Myös Kriminaalihuoltolaitoksen asiakas- ja suoritemäärät pysyivät edellisen vuoden tapaan korkealla tasolla. Kriminaalihuoltolaitoksen alle 300 henkilötyövuodella huolehdittiin yli 14 000 eri henkilön yhdyskuntaseuraamuksen toimeenpanosta tai asiantuntijalausunnon laatimisesta. Vuoden 2005 aikana yhdyskuntaseuraamusten laatua kyettiin kehittämään, erityisesti suunnitelmallisuus lisääntyi.

Uusi nuorisorangaistuslaki astui voimaan 1.1.2005. Nuorisorangaistukseen tuomittiin puolet aiemmin tehtyä arviota vähemmän. Toimeenpanosuunnitelmia pyydettiin kuitenkin lähes 150 ja vain yksi Kriminaalihuoltolaitoksen toimisto jäi ilman pyyntöä. Noin puolessa tapauksista arvioitiin, että nuorisorangaistukseen tuomitseminen ei ole perusteltua, koska nuorten sosiaaliset ja viranomaisverkostot tukivat riittävässä määrin selviytymistä. Monesti nuoren elämäntilanne muuttuu nopeasti ja he saavat sen hallintaan, kun heitä tuetaan päihteiden käytön vähentämisessä ja kaveripiirin vaihtamisessa. Seuraamuksena rikoksesta voidaan tällöin tuomita rangaistusasteikolla samanarvoinen, mutta intensiteetiltään vähemmän vaativa ehdollinen vankeusrangaistus valvonnalla tehostettuna. Nuorisorangaistukseen tuomittujen nuorten kanssa on työskennelty intensiivisesti ja nuorisorangaistus on heidän kohdallaan katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Työntekijät ovat kokeneet toimeenpanon vaativaksi työmuodoksi, mutta samalla tulokselliseksi ja uusintarikollisuutta vähentäväksi.

Vuodessa vankiluku kasvoi runsaalla 300 vangilla. Nuorten alle 21-vuotiaiden vankien määrä laski hieman kertomusvuonna. Nuoria vankeja oli päivittäin keskimäärin 99. Elinkautisvankeja oli vuoden lopulla 124, joista 9 oli naisia. Kasvua on tapahtunut kolmessa vuodessa peräti 68%. Naisvankeja oli keskimäärin 242 eli 17% edellisvuotta enemmän. Keväällä 2005 tehdyn kartoituksen mukaan vajaa kolmannes naisvangeista oli tuomittu henkirikoksesta tai sen yrityksestä ja noin viidesosa huumausainerikoksesta. Näistä rikoksista tuomittuja oli naisvankien keskuudessa suhteellisesti enemmän kuin miesvangeissa.

Vuonna 2005 kaikista vangeista keskimäärin 54% osallistui päivittäin toimintoihin eli työhön, opiskeluun tai kuntoutukseen. Työssä kävi päivittäin 1 465 vankia eli n. 38% päivittäisestä vankiluvusta. Vuoden aikana opiskeli yhteensä 1 627 vankia. Päivittäin opiskelevia oli keskimäärin 8%. Valtaosa opinnoista kohdistui ammattitaidon hankkimiseen tai lisäämiseen.

Vankilaturvallisuus pysyi edelleen hyvällä tasolla. Suljetuista vankiloista karkasi 21 ja muiden viranomaisten hallussa olleista 4 vankia. Ottaen huomioon vankimäärän kasvun aiheuttamat ongelmat laitosten toiminnalle, on karkaamisten määrää pidettävä vähäisenä. Laitosten teknistä valvontaa on parannettu, samoin henkilökunnan ammattitaitoa kriittisten tekijöiden havaitsemisessa.

Vankien välinen ilmitullut väkivalta näyttää vakiintuneen edellisten vuosien tasolle. Kurinpitorangaistuksia väkivaltarikkomuksista annettiin 39. Terveydenhuoltohenkilöstö raportoi vankien välisestä väkivallasta 118 kertaa. Omasta pyynnöstään erillään asuvia ns. pelkääjävankeja oli vuonna 2005 keskimäärin 265, mikä osaltaan viestii mm. uhan ja painostuksen lisääntymisestä. Väkivallan ja vankien välisen painostuksen syynä on mm. vankiloiden vaikeutunut yliasutustilanne, joka aiheuttaa ilmapiirin kiristymistä vankilaosastoilla.

Vuosikertomus tilastoliitteineen on luettavissa osoitteessa www.rikosseuraamus.fi/36093.htm