Kykyä Tykyyn Linnassa

Oikeusministeriön vankeinhoito-osaston (myöh. Rikosseuraamusvirasto) aloitteesta käynnistyi vankeinhoitolaitoksen valvontahenkilöstön työssä selviytyminen työuran eri vaiheissa - kehittämishankkeen suunnittelu vuoden 2000 alussa. Hanke oli jatkoa Vartian ja Hyytin (1999) "Väkivalta vankeinhoitotyössä" tutkimukseen. Hankkeen toteuttaja oli Työterveyslaitos ja projektin nimi muuttui rahoituspäätöksen jälkeen Vankeinhoitolaitoksen valvonta-henkilöstön työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittäminen – hankkeeksi. Nimen muutos johtui hankkeen rajautumisesta työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämiseen. Toimintaa rajattiin koska resurssit olivat pienemmät kuin alkuperäisessä suunnitelmassa. Hanke on osa Työterveyslaitoksen Turvallisuusammattiohjelmaa.

Kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää tyky-ryhmien ja työterveyshuollon käyttöön "työkalu", joka helpottaisi tyky-toimintaa toteuttavaa työyksikköä suuntaamaan toimintansa työntekijöistä ja työyhteisöistä lähtevien todellisten tarpeiden mukaan. Tämä hanke keskittyi valvontahenkilöstön työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämiseen huomioiden erityisesti työssä jaksaminen. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muun kuin valvontahenkilöstön tyky-toiminnassa.

Hankkeen aikana perehdyttiin tarkemmin yhden vankeinhoitolaitoksen osoittaman tyky-ryhmän toimintaan (Hämeenlinnan vankilan tyky-ryhmä, joka nimettiin tämän kehittämishankkeen alussa) sekä yhteistyössä ko. tyky-ryhmän kanssa kehitettiin toiminta- ja arviointimalli tyky-toiminnan kehittämiseksi. Kehittämistyössä lähtökohtana oli esimerkkinä olevan tyky-ryhmän omat tarpeet ja toiveet, tehdyn tyky-toiminnan kartoituksen tulokset sekä valvontahenkilöstön työkyvyn ja hyvinvoinnin riskit.
Yhteistyökumppaniksi osoitetun tyky-ryhmän kanssa toteutettiin pilottihanke, jonka tarkoituksena oli arvioida aiemmin kehitetyn toiminta-ja arviointimallin toimivuus käytännön työyhteisössä. Mallin toimivuutta arvioitiin erityisesti valvontahenkilöstöön kuuluvien työntekijöiden parissa.

Hankkeen tulokset

Hankkeen kuluessa tyky-ryhmän toiminta systematisoitui ja muuttui säännölliseksi. Tyky-ryhmä myös loi laajan verkoston olemassa olevista ja uusista yhteistyökumppaneista. Aktiivisella tiedottamisella ja työpaikoilla näkyvällä konkreettisella toiminnalla saavutettiin luottamus henkilöstön keskuudessa, joka mahdollistaa aktiivisen mukanaolon jatkuvassa muutoksessa
Tyky-ryhmästä tuli luotettava taho, jonka puoleen henkilöstö voi kääntyä työkykyyn liittyvissä ongelmissa, eli henkilöstön ei tarvitse tietää kenelle asia kuuluu vaan tyky-ryhmä hoitaa tarvittaessa asian eteenpäin.

Johtopäätökset

Työpaikalla on useita tahoja, joilla on tietoa tyky-toiminnan tarpeista ja mahdollisuus osallistua tyky-toiminnan toteuttamiseen. Perinteisesti tällaisia tahoja ovat työterveyshuolto, työsuojeluorganisaatio ja kuntoutusyhdyshenkilöt.

Työsuojeluorganisaation kanssa tyky-ryhmällä tulisi olla joko yhteisiä kokouksia tai yhteisiä jäseniä. Työsuojelulla ja tyky-toiminnalla on osaltaan samanlaiset tavoitteet, toimintatapa on kuitenkin erilainen. Työsuojelutoiminta perustuu lakeihin, asetuksiin ja valmiiseen viitekehykseen. Tyky-toiminnalla pyritään vastaamaan monenlaisiin henkilöstön työkykyä ylläpitäviin haasteisiin ilman, että voidaan esittää mihinkään säädökseen liittyvää tavoitetasoa. Em. tahojen työn erilaisen luonteen mutta yhteisen päämäärän vuoksi ne voisivat tukea ja täydentää toisiaan. Entistä selkeämmin tulisi ottaa huomioon työntekijöiden mielipiteet esim. kuntoutusjaksojen jälkeen. Yhteyttä henkilöstöön voi pitää esim. haastattelemalla eri työyhteisöjä ryhminä.

Verkostoitumista muiden tyky-ryhmien kanssa suositellaan kuten myös rikosseuraamusviraston kartoitusten tms. hyödyntämistä. Kehityskeskustelujen avulla tyky-ryhmä voi saada tietoa koulutus- ja ammatillisen osaamisen kehittämistarpeista.

1-2002 Kykyä Tykyyn Linnassa. Vankeinhoitolaitoksen valvontahenkilöstön työkykyä ylläpitävän toiminnan kehittämishanke (pdf, 0.09 Mt)