Huomattava osa vangeista on päihdeongelmaisia. Tarjoamalla mahdollisuus erilaisiin päihdekuntoutusohjelmiin ja muuhun kuntouttavaan toimintaan vankeja tuetaan päihteettömään ja rikoksettomaan elämänhallintaan.

Vankiloiden päihteiden vastainen toiminta perustuu vahvistettuun päihdestrategiaan. Syksyllä 2004 valmistunut vankeinhoidon päihdestrategia vuosiksi 2005 - 2006 pohjautuu vuoden 1999 strategiaan.

Vankeinhoidon päihdestrategia muodostaa raamit päihdetyön kehittämiselle. Käytännön sovellutukset toteutetaan paikallistasolla. Päihdestrategian tavoitteena on:

• päihteiden tarjonnan ja päihderikollisuuden ehkäisy
• päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy
• päihteiden kysynnän ehkäisy
• päihdeongelmaisen vangin kuntoutusketjun turvaaminen vapaudesta vapauteen
• toimintaympäristöön verkottuminen

Päihdetyö jakaantuu päihdehoitoon, päihdekuntoutukseen ja päihdevalvontaan. Pääasiassa terveydenhuollon toteuttama päihdehoito käsittää muun muassa päihdearvion, vieroitus- ja katkaisuhoidon, päihdepsykiatrisen hoidon sekä opioidiriippuvaisten korvaus- ja ylläpitohoidon. Päihdekuntoutus käsittää kuntouttavan toiminnan, jota toteutetaan yksilötyönä sekä erilaisina päihderyhmäohjelmina. Vankiloiden päihdevalvontaan kuuluvat muun muassa päihteettömyyden valvonta ja tarkastukset.

Vangit ohjautuvat toimintoihin sijoittajayksiköiden kautta, joissa vangeille tehdään riski- ja tarvearviointi sekä rangaistusajan suunnitelma. Päihdekuntoutusta järjestetään lähes kaikissa vankiloissa. Käytössä on lyhyitä informointi- ja motivointiohjelmia, joiden tavoitteena on jakaa tietoa päihdekuntoutuksesta sekä motivoida päihteettömään elämäntapaan. Motivointiohjelmia toteutetaan muun muassa avoimille ryhmille tai parityönä toteutettuna strukturoituna päihdehaastatteluna. Pidemmät ryhmämuotoiset ohjelmat perustuvat useimmiten kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan sisältäen rikoksetonta ja päihteetöntä elämäntapaa tukevia tehtäviä, luentoja ja keskusteluja. Lisäksi vankeinhoidossa toteutetaan erilaisia yhteisöllisiä ohjelmia.

Ohjelmatoiminnan lisäksi hyvin merkityksellistä on yksilökeskeinen päihdekuntoutus. Kaikki vangit eivät halua osallistua tai eivät sovellu ryhmämuotoiseen toimintaan, jolloin heillä on mahdollisuus keskustella ohjaajan kanssa päihteettömyyteen ja päihteiden käyttöön liittyvistä asioista ja ongelmista säännöllisesti. Yksilökeskustelut ovat myös monien päihdeohjelmien jatkohoitona.

Päihdekuntoutusta tukeva osastointi mahdollistaa, että osa ohjelmatoiminnoissa mukana olevista vangeista asuu sopimusosastolla, jossa he sitoutuvat päihteettömyyteen. Kaikki avolaitokset ovat päihteettömiä laitoksia, joihin pääsyn ehtona on sitoutuminen päihteettömyyteen ja satunnaistesteihin. Lisäksi vangeilla on useissa vankiloissa mahdollisuus osallistua vertaisryhmätoimintaan, kuten AA- ja NA- -toimintaan.

Vankilan päihdekuntoutuksen läpikäyneitä vankeja voidaan sijoittaa myös ulkopuoliseen päihdehoito- tai kuntoutuslaitokseen enintään kuuden kuukauden ajaksi, mikäli sen todetaan edistävän kuntoutumista. Päihderiippuvaiset vangit hyötyvät myös muista toiminnallisista ohjelmista, jotka eivät varsinaisesti ole päihdekuntoutusta. Esimerkiksi ongelmaratkaisu- ja sosiaalisiin taitoihin sekä seurausten pohtimiseen keskittyvä Cognitive Skills –ohjelma valmentaa päihteettömään elämäntapaan ja tämän vuoksi ohjelma on ollut mm. käytössä joillakin sopimusosastoilla, joissa ei muuta ohjelmaa ole.
Myös erilaiset vapauteen valmentavat ohjelmat, perheleirit sekä kuntouttava työtoiminta sisältävät varsin paljon päihdeongelman käsittelyä ja päihteetöntä elämäntapaa tukevia elementtejä, vaikka ne eivät ole varsinaista päihdekuntoutusta.

Opioidiriippuvaisten korvaushoito

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä toteutetaan yhteistyössä vangin ja vapauden aikaisen terveydenhuollon kanssa. Korvaushoidossa olevan vangin osallistuminen päihdekuntoutukseen, toimintoihin, hänen asuttamisensa ja avolaitoksiin sijoittaminen arvioidaan havaitun toimintakyvyn, tarpeiden ja riskin perusteella tasavertaisesti muiden vankien kanssa.

LISÄTIEDOT: Useimmissa laitoksissa on päihdekuntoutuksen vastuuhenkilö/henkilöitä, joilta saa tietoa laitoksen päihdekuntoutuspalveluista.