksettavan toimintarahan tai palkan suuruudesta. Esimiehet huolehtivat, että vankilan ulkopuoliseen toimintaan osallistuvien, sairaana olevien sekä kuljetuksessa tai poistumisluvalla jne. olevien ajankäyttö ja ko. ajalta maksettava käyttöraha tulee merkityksi ansiokortteihin ja että vankitietojärjestelmään automaattisesti kirjautuvat tiedot tarkistetaan.

Ansiot maksaa se vankila, jonka kirjoilla vanki on. Vastaanottava vankila maksaa kuljetuksen ajalta tulevan käyttörahan, ellei vankiloiden kesken ole muuta sovittu. Kuljetukseksi luetaan myös se aika, jonka vanki on kuljetuksen yhteydessä toisessa laitoksessa eikä häntä ole otettu kyseisen laitoksen kirjoille. Vankeinhoitolaitoksen sairaalassa kertyvältä tutkimus- ja hoitoajalta käyttörahan maksaa se vankila, jonka kirjoilla vanki on, ellei kyseinen vankila sovi pitkäaikaisissa sairaalasijoituksissa käyttörahan maksusta sen vankilan kanssa, jonka yhteydessä sairaala toimii.

Vankien työ- ja toiminta-aikakirjaukset ja ansiokirjaukset tarkistetaan ja hyväksytään vankitietojärjestelmässä ennen maksuunpanoa. Virkamiehen toimenkuvassa määrätään tarkistuksen ja vahvistuksen suorittaja.

Säännönmukainen työ- ja toiminta-aika on 35 tuntia viikossa, minkä mukaan maksetaan käyttöraha. Osaston päiväjärjestyksessä todetaan työ- ja toiminta-ajan alkaminen ja päättyminen sekä ruokatauon ajankohta.

Mikäli vangin työ- ja toiminta-aika on lyhyempi kuin 35 tuntia viikossa, määritetään toimintaan sijoittamispäätöksessä toiminnan kesto ja kuinka monelta tunnilta toimintaraha maksetaan. Toimintaan sijoittamispäätöksessä määritetään myös se itsenäinen työskentely- tai toiminta-aika, joka on osallis-tumisvelvollisuuden täyttämistä ja josta maksetaan toimintarahaa.

Avolaitosten ammattityössä säännöllinen työaika on kun työajan lyhennys otetaan huomioon viikkotyöajassa 38 tuntia 15 minuuttia viikossa. Muissa toiminnoissa säännöllinen työ- ja toiminta-aika on 35 tuntia viikossa. Jos vangin työ- ja toiminta-aika jää lyhyemmäksi kuin 35 tuntia viikossa tai jos se sijoittuu muusta poikkeavaan ajankohtaan, sovelletaan myös avolaitoksissa edellisissä kappaleissa esitettyjä ohjeita.

Mikäli vangin toiminta-ajan alkaminen ja päättyminen poikkeaa (esim. siivous- ja ruokahuoltotöissä) vankilassa yleisesti noudatetusta työ- ja toiminta-ajan alkamis- ja päättymisajasta, määritetään toimintaan sijoittamispäätöksessä tai sen yhteydessä päivittäisen työajan lisäksi työajan alkamis- ja loppumisajat ja tarvittaessa todetaan työvuorojen suunnittelusta vastuussa oleva.

Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa.
Työaika on järjestettävä niin, että työntekijä saa kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävän keskeytymättömän vapaa-ajan, joka on mikäli mahdollista sijoitettava sunnuntain yhteyteen. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden aikana. Yhtäjaksoisen vapaa-ajan tulee kuitenkin tällöin olla vähintään 24 tuntia viikossa.

Toimintaraha maksetaan kolmessa luokassa työn, koulutuksen tai muun toiminnan vaativuuden, osallistumisen säännöllisyyden ja keston sekä vangin henkilökohtaisen suorituksen mukaan. Ilman erityisperusteita vangille maksetaan aluksi ensimmäisen toimintarahaluokan mukaan. Toimintarahaa korotetaan edellä mainittujen perusteiden mukaisesti. Henkilökohtaisen suoriutumisen perusteella voidaan toimintarahaa suljetuissa laitoksissa korottaa toisesta luokasta kolmanteen. Tästä päättää toimintaan sijoittamisesta vastaava virkamies toimintoja ohjaavan esityksestä tai toimintaa ohjaava virkamies yhdessä toisen virkamiehen kanssa. Muuten toimintarahaluokan määrittää toimintaa ohjaava virkamies.

Toimintaraha voidaan maksaa myös työsuoritukseen perustuen urakkatyöstä. Ennen työn aloittamista on sovittava yksikköarvoista. Työsuorituksen perustuen toimintarahaa saavan ansiokorttiin on myös merkittävä todellinen toiminta-aika. Myöskään urakkatyötä tekevä ei voi ylittää ylityötuntien enimmäismääriä. Toimintaraha urakkatyössä ei saa nousta 40 %:a toisen toimintarahaluokan toimintarahaa korkeammaksi. Pakkaus- ja kokoonpanotöissä, joita tehdään pelkästään urakkatyönä ja joiden tekemiseen liittyy työtilauksista johtuvia katkoksia ja siten ansioiden epäsäännöllisyyttä voidaan hyväksyä korkeammat hetkelliset urakkapalkkiot kuin muussa vankityössä.

Avolaitoksissa voidaan toimintaraha maksaa kolmannen toimintarahaluokan mukaan ilman eri virkamiesten yhteiskäsittelyä.

Toimintaan osallistuvalle tutkintavangille maksetaan toimintaraha vankeusvankeja koskevien ohjeiden mukaan. Ennen työn aloittamista tutkintavangille on selvitettävä, että hänen tekemäänsä työhön sovelletaan vankityötä kokevia säännöksiä ja että työ ei perustu työsuhteeseen. Toimintaan osallistumisesta tehdään kirjallinen toimintaan sijoittamispäätös.

Ylityökorotus maksetaan tunneilta, jotka ylittävät 8 tuntia päivässä tai 40 tuntia viikossa. Ylityötunteja määriteltäessä mukaan luetaan toimintatunneista vain työtunnit. Kahdelta ensimmäiseltä päivittäiseltä ylityötunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu toimintaraha tai palkka ja tämän jälkeen 100 %:lla korotettu. Viikkoylityön 8 ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla korotettu ja sen yli meneviltä tunneilta ja sunnuntaityöstä 100 %:lla korotettu toimintaraha tai palkka. Ylitöiden teettämistä ja siten myös ylityökorotuksen maksamista rajoittavat työaikalainsäädännön velvoitteet vapaa-ajan pituudesta.

Sunnuntaityön 100 %:n korotus maksetaan työaikalainsäädännön mukaan sunnuntaina ja kirkollisena juhlapyhänä tehdyistä työtunneista.

Säännönmukaiselta työ- ja toiminta-ajalta, jolta ei makseta toimintarahaa tai palkkaa, maksetaan käyttörahaa. Käyttöraha maksetaan alimman vaihtoehdon mukaan, jos vanki ei omasta syystään osallistu toimintaan. Toimintaan osallistumattomuus katsotaan vangista johtuvaksi ja siten alimman käyttörahaluokan mukaan maksettavaksi myös kurinpitorangaistuksen aikana.
Arkipäiviksi osuvilta pyhäpäiviltä ja aattopäiviltä, jotka ovat yleisiä vapaapäiviä, maksetaan käyttöraha.

Tutkintavangin ensisijaisena toimeentulolähteenä on toimeentulotuki, ellei hän osallistu työhön tai muuhun toimintaan ja saa toimintarahaa. Päiväkohtaista käyttörahaa 2 euroa/päivä voidaan maksaa hakemuksesta toimintoihin osallistumattomalle tutkintavangille varattomuuden tai muun erityisen syyn perusteella, mikäli kunta ei myönnä toimeentulotukea. Erityisenä syynä voidaan pitää sitä, että ulkomaisella tutkintavangilla ei ole kotikuntaa Suomessa.

Avolaitosten ammattityössä maksetaan palkka työhön käytettyjen tuntien mukaan työn vaativuuden ja raskauden sekä vaadittavan ammattitaidon ja työsuoritusten perusteella. Avovankiloissa maksetaan pääsääntöisesti palkkaluokkien 2 – 3 mukaan silloin kun työ tehdään vankilalle. Ensimmäistä palkkaluokkaa ei käytetä, koska siitä kertyvä palkka jää alle ulosoton suojaosuuden eikä se siten enää vastaa valtioneuvoston vankeudesta antaman asetuksen 33 §:n määritelmää käyvästä palkasta. Neljättä palkkaluokkaa voidaan käyttää vankilalle tehtävässä työssä erityisestä syystä esimerkiksi urakkatyön palkan asemesta työsuoritukseen perustuvassa palkkauksessa.

Avolaitostöissä, joissa työ tehdään muille tilaajille kuin Rikosseuraamuslaitokselle, käytetään vähintään palkkaluokkaa neljä. Palkkaluokkia 5 – 6 voidaan käyttää silloin kun se on perusteltua työn vaativuuden ja raskauden sekä ammattitaidon ja työsuorituksen perusteella.

Jos työpisteessä maksetaan sekä toimintarahaa että palkkaa, päättää palkan maksusta vangille esim. perehdytysjakson jälkeen toimintaan sijoittamisesta vastaava virkamies toimintoja ohjaavan esityksestä tai toimintaa ohjaava virkamies yhdessä toisen virkamiehen kanssa.

Ylityökorotuksen ja sunnuntaityön maksussa noudatetaan edellä toimintarahan yhteydessä esitettyjä ohjeita.

Ruoka- ja ylläpitokorvaukset peritään avovankilassa ammattityötä tekevän vangin palkasta, siviilityötä tekevän vangin palkasta ja tuottavaa omaa työtä tekevältä vangilta. Ruoka- ja ylläpitokorvaus voidaan periä myös vangin muulta viranomaiselta saamasta tuesta.

Ruoka- ja ylläpitokorvausta peritään 1,60 euroa tehdyltä työtunnilta. Tästä 1,05 euroa on ruokakorvausta ja 0,55 euroa ylläpitokorvausta.

Niissä vankiloissa, joissa vankila ei tarjoa vangeille ruokaa viikonloppuina, peritään ruokakorvausta 0,75 euroa tehdyltä työtunnilta. Jos vangin palkalliset työtunnit viikon aikana jäävät vähäisiksi, vankilan tulee huolehtia, että hänellä on käytettävissään 6,40 euroa päivää kohti ruokaan.

Avolaitoksessa ammattityötä tekevältä vangilta korvaukset peritään suoraan palkasta. Ylläpito- ja ruokakorvauksia ei peritä säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta. Mikäli vanki on sairauden tai muun pätevän syyn vuoksi estynyt tekemästä työtä, hänelle maksetaan käyttörahaa eikä tästä peritä ruoka- ja ylläpitokorvauksia.

Vangille myönnettävään lupaan tehdä tuottavaa omaa työtä tai siviilityötä merkitään ruoka- ja ylläpitokorvausten perimisen tapa ja ajankohta. Korvaukset peritään kerran kuukaudessa. Lupa peruutetaan, mikäli vanki ei maksa mainittuja korvauksia. Mikäli omaa työtä tai siviilityötä tekevä vanki on sairauden tai muun pätevän syyn vuoksi estynyt tekemästä työtään ja hän jää ilman työtuloaan, häneltä ei peritä ruoka- ja ylläpitokorvauksia kyseisiltä päiviltä.

Vangilta, jolle ulkopuolinen viranomainen maksaa tukea, joka on mitoitettu kattamaan myös elinkustannukset, peritään ruoka- ja ylläpitokorvaukset kuten omaa tai siviilityötä tekevältä vangilta.

9. Vankilan ulkopuolella opiskelevan tai palkattomassa työharjoittelussa olevan vangin ruokailu

Vankila vastaa vankilan ulkopuolella opiskelevan tai palkattomassa työharjoittelussa olevan vangin ruokailun kustannuksista, jos vanki ei saa muiden viranomaisten maksamia tukia. Jos tällainen vanki ei voi osallistua vankilan normaaliin ruokailuun opiskelu- tai työaikojensa vuoksi, vankila huolehtii siitä, että vangille järjestetään muu mahdollisuus ateriointiin. Vankilan ruokailu on kuitenkin aina ensisijainen järjestely, milloin se on mahdollista.

Mikäli oppilaitos tai työpaikka tarjoaa maksuttoman aterian, vanki käyttää tämän hyväkseen eikä vankilan ole tarpeen ryhtyä muihin järjestelyihin. Jos maksutonta ateriaa ei tarjota, vankilan tulee sopia oppilaitoksen/työpaikan tai sen läheisyydessä toimivan ruokalanpitäjän kanssa vangin ruokailun järjestämisestä vankilan kustannuksella. Järjestelyt tulee tehdä salassapitosäännökset huomioon ottaen. Korvattavaan ateriakokonaisuuteen tulee kuulua lämmin ruoka.