Huomattava osa vangeista on päihdeongelmaisia. Tarjoamalla mahdollisuus erilaisiin päihdekuntoutusohjelmiin ja muuhun kuntouttavaan toimintaan vankeja tuetaan päihteettömään ja rikoksettomaan elämänhallintaan.

Vankeinhoidon päihdestrategia muodostaa raamit päihdetyön kehittämiselle. Käytännön sovellutukset toteutetaan paikallistasolla. Päihdestrategian tavoitteena on:

• päihteiden tarjonnan ja päihderikollisuuden ehkäisy
• päihteiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy
• päihteiden kysynnän ehkäisy
• päihdeongelmaisen vangin kuntoutusketjun turvaaminen vapaudesta vapauteen
• toimintaympäristöön verkottuminen

Päihdetyö jakaantuu päihdehoitoon, päihdekuntoutukseen ja päihdevalvontaan. Pääasiassa terveydenhuollon toteuttama päihdehoito käsittää muun muassa päihdearvion, vieroitus- ja katkaisuhoidon, päihdepsykiatrisen hoidon sekä opioidiriippuvaisten korvaus- ja ylläpitohoidon. Päihdekuntoutus käsittää kuntouttavan toiminnan, jota toteutetaan yksilötyönä sekä erilaisina päihdeohjelmina. Vankiloiden päihdevalvontaan kuuluvat muun muassa päihteettömyyden valvonta ja tarkastustoiminta.

Vangit ohjautuvat toimintoihin arviointikeskuksen kautta, joissa vangeille tehdään arvio ja rangaistusajan suunnitelma. Päihdekuntoutusta järjestetään lähes kaikissa vankiloissa. Käytössä on lyhyitä motivointiohjelmia, joiden tavoitteena on jakaa tietoa päihdekuntoutuksesta sekä motivoida päihteettömään elämäntapaan. Pidemmät ryhmämuotoiset ohjelmat perustuvat useimmiten kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan sisältäen rikoksetonta ja päihteetöntä elämäntapaa tukevia tehtäviä, luentoja ja keskusteluja. Lisäksi vankeinhoidossa toteutetaan muutamaa yhteisöhoidollista ohjelmaa.

Ohjelmatoiminnan lisäksi hyvin merkityksellistä on yksilötyönä toteutettava päihdekuntoutus. Kaikki vangit eivät halua osallistua tai eivät sovellu ryhmämuotoiseen toimintaan, jolloin heillä on mahdollisuus keskustella ohjaajan kanssa päihteettömyyteen ja päihteiden käyttöön liittyvistä asioista ja ongelmista säännöllisesti. Yksilökeskustelut ovat myös monien päihdeohjelmien jatkohoitona.

Päihdekuntoutusta tukeva osastointi mahdollistaa, että osa ohjelmatoiminnoissa mukana olevista vangeista asuu sopimusosastolla, jossa he sitoutuvat päihteettömyyteen. Kaikki avolaitokset ovat päihteettömiä laitoksia, joihin pääsyn ehtona on sitoutuminen päihteettömyyteen ja satunnaistesteihin. Lisäksi vangeilla on useissa vankiloissa mahdollisuus osallistua vertaisryhmätoimintaan, kuten
AA- ja NA- -toimintaan.

Vankilan päihdekuntoutuksen läpikäyneitä vankeja voidaan sijoittaa myös ulkopuoliseen päihdehoito- tai kuntoutuslaitokseen enintään kuuden kuukauden ajaksi, mikäli sen todetaan edistävän kuntoutumista. Päihderiippuvaiset vangit hyötyvät myös muista toiminnallisista ohjelmista, jotka eivät varsinaisesti ole päihdekuntoutusta. Esimerkiksi motivoivaan haastatteluun perustuva VKM-Viisi keskustelua muutoksesta −ohjelma motivoi muutokseen ja ongelmaratkaisu- ja sosiaalisiin taitoihin sekä seurausten pohtimiseen keskittyvä Cognitive Skills −ohjelma valmentaa päihteettömään elämäntapaan ja tämän vuoksi ne sopivat hyvin myös päihdeongelmaisille vangeille. Myös erilaiset vapauteen valmentavat ohjelmat, perheleirit sekä kuntouttava työtoiminta sisältävät varsin paljon päihdeongelman käsittelyä ja päihteetöntä elämäntapaa tukevia elementtejä, vaikka ne eivät ole varsinaista päihdekuntoutusta.

Opioidiriippuvaisten korvaushoito

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä toteutetaan yhteistyössä vangin ja vapauden aikaisen terveydenhuollon kanssa. Korvaushoidossa olevan vangin osallistuminen päihdekuntoutukseen, toimintoihin, hänen asuttamisensa ja avolaitoksiin sijoittaminen arvioidaan havaitun toimintakyvyn, tarpeiden ja riskin perusteella tasavertaisesti muiden vankien kanssa.