Helsingin vankila Sörnäisissä täyttää 125 vuotta. Juhlatilaisuudessa 19. syyskuuta 2006 klo 13 alkaen julkistetaan myös Helsingin vankilan 125-vuotishistoriikki, jonka on kirjoittanut tutkija Ilkka Levä. Juhlapuheen pitää osastopäällikkö Jarmo Littunen oikeusministeriön kriminaalipoliittiselta osastolta.

Helsingin vankila on vuonna 1881 rakennettu suljettu laitos, johon sijoitetaan pääkaupunkiseudulta kotoisin olevia, yli vuoden pituisen rangaistuksen saaneita vankeusvankeja. Lokakuusta alkaen vankilaan sijoitetaan myös pääkaupunkiseudun sakkovangit.

Senaatti päätti vuonna 1874 rakentaa Helsingin pohjoispuolelle uuden kuritushuoneen. Rakennustyöt aloitettiin 1875 ja ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 1881. Vankilan nimeksi tuli Helsingin viereinen kuritushuone. Paikan valintaan vaikuttivat mm. hyvät liikenneyhteydet, terveellinen ilmasto, turvattu veden saati ja viljelyskelpoiset maat. Vankilan maa-alue oli suuri, n. 25 ha.

Valmistuessaan vankilassa oli 100 selliä, 250 makuuselliä, yhteistilat 100 vangille sekä työhuoneet, sairaala ja kirkko samoin kuin päällystön asuintilat. Vankilaa ympäröivä muuri rakennettiin myös tuolloin.

Kansalaissodan aikana vankilassa kuohui. Virkamiehet poistuivat talosta ja vartijat perustivat vankilaneuvoston huolehtimaan vangeista. Sotaonnen käännyttyä neuvostoon kuuluneet vartijat erotettiin. Osa kuitenkin palasi myöhemmin vanhoihin tehtäviinsä. Vankiluku kasvoi voimakkaasti kansalaissodan jälkeen. Toisen maailmansodan jälkeen ns. sotasyyllisyysoikeudenkäynnin tuomiot toivat Sörnäisiin entisen presidentin Risto Rytin ja muita 1930 luvun eturivin poliitikkoja. 1970-luvun uudistuksissa vankilassa siirryttiin toimimaan nykyisen normaalisuusperiaatteen mukaan ja kuritushuonetuomio poistettiin lainsäädännöstä.

Tällä hetkellä vankilassa on 270 vankipaikkaa. Syyskuussa 2006 vankiluku on 340 eli huomattavan yliasutuksen vuoksi vankipaikkojen käyttöaste on 140%. Vuosittain Helsingin vankilaan tulee lähes 500 vankeusvankia. Heistä noin 80% suorittaa väkivalta- tai huumausainerikoksista määrättyä tuomiota. Rangaistukset ovat keskimäärin varsin pitkiä.

Uusi vankeuslaki asettaa vankilalle lukuisia uusia haasteita. Vankeinhoidon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaa sekä estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. Kaikissa vankiloissa on lähivuosien haasteena toimintojen kehittäminen. Tämä tarkoittaa mm. vangin päihteettömyyttä tukevan toiminnan lisäämistä, kognitiivisia toimintaohjelmia ja valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta.

Helsingin vankila on 1.10.2006 alkaen osa Etelä-Suomen aluevankilaa, jonka yhteisiin tehtäviin siirtyy vankilan hallinto- ja täytäntöönpanotehtäviä. Toteutettavan rakenne- ja organisaatiouudistuksen tavoitteena on hallintohenkilöstöä keskittämällä lisätä vankien kanssa tehtävän lähityön resursointia.