Uudessa lokakuun alussa voimaan astuvassa vankeuslainsäädännössä korostuvat uusintarikollisuuteen vaikuttaminen ja vankien valmiuksien lisääminen rikoksettomaan elämäntapaan. Vankeus nähdään kolmivaiheisena suunnitelmallisena prosessina, johon kuuluvat vankilaan tulo, rangaistuksen suorittaminen ja vapauttaminen. Myös organisaatio muuttuu kun työnsä aloittavat viisi aluevankilaa ja valtakunnallinen terveydenhuoltoyksikkö. Perusterveydenhuolto jakautuu aluevankilamallin mukaisesti alueellisiksi yksiköiksi. Terveydenhuolto on kiinteä osa vankeusprosessia.

Aluevankiloiden sijoittajayksiköt ovat erikoistuneet vankien toiminta- ja turvallisuustarpeiden arviointiin ja rangaistusajan suunnitteluun. Nämä rangaistusajan suunnitelmat ovat perustana vangin kuntoutumiskehitykselle ja myös vangin mahdolliseen päästämiseen valvottuun koevapauteen ennen ehdonalaiseen vapauteen pääsemistä. Rangaistusajan suunnitelmia tehdessään sijoittajayksiköihin kerääntyy tietoa, jonka perusteella vankiloiden toimintoja voidaan kehittää tarvetta vastaavasti.

Muutokset vaikuttavat myös vankilarakenteeseen. Avolaitosten muuttaminen päihteettömiksi on tuottanut hyviä tuloksia. Päihteettömiä osastoja pitää nyt lisätä suljetuissa vankiloissa. Tarvitaan enemmän vankiloita, joihin voidaan sijoittaa rangaistusajan suunnitelmassa päihteettömyyteen sitoutuvia vankeja. Toisaalta valmisteilla on myös varmuusosastojen käyttöönotto erityisen suljettuja olosuhteita vaativille vangeille.

Yhtenä hallitun vapauttamisen keinona on valvottu koevapaus, joka on uusi innovaatio suomalaisessa rangaistusjärjestelmässä. Valvottu koevapaus pyrkii vastaamaan hyvin tunnettuun perusongelmaan – vangilla on alttius syyllistyä uusiin rikoksiin heti vankilasta vapautumisen jälkeen. Koevapautta valvotaan matkapuhelinpaikannuksella sekä puhelinsoitoin. Pääsääntöisesti koevapauteen sijoitetaan vankeja, jotka ovat noudattaneet rangaistusajan suunnitelmaa vankilassa ja osoittaneet pyrkimyksensä rikoksettomaan elämäntapaan. Monet näistä vangeista ovat sellaisia, jotka jatkavat koevapausaikanaan jo vankilassa aloittamaansa kuntoutusta, opiskelua tai siviilityötä. Tavoitteena on, että vuonna 2007 on 25 vankia päivittäin valvotussa koevapaudessa. Muutamassa vuodessa on tarkoitus nostaa määrä 400-500 vankiin.

Vankimäärä on tämän vuoden aikana kääntynyt lievään laskuun. Tällä hetkellä vankeja on noin 3700 kun vuosi sitten heitä oli yli 4000. Oikeusministeriö on asettanut vankilukutavoitteeksi muutaman vuoden tähtäimellä 3300 –3400. Luvuilla on selkeä yhteys vankeuslain tavoitteisiin ja valvotun koevapauden käytön lisäämiseen. Vuoden 2011 tavoite merkitsee sitä, että tämänhetkisestä vankimäärästä laskettuna 10-15 prosenttia vangeista olisi valvotussa koevapaudessa.

Vankiloiden henkilöstörakenteen uudistuksella on varmistettu, että pystytään turvaamaan laitosten hyvä johtaminen sekä korkea turvallisuustaso vuorokauden ympäri. Uudistukset luovat pohjan vankeuslain tavoitteiden mukaisten toimintatapojen ja työkäytäntöjen käyttöönotolle tulevina vuosina. Muutos ei ole kuitenkaan kivuton. Vankiluvun nousu on osaltaan nostanut esiin henkilökunnan työhyvinvointi- ja sairastavuusongelmat. Rikosseuraamusvirasto jakaa henkilöstöjärjestöjen huolen määräraha- ja henkilöstövajauksesta sekä henkilöstön hyvinvointikysymyksistä. Nämä seikat tulevat korostetusti esiin käsillä olevassa muutostilanteessa.