Rikosseuraamusviraston keväällä asettama työryhmä esittää erityisten varmuusosastojen perustamista Riihimäen ja Turun vankilaan. Osastoille sijoitettaisiin vankeja, joiden voidaan perustellusti epäillä syyllistyvän mm. vakavaan rikolliseen toimintaan tai muutoin vakavasti vaarantavan laitosturvallisuutta.

Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbackan huhtikuussa 2006 asettaman työryhmän määräaika päättyi 30.11.2006 ja työryhmä jätti tänään raporttinsa Vesterbackalle. Työryhmän tehtävänä oli selvittää Riihimäen vankilan yhden osaston rakenteellinen soveltuvuus varmuusosastokäyttöön ja muut osaston toiminnan kannalta keskeiset tekijät. Lisäksi työryhmän tuli tarpeellisessa laajuudessa arvioida muiden varmuusosastojen tarvetta lähivuosina.

Työryhmän puheenjohtajana toimi ylitarkastaja Jouko Pietilä Rikosseuraamusvirastosta ja jäseninä vankilan johtaja Juhani Järvi Turun vankilasta, sijoittajayksikön johtaja Anna Arola Etelä-Suomen aluevankilasta, vartiopäällikkö Jouko Laitaharju Riihimäen vankilasta, vankeinhoitoesimies Juha Vainio Riihimäen vankilasta sekä tarkastaja Jukka Siltaloppi Rikosseuraamusvirastosta. Työryhmän työhön osallistui myös Riihimäen vankilan johtaja Pasi Oksa.

Vankilat ovat osa rikollisjärjestöjen toimintaympäristöä. Varmuusosastojen perustaminen on jatkoa vankiloissa kokeilluille vankisijoitusmenetelmille, joilla on pyritty rajoittamaan vankilarikollisuutta ja parantamaan vankilaturvallisuutta. Asiaan on liittynyt juridisia ongelmia silloin, kun vankien tosiasialliset mahdollisuudet pitää yhteyttä muihin vankeihin ovat vähäiset. Varmuusosastojen perustaminen voidaankin nähdä myös vankien oikeusturvaa parantavana asiana, koska varmuusosastosijoitukseen liittyy muutoksenhakuoikeus, ja sijoituspäätös on otettava uudelleen harkintaan kolmen kuukauden kuluessa edellisestä päätöksestä. Varmuusosastojen lisäarvo vankilaturvallisuudelle perustuu vangin ulkopuolisten yhteyksien tarkkaan valvontaan ja osastoilla järjestettyyn tehostettuun valvontaan.

Varmuusosastosta säädetään vankeuslain 5 luvun 5-9 pykälissä. Lain mukaan varmuusosastolle voidaan sijoittaa vanki, jos on perusteltua syytä epäillä, että hän 1) syyllistyy tekijänä tai osallisena rikoslain 50 luvun 1, 2 ja 4 §:ssä tarkoitettuun rikokseen (huumausainerikos, törkeä huumausainerikos, huumausainerikoksen edistäminen), 2) syyllistyy muuhun rikokseen, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään 4 vuotta vankeutta, 3) karkaa tai yrittää karata tai 4) hänet yritetään vapauttaa. Tämän lisäksi vanki voidaan sijoittaa varmuusosastolle, jos hän on vakavasti vaarantanut vankilan turvallisuutta tai jos sijoittaminen on perusteltua hänen oman turvallisuutensa takaamiseksi.

Työryhmän näkemyksen mukaan varmuusosastolle sijoitettavat vangit tulee valita ensisijaisesti järjestäytyneeseen rikolliseen toimintaan osallistuvien vankien joukosta. Varmuusosastoja tulisi työryhmän mukaan olla vähintään kaksi, koska yhdellä varmuusosastolla menestymättömälle vangille tulee olla vastaava sijoituspaikka uudelleen sijoittamista varten.

Pääjohtaja Vesterbacka pitää työryhmän työtä tärkeänä pohjaselvityksenä, ja ehdotus lähetetään pikaisesti aluevankiloihin lausunnolle.

Lisätietoja: Helsingin vankilan johtaja (1.12.2006 lukien) Jouko Pietilä p. 010 36 82100 ja 050 414 3287 sekä Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka p. 010 36 88400

Työryhmän loppuraportti sisältää julkisuuslain nojalla salassa pidettävää tietoa. Tästä syystä Rikosseuraamusvirasto on laatinut työryhmän loppuraportista liitteenä olevan julkisen tiivistelmän.

(13kB) Tiivistelmä varmuusosastotyöryhmän loppuraportista