Pääjohtaja Esa Vesterbacka: Julkisuudessa esiintynyt käsitys, että Rikosseuraamuslaitos olisi säästösyistä jättänyt tekemättä mielentilatutkimuksia, on väärä. Mielentilatutkimusten teko kuuluu tuomitsemisprosessiin ja sen tekemisestä päättää tuomioistuin. Rikosseuraamuslaitos on koko uuden lain voimassaoloajan toimittanut Helsingin hovioikeudella kaiken laissa säädeltyyn vapauttamismenettelyyn kuuluvan aineiston.

Elinkautista vankeusrangaistusta suorittavien ehdonalaiseen vapauteen päästämismenettely uudistettiin vuonna 2006 voimaan tulleella vailla. Vapauttamisesta päättää Helsingin hovioikeus, joka pyytää elinkautisvangin hakemuksen johdosta lausunnon Rikosseuraamuslaitokselta.

Lain mukaan Rikosseuraamuslaitoksen on lausunnossa todettava puoltaako vai vastustaako se vapauttamista ja onko vanki määrättävä valvottuun koevapauteen. Lausuntoon on liitettävä Rikosseuraamuslaitoksen arvio vapauttamisen edellytyksistä ja muu vankia koskeva selvitys,

– Hovioikeus voi omasta aloitteestaan päättää asiantuntijalausunnon hankkimisesta, todistelun vastaanottamisesta taikka kirjallisen todisteen tai muun asiakirjan esittämisestä, sanoo pääjohtaja Vesterbacka.

Rikosseuraamuslaitoksen lausuntoa varten pyydetään vankilanjohtajan lausunto, jossa otetaan kantaa laissa todettuihin harkintaperusteisiin:

• rikoksen laatuun (onko se poikkeuksellisessa elämäntilanteessa tehty ainutkertainen teko ja sisältyykö rangaistukseen muita rikoksia, mahdollisesti myös muita rikoksia? )
• vangin mahdolliseen myöhempään rikollisuuteen, eli onko hän jatkanut rikosten tekemistä vankeusaikana
• onko vangin käyttäytymisen tai hänen esittämiensä uhkausten johdosta olemassa ilmeinen vaara, että hän vapauduttuaan syyllistyy henkeä, terveyttä tai vapautta törkeästi loukkaavaan rikokseen ?
• rangaistusajan suunnitelman toteutumiseen – suunnitelman toteutumisesta pyydetään hankkimaan siitä vastuussa olevan vankeinhoitoesimiehen lausunto
• vankila-aikaiseen käyttäytymiseen.

Vankilan lausuntoon liitetään myös arviointikeskuksen johtajan selvitys ja lausunto valvotun koevapauden edellytysten täyttymisestä ja sen tarpeellisuudesta. Selvitykseen liitetään usein myös vankilan psykologin lausunto. Rikosseuraamuslaitos lähettää hovioikeudelle oman lausuntonsa mukana nämä hankitut selvitykset sekä vangin riski- ja tarvearvion, rangaistusajan suunnitelman, vapauttamissuunnitelman ja nimilehden.

Suomessa rikokseen syyllistyneelle voidaan tuomita rangaistus vain, jos hän on syyntakeinen. Rikoksen tekijä on syyntakeeton, jos hän ei rikoksen tekohetkellä kykene mielisairauden tai vakavan mielenterveyden häiriön vuoksi ymmärtämään tekonsa tosiasiallista luonnetta tai oikeudenvastaisuutta. Arvio syyntakeisuudesta tehdään oikeuspsykiatrisen mielentilatutkimuksen perusteella. Päätöksen mielentilatutkimuksen tekemisestä tekee tuomioistuin.

Jos henkirikoksesta syytetty todetaan syyntakeettomaksi, häntä ei tuomita vankilaan. Sen sijaan hänet sijoitetaan sosiaali- ja terveysviranomaisten päätöksellä valtion mielisairaalaan. Osa ns. kriminaalipotilaista ei vapaudu mielisairaalasta koko elämänsä aikana. Täten voidaan todeta, että toisen hengelle vaarallisimpia henkilöitä ei Suomessa tuomita elinkautiseen vankeuteen vaan heidät eristetään hoidettavaksi valtion mielisairaaloissa.

Myös vankeuden aikana tai vapautumisvaiheessa vanki voidaan siirtää psykiatriseen pakkohoitoon, jos sen edellyttämät kriteerit täyttyvät. Näin myös käytännössä menetellään.

Lisätietoja : Esa Vesterbacka, p.010 36 88400.