Rikosseuraamuslaitos

Etusivu » Seuraamukset & Säännökset » Säännökset » Määräykset ja ohjeet » Valvotun koevapauden toimeenpano (6/011/2008)

Valvotun koevapauden toimeenpano (6/011/2008)

RIKOSSEURAAMUSVIRASTON MENETTELYOHJE Nro 6/011/2008
06.02.2009

Voimassa 2.1.2009 lukien toistaiseksi

Kumoaa ohjeen 28/011/2006/12.10.2006

Alkusanat
Valvotun koevapauden menettelyohje annettiin koevapauden käyttöönoton yhteydessä vuonna 2006. Sen jälkeen koevapaudesta on saatu runsaasti kokemuksia, minkä perusteella on havaittu tarkennustarpeita ohjeeseen. Kokemukset koevapauden käytöstä ovat olleet pääosin myönteisiä. Käytännössä on kuitenkin tullut esille tilanteita, joissa koevapauden toimeenpanossa on jouduttu uusien kysymysten ja ongelmien eteen, joihin kaivataan linjauksia. Uudella ohjeella pyritään erityisesti yhdenmukaistamaan vankien sijoittamista koevapauteen eri aluevankiloissa sekä tarkentamaan yksityiskohtaisia menettelyjä muun muassa valvonnan, terveydenhuollon, koevapausehtojen muutoksen sekä koevapauden rikkomisesta aiheutuvien toimenpiteiden suhteen. Ohjetta laadittaessa on huomattu, että joiltain osin kaivataan myös tarkempaa lainsäädäntöpohjaa eikä linjauksia voida rakentaa ohjeen varaan. Valmisteilla on myös Vankitietojärjestelmän käyttöön koevapauden valmistelussa ja valvonnassa liittyvä erillinen ohje.

Koevapaus on tärkeä keino vangin yhteiskuntaan sijoittumisen edistäjänä, jonka käyttöä on edelleen tarpeen ja mahdollista lisätä. Selkeät ja yhdenmukaiset menettelyt ovat tarpeen, jotta koevapaudessa olevien määrää voidaan lisätä tavoitteiden mukaisesti. Tärkeää on myös saada koevapauden valmisteluun ja valvontaan tarvittavat resurssit.

Koevapauden menettelyohjetta uudistettaessa on kuultu oikeusministeriön kriminaalipoliittisen osaston, Rikosseuraamusviraston virkamiesten, Vankeinhoitolaitoksen johtoryhmän, sijoittajayksiköiden ja vankiloiden sekä Vankeinhoitolaitoksen terveydenhuoltoyksikön edustajia. Siinä on myös otettu huomioon Rikosseuraamusviraston tarkastusyksikön koevapaustarkastusta koskevat huomiot.

Valvottu koevapaus on luonteeltaan lähellä yhdyskuntaseuraamuksia. Vankeinhoitolaitoksen ja Kriminaalihuoltolaitoksen yhdistyminen rikosseuraamusalan kehittämishankkeen toteutuessa vuonna 2010 antaa mahdollisuuden edelleen kehittää koevapauden menettelytapoja. Samoin koevapausohjetta on tarpeen tarkentaa mahdollisen valvontarangaistuksen käyttöönoton yhteydessä.

Tällä ohjeella kumotaan Rikosseuraamusviraston asiasta antama menettelyohje 12.10.2006/28/011/2006.

Helsinki 18.12.2008

Esa Vesterbacka
Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja

Vuokko Karsikas
Erityisasiantuntija

Ohjeeseen on 6.2.2009 tehty elinkautisvangin rangaistusajaksi lukematta jättämistä koskeva muutos lukuun 10. Yhteydenpitovelvoitteen rikkominen aiheuttaa kaikissa tapauksissa rangaistusajaksi lukematta jättämisen ja se tapahtuu täytäntöönpanosta vastaavan virkamiehen päätöksellä. Lukuun 5.3. on lisätty se, että tapaamisrajoituksia määrättäessä on otettava huomioon mm. perhe-elämän ja yksityiselämän suoja.

Vuokko Karsikas

Johdanto

Johdanto 12.10.2006 annettuun menettelyohjeeseen nro 28/011/2006

Valvotun koevapauden menettelyohje on valmisteltu Rikosseuraamusviraston työryhmässä. Työryhmän puheenjohtajana toimi Helsingin vankilan johtaja Kirsti Kuivajärvi, varapuheenjohtajana Länsi-Suomen aluevankilan johtaja Jaakko Kopra ja jäseninä vankilanjohtaja Pasi Oksa Riihimäen vankilasta, apulaisjohtaja Arto Tolkki Helsingin työsiirtolasta, vartiopäällikkö Pekka Huhtamaa Satakunnan vankilasta, sosiaalityöntekijä Sinikka Makkonen Kuopion vankilasta, apulaisjohtaja Annamari Räisänen Kriminaalihuoltolaitoksen Helsingin aluetoimistosta ja sihteereinä erityis-asiantuntija Vuokko Karsikas sekä erityisasiantuntija Ulla Knuuti Rikosseuraamusvirastosta. Kriminaalipoliittisen osaston yhdyshenkilönä ministeriötason toimia edellyttäneissä tehtävissä toimi lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell. Työryhmä on kuullut asiantuntijoina sosiaali- ja terveyshallinnon, työhallinnon, Kelan, kunnan sosiaalitoimen, Kuntaliiton, Silta-Valmennusyhdistyksen sekä Kriminaalihuollon Tukisäätiön edustajia.

Vankeuslaki ei anna Rikosseuraamusvirastolle valtuutusta määräyksen antamiseen koevapaudesta. Menettelyohje on suositusluonteinen mutta sillä pyritään yhtenäiseen käytäntöön eri aluevankiloissa. Menettelyohjeen toivotaan tukevan aluevankiloita koevapauden valmistelu- ja toimeenpanotehtävissä. Menettelyohjeen liitteenä ovat valvottua koevapautta koskevat säännökset.

Hallituksen esitys 262/2004vp lähtee siitä, että koevapaudessa olevien asumiseen, toimeentuloon, opiskeluun, työhön ja terveydenhuoltoon sovelletaan yleistä lainsäädäntöä. Normaalisuusperiaatteen toteutumista vankien, tutkintavankien ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien kohtelussa sel-vittäneen oikeusministeriön työryhmän mietinnön (Oikeusministeriön työryhmämietintö 2006:12) perusteella koevapaudessa olevat tulisi rinnastaa yhdyskuntaseuraamusta suorittaviin sosiaaliturvaetuuksien saamisessa ja yhteiskunnan palveluiden käytössä. Työryhmä on kuullessaan eri alojen asiantuntijoita pyrkinyt varmistamaan, että tämä otetaan huomioon niiden menettelytapoja ohjeistettaessa. Kansaneläkelaitos on antanut ohjeen Kelan etuudet ja valvottu koevapaus, joka on menettelyohjeen liitteenä 3. Tärkeää on, että eri hallinnonaloilla on yhtenäinen käsitys ja linjaus koe-vapauteen päästettävien asemasta suhteessa sosiaaliturva- ja työttömyysturvaetuuksiin. Tätä varten työryhmä on laatinut koevapaudesta tiedotteen eri hallinnonaloille (liite 2).

Valvottu koevapaus antaa uudenlaisen mahdollisuuden vankilasta vapautuneiden yhteiskuntaan sijoittumisen edistämiseen ja toisaalta vankiluvun vähentämiseen, minkä vuoksi koevapauden kehittämiseen yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa kannattaa panostaa. Suotavaa on, että eri aluevankiloissa kokeillaan koevapauden erilaista organisointia, jotta toiminnasta saadaan monipuolista kokemusta toiminnan kehittämisen pohjaksi.

Helsinki 12.10.2006
Esa Vesterbacka
Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja
Jouko Pietilä
Ylitarkastaja

1. VALVOTUN KOEVAPAUDEN LÄHTÖKOHDAT

Valvottu koevapaus sisältyy 1.10.2006 voimaantulleeseen rikoslain muutokseen. Hallituksen esityksen (262/2004vp) mukaan valvottu koevapaus olisi uusi keino, jolla pyritään edistämään vankien sijoittumista yhteiskuntaan laitosajan loppuvaiheessa. Valvottu koevapaus merkitsisi uutta vaihetta asteittaisessa vapauttamisjärjestelmässä. Hallituksen esitys lähtee siitä, että järjestelmän piiriin voi tulla alkuvaiheessa jopa 10 prosenttia vapautuvista vangeista, mikä mahdollistaa sen käytön vankiluvun vähentämiseen. Vangin kannalta valvottu koevapaus edistää yhteiskuntaan sijoittumista rangaistuksen loppuvaiheessa.

Vankeuslain mukaan vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää rikosten tekeminen rangaistusaikana. Tämän toteuttamiseksi vangille laaditaan yksilöllinen suunnitelma rangaistusajan suorittamista, vapauttamista ja ehdonalaista vapautta varten. Valvottu koevapaus perustuu rangaistusajan suunnitelmaan.

Vankeuslakia valmisteltaessa keskeisenä ajatuksena on ollut se, että rangaistusajan suunnitelman noudattaminen on vangin kannalta palkitsevaa. Koevapaus on mahdollinen kaikille ehdonalaiseen vapauteen päästettäville yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti. Koevapauteen pääsy tapahtuu yksilöllisten tarpeiden ja lupaehtojen noudattamiseen liittyvien edellytysten mukaisesti. Koevapauden toteuttamistapa on joustava ja yksilöllinen mutta edellyttää asuntoa, toimintavelvoitetta ja sitä että valvonta voidaan järjestää.

Rikoslain mukaan koevapauden enimmäisaika on kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapauttamista. Koko rangaistuksen suorittavien pakollinen koevapaus on kolme kuukautta. Laissa ei ole säännöksiä siitä, kuinka pitkään rangaistusta tulee suorittaa vankilassa ennen koevapauteen sijoittamista. Valvotun koevapauden perustavoite – yhteiskuntaan sijoittumisen edistäminen – määrittää lähtökohtaisesti sen, kuinka pitkä koevapausaika on. Koevapauden myöntäminen edellyttää, että vanki on ollut niin pitkän ajan vankilassa, jotta hänen rangaistuksen aikaisen käyttäytymisensä perusteella voidaan arvioida koevapauden ehtojen noudattamista ja jotta hänelle voidaan laatia koevapauden toimeenpanosuunnitelma. Suosituksena on, että koevapausaika on vain erityisistä syistä yli puolet vankilassaoloajasta. Koevapauden pituuden harkintaan vaikuttaa myös se, kuinka pitkään vangin arvioidaan jaksavan noudattaa koevapauden ehtoja, jotka vaikuttavat melko voimakkaasti sekä vangin että hänen perheensä elämään. Suotavaa on, että vanki sijoitetaan avolaitokseen ennen koevapauteen pääsyä, jotta hän voi asteittain tottua ottamaan aiempaa enemmän vastuuta käyttäytymisestään. Avolaitossijoitus ei kuitenkaan ole edellytys koevapaudelle.

Valvottua koevapautta koskevan säännöksen yhtenä tarkoituksena on ollut korvata ne ehdonalaisen vapauden aikaistamisperusteet, jotka liittyvät sosiaalisiin, terveydellisiin, koulutuksellisiin ja muihin näiden kaltaisiin seikkoihin. Nämä asiat voidaan yleensä ottaa huomioon laadittaessa vangin rangaistusajan suunnitelmaa. Terveys- ja perhesyyt voivat kuitenkin olla myös ennalta arvaamattomia. Vangin tilanteen muuttuessa rangaistusajan suunnitelma käsitellään tarvittaessa uudelleen. Vankila huolehtii koevapautta valmisteltaessa siitä, että vapauttamissuunnitelma ja siihen liittyvä koevapauden toimeenpanosuunnitelma yhteen sovitetaan muiden viranomaisten valmistelemien hoito-, huolto-, kuntoutus- ja työnhakusuunnitelmien kanssa.

Valvottu koevapaus vastaa luonteeltaan yhdyskuntaseuraamuksia, koska se toimeenpannaan vankilan ulkopuolella yleensä siinä lähiyhteisössä, johon henkilö sijoittuu vapauduttuaan. Valvotulle koevapaudelle on myös luonteenomaista tuen ja kontrollin yhdistäminen kuten yhdyskuntaseuraamuksissa. Lähtökohtana on myös se, että koevapaudessa olevien sosiaali- ja työttömyysturvaetuudet ja yhteiskunnan palvelut määräytyvät samoin kuin yhdyskuntaseuraamusta suorittavien.

2. VALVOTTUUN KOEVAPAUTEEN SIJOITETTAVAT VANGIT
Valvottu koevapaus koskee seuraaviin ryhmiin kuuluvia vankeusrangaistusta suorittavia vankeja:

  • Määräaikaista vankeusrangaistusta suorittavat ehdonalaisesti vapautettavat vangit
  • Elinkautisesta vankeudesta ehdonalaisesti vapautettavat vangit
  • Koko rangaistusta vankilassa suorittamasta vapautettavat vangit

Siviilipalvelusrikkomuksesta suoritettavaa vankeusrangaistusta ei voi suorittaa valvotussa koevapaudessa (Siviilipalveluslaki 81 § 3 mom.), koska siitä ei voi päästä ehdonalaiseen vapauteen.
Suurimman ryhmän koevapauteen sijoitettavista muodostavat ehdonalaisesti vapautuvat vangit, joiden koevapauden enimmäisaika on kuusi kuukautta ennen ehdonalaista vapautumista.

Myös elinkautisesta vankeudesta vapautettavan vangin koevapaus on enintään kuusi kuukautta. Koevapaus voi alkaa aikaisintaan silloin, kun elinkautista vankeutta on suoritettu vankilassa yksitoista vuotta kuusi kuukautta. Kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tehdystä rikoksesta elinkautiseen tuomitulla aikaisin valvotun koevapauden alkamisajankohta on yhdeksän vuotta kuusi kuukautta. Elinkautista vankeusrangaistusta suorittava tarvitsee yleensä muita vankeja huomattavasti enemmän tukea ja apua tavanomaisistakin siviiliasioista selviytyäkseen. Koevapaus antaa pitkäaikaisvangeille kontrolloidun mahdollisuuden totuttautua vapauteen ennen vankeusajan päättymistä.

Kolmas valvottuun koevapauteen sijoitettava ryhmä on koko rangaistusta vankilassa suorittavat vangit, joita ei päästetä ehdonalaiseen vapauteen 5/6-ajalla, koska heitä pidetään edelleen erittäin vaarallisina toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Heidät sijoitetaan pakolliseen valvottuun koevapauteen kolme kuukautta ennen vapauttamista. Koko rangaistusta suorittavien yhteiskuntaan sijoittuminen vaatii erityistä huomiota ja huolellista valmistelua, jotta riski uusiin rikoksiin olisi mahdollisimman vähäinen. Vapauttamisvaiheen tulee myös olla tarkasti valvottu. Jos ryhmään kuuluva vanki vapautuu ehdonalaisesti, hänet voidaan sitä ennen sijoittaa valvottuun koevapauteen korkeintaan 6 kuukauden ajaksi.

3. VALVOTUN KOEVAPAUDEN EDELLYTYKSET
Valvotun koevapauden edellytyksenä on, että:
1) Koevapaus edistää vankeuslain mukaisen rangaistusajan suunnitelman toteutumista.
Valvottu koevapaus perustuu rangaistusajan suunnitelmaan. Rangaistusajan suunnitelman tavoitteisiin on yhteistyössä vangin kanssa kiteytetty ne asiat, joihin vaikuttamalla voidaan lisätä hänen valmiuksiaan rikoksettomaan elämäntapaan ja yhteiskuntaan sijoittumiseen. Koevapaudessa jatketaan vankilassa aloitettua suunnitelman mukaista kuntoutusta, opiskelua, työtä ja muita toimintoja.

2) Vangin rangaistusaikaisesta käyttäytymisestä, hänen henkilöstään ja rikollisuudestaan saatujen tietojen perusteella koevapauden ehtojen noudattamista voidaan pitää todennäköisenä.
Valvottua koevapautta harkittaessa tarkastellaan vangin rangaistusaikaista käyttäytymistä, rangaistusajan suunnitelman noudattamista, vankilan sääntöjen noudattamista, päihteettömyyttä vankeusaikana, poistumislupien onnistumista, avolaitoksessa menestymistä, suhteita muihin vankeihin ja henkilökuntaan, pyrkimystä rikoksettomaan elämäntapaan, vankeusaikaista rikollisuutta, rikoskielteisyyttä ja sosiaalisia suhteita. Jos rangaistusajan suunnitelma ei ole toteutunut vankilasta johtuneista syistä, vangin koevapaus voi kuitenkin tulla kysymykseen, jos se on muuten perusteltua. Se, että vangilla on keskeneräisiä oikeusasioita, ei edistä yhteiskuntaan sijoittumista, jos rikoksesta on odotettavissa ehdoton vankeusrangaistus, mikä tulee ottaa huomioon koevapausharkinnassa. Maasta karkotus tai sen uhka voi muodostaa riskin koevapauteen sijoittamiselle.

3) Vanki sitoutuu olemaan käyttämättä päihdyttäviä aineita ja rikoslaissa tarkoitettuja dopingaineita ja sitoutuu vankeuslaissa tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan.
Koevapauteen päästettävä sitoutuu päihteettömyyteen ja päihteettömyyden valvontaan allekirjoittamalla päihteettömyyssitoumuksen (Liitteet 7 ja 9). Päihteettömyyttä voidaan tukea päihdevalvonnalla ja sisällyttämällä toimintavelvoitteeseen päihdeongelmien vähentämiseen tarkoitettuja palveluja.

4) Vanki sitoutuu noudattamaan yhteydenpitovelvoitetta ja muita laitoksen ulkopuolella liikkumiseen ja toimintaan osallistumiseen liittyviä välttämättömiä kirjallisia ehtoja.
Koevapauteen päästettävä sitoutuu noudattamaan yhteydenpitovelvoitetta ja muita yksilöityjä liikkumiseen ja toimintaan osallistumiseen liittyviä ehtoja allekirjoittamalla sitoumuksen. (Liitteet 7 ja 9).

5) Koevapauden ehtojen noudattamista voidaan soveltuvin tavoin valvoa.
Valvonta- ja yhteydenpitomääräykset on mitoitettava yksilöllisesti sen mukaan, että niiden kautta voidaan ehkäistä rikosten uusimista ja edistää muiden koevapauden ehtojen noudattamista. Ehtojen tulee olla sellaisia, että niitä pystytään valvomaan. Jotta eri puolille maata sijoittuvat tai muuten erilaisessa tilanteessa olevat vangit olisivat yhdenmukaisessa asemassa, käytetään monenlaisia valvontakeinoja.

6) Vanki suostuu siihen, että vankeinhoitoviranomaiset ovat tarpeellisessa määrin yhteydessä viranomaisiin, yksityisiin yhteisöihin ja henkilöihin koevapauden edellytysten selvittämistä taikka ehtojen noudattamista koskevissa asioissa.
Vangin on allekirjoitettava koevapauden valmisteluvaiheessa suostumus, jonka perusteella vankeinhoitoviranomaiset voivat olla yhteydessä tarvittaviin tahoihin koevapauden edellytysten selvittämistä ja ehtojen noudattamista koskevissa asioissa. Suostumuksessa (Liite 8) on yksilöitävä koevapauden toteuttamisessa mukana olevat yhteistyötahot sekä heidän suhteensa vankiin.

Vangin suostumusta tarvitaan myös yhteistyöhön asuinkunnan terveyskeskuksen tai muun terveydenhuoltoyksikön kanssa, kun hänellä on jatkuvaa lääkitystä vaativa sairaus.

4. VALVOTUN KOEVAPAUDEN VALMISTELU

4.1 Tulovaihe sijoittajayksikössä

Sijoittajayksikön tulee ottaa huomioon valvotun koevapauden mahdollisuus kaikkien luvussa 2. mainittujen vankien kohdalla ja kirjata sitä koskeva maininta heidän rangaistusajan suunnitelmiinsa. Jos vangin rangaistusaika on pitkä, sijoittajayksikkö ei voi vielä tulovaiheessa ottaa kantaa koevapauden tarkoituksenmukaisuuteen. Tällöin rangaistusajan suunnitelmassa voidaan todeta, milloin koevapausasia otetaan käsiteltäväksi tai millä ehdoilla se voi tulla kyseeseen. Elinkautisvankien suunnitelmaan kirjataan ajankohta, jolloin koevapaus on aikaisintaan mahdollinen. Koevapaus otetaan kuitenkin käsiteltäväksi aikaisintaan sen jälkeen, kun hovioikeus on tehnyt päätöksen vangin päästämisestä ehdonalaiseen vapauteen. Koko rangaistusta suorittavan kohdalla todetaan, että ellei hän pääse ehdonalaiseen vapauteen 5/6-ajalla, hänet sijoitetaan pakolliseen koevapauteen 3 kuukautta ennen vapauttamista. Koevapauden sisältö määräytyy sen kautta, mitä ja miten rangaistusajan suunnitelman mukaista toimintaa voidaan jatkaa siviilissä.

4.2 Valmistelu sijoitusvankilassa

Kun vangin rangaistusajan suunnitelmaan sisältyy mahdollisuus valvottuun koevapauteen, sijoitusvankila arvioi hyvissä ajoin koevapauden edellytysten täyttymistä. Jos vankila katsoo, että sijoitus koevapauteen on perusteltua tai jos vanki haluaa koevapauteen, asia saatetaan sijoittajayksikön käsiteltäväksi, vaikka siitä ei olisi mainintaa suunnitelmassa tai suunnitelmaa ei olisi tehty. Sijoittajayksikön kanta koevapauteen sijoittamiseen tulee olla selvillä ennen koevapausvalmistelun aloittamista.

Pitkää rangaistusta suorittavilla vangeilla valmistelu aloitetaan aikaisintaan yksi vuosi ennen ehdonalaista vapautumista. Tätä vähemmän aikaa vankilassa olevien vankien koevapauden valmistelu aloitetaan, kun hän on ollut vankilassa niin pitkään, että sen perusteella voidaan tehdä arvio rangaistusajan suunnitelman noudattamisesta. Ehdonalaisesta vapauttamisesta tulee päättää ennen koevapauspäätöstä, koska koevapauteen pääsy kytkeytyy ehdonalaiseen vapauttamiseen. Kriminaalihuoltolaitoksen valvojan nimeäminen on tärkeää koevapauden valmistelun kannalta, jotta hänen kanssaan voidaan tehdä asiassa yhteistyötä. Koevapauden valmistelu käynnistää myös vapauttamissuunnitelman laatimisen. Valmistelu kirjataan vankitietojärjestelmään.

Vankilan arvio koevapauden edellytysten täyttymisestä perustuu seuraaviin seikkoihin:

  • Rangaistusajan suunnitelman noudattaminen (motivoituminen suunnitelman tavoitteisiin, osallistuminen suunnitelman mukaiseen toimintaan, oma aktiivisuus suunnitelman toteuttamisessa, eteneminen tavoitteiden mukaisesti)
  • Rangaistusaikainen käyttäytyminen (vankilan sääntöjen noudattaminen, päihteettömyys vankeusaikana, poistumislupien onnistuminen, avolaitoksessa menestyminen)
  • Henkilöä koskevat tiedot (esimerkiksi suhteet muihin vankeihin ja henkilökuntaan)
  • Pyrkimys rikoksettomaan elämäntapaan (esim. rikoskielteinen ajattelu ja asenteet)

Jos vankila arvioi, että rangaistusajan suunnitelmaan sisältyvän koevapauden edellytykset eivät täyty, sijoittajayksikölle tehdään perusteltu esitys rangaistusajan suunnitelman muuttamisesta. Sijoittajayksikkö päättää rangaistusajan suunnitelman muuttamisesta tai säilyttämisestä ennallaan. Vangille ilmoitetaan päätöksestä ja sen perusteluista.

Jos koevapauden edellytykset täyttyvät, vankila alkaa valmistella vangin kanssa hänen sijoittamistaan koevapauteen. Jos koevapauden toimeenpanopaikka on aluevankilan ulkopuolella, sijoittajayksiköt sopivat sijoitusvankilan aloitteesta keskenään, missä vankilassa koevapauden valmistelu suoritetaan ja mikä vankila toimii koevapauden valvojana. Vangin mahdollinen siirto uuteen laitokseen toteutetaan riittävän aikaisin sen varmistamiseksi, että valvova laitos tunnistaa vangin ja saa käsityksen hänen käyttäytymisestään.

Vankila laatii ehdotuksen koevapauden toimeenpanosuunnitelmaksi (Liite 9) vankitietojärjestelmään. Tähän sisältyvät seuraavat kohdat:
1) Koevapauden alkamisen ja päättymisen päivä ja kellonaika Koevapaus päättyy normaalisti vankilassaoloajan viimeisenä päivänä.
2) Toimintavelvoitteen sisältö Koevapauden aikainen toimintavelvoite voi vangin rangaistusajan suunnitelman mukaisesti sisältää yhden tai useamman toiminnan. Toimintavelvoite on hyvä asettaa päiväajan lisäksi myös vapaa-ajalle.
3) Päivittäinen toiminta-aika ja matka-ajat Toimeenpanosuunnitelmassa määritellään aika, joka päivittäin tai eri päivinä käytetään tiettyihin toimintoihin sekä toimintaan menoon ja sieltä palaamiseen. Matka-ajan lisäksi määritellään kulkuväline, jolla matkat tehdään.
4) Liikkumisrajoitukset asunnon tai toimintapaikan ulkopuolella
Koevapaudessa olevalle määritellään maantieteellinen alue, jolla hän saa liikkua eri toimintavelvoitetta suorittaessaan eri ajankohtina.
5) Yhteyshenkilö työ- tai toimintapaikalla Samalla kun työ- tai muuta toimintapaikkaa valmistellaan selvitetään toimintapaikan yhteyshenkilö, jonka kanssa vankila tekee koevapauden aikana yhteistyötä vangin suostumuksen mukaisesti. Yhteyshenkilön velvollisuudet määritellään vankilan ja toimintapaikan sopimuksella. (Liite 10)
6) Vankilan yhteydenpitomuodot 5 kohdassa tarkoitettuun yhteyshenkilöön ja koevapaudessa olevaan Työnantajan tai muun toimintapaikan kanssa sovitaan vankilan edustajan puheluista ja toimintapaikalla käynneistä sekä asioista, joista toimintapaikan yhteyshenkilön tulee ilmoittaa vankilalle (Liite 10). Valvova virkamies on epäsäännöllisen säännöllisesti puhelinyhteydessä koevapaudessa olevaan ja/tai käy tarkistamassa hänen läsnäolonsa toimintapaikalla tai asunnossa.
7) Asuminen ja toimeentulo koevapaudessa Koevapaudessa olevan asuntona voi olla hänen kotinsa, tukikoti tai laitos, jossa hän on toimintavelvoitteen vuoksi. Toimeentulon hän voi saada palkan, eläkkeen tai muun sosiaaliturvaetuuden kautta. Poikkeuksellisesti voidaan hyväksyä vangin todistettavasti omaamat varat tai vanhempien taikka puolison tulot tai varat, jos nämä sitoutuvat käyttämään varojaan koevapaudessa olevan elinkustannuksiin ja toimintavelvoite liittyy perheeseen.
8) Vapaa-ajan viettämistä koskevat rajoitukset Koevapaudessa olevalle määritellään maantieteellinen alue, jolla hän saa liikkua vapaa-aikana vapaasti tai toimintavelvoitteen mukaisesti. Liikkumisalueena on yleensä sama kunta, jossa hän asuu. Sen sisällä voidaan määritellä alue, jolla hän ei saa olla.
Koevapaudessa oleva voidaan velvoittaa olemaan asunnollaan tiettynä aikana esimerkiksi yöaikaan. Hänen voidaan edellyttää olevan tapaamatta henkilöitä, jotka aiheuttavat riskin koevapaudessa menestymiselle.
09) Valvontatapa Kohdassa luetellaan käytettävät valvontatavat niin tarkasti kuin koevapaudessa olevan tietoon voidaan antaa. Valvontatapa, josta henkilö on itse vastuussa kuten soitoista vankilaan ja käynneistä vankilassa, yksilöidään edellytetyllä tarkkuudella. Sijoittajayksikkö ja vankila voivat sopia toimeenpanosuunnitelmaa tarkemmasta valvontasuunnitelmasta.
10) Vastuuhenkilö vankilassa Koevapauteen sijoitettavalle nimitetään vankilassa yksi tai työvuorojen vuoksi useampia vastuuhenkilöitä, jonka/joiden kautta hän hoitaa asioitaan ja johon/joihin hän pitää yhteyttä. Vastuuhenkilö voi antaa vangille luvan poiketa toimeenpanosuunnitelman ehdoista vähäisissä asioissa, jos se on toimeenpanosuunnitelman ja vankilan työnjaon mukaista.
11) Vastuu asumis-, ruoka- ja muista vastaavista kustannuksista Pääsääntöisesti koevapaudessa oleva vastaa itse elinkustannuksistaan niistä varoista, joista hän saa toimeentulonsa. Joissain tapauksissa kuten armeijassa kustannukset sisältyvät toimintavelvoitteeseen.
12) Menettely äkillisissä sairaustapauksissa, valvontaan, kulkuyhteyksiin tai toimintavelvoitteen toimeenpanoon liittyvissä poikkeustilanteissa taikka muissa tämänkaltaisissa koevapauden toimeenpanon esteissä. Koevapaudessa olevan tulee ilmoittaa aina kun se on mahdollista etukäteen vastuuhenkilölle poikkeuksellisista tilanteista. Äkillisissä sairaustapauksissa menettelyistä tiedotetaan vankilalle heti kun se on mahdollista.

Vangin kanssa valmistellaan asumista, toimintavelvoitetta, vapaa-ajan viettotapoja ja toimeentuloa koevapaudessa. Pääsääntönä on, että vanki järjestää itse asunnon sekä työ- tai opiskelupaikan ja hänelle tiedotetaan näitä koskevat edellytykset. Vankila arvioi, täyttävätkö vangin järjestämä asunto ja toimintavelvoite vaadittavat edellytykset.
Vankila auttaa tarvittaessa vankia toimintavelvoitteiden ja asunnon järjestämisessä tai jos vanki on erityisen tuen tarpeessa vastaa valmistelusta. Vangilta pyydetään yksilöity kirjallinen suostumus (Liite 8) siihen, että vankeinhoitoviranomaiset voivat olla yhteydessä niihin toimijoihin, joiden kanssa valvottua koevapautta valmistellaan ja joihin myöhemmin pidetään yhteyttä ehtojen noudattamista seuratessa. Ulkopuolisille tahoille voidaan antaa vain koevapauden valmisteluun ja valvontaan liittyvät välttämättömät tiedot kuten vankilan vastuuhenkilön yhteystiedot. Koevapautta valmisteleva virkamies tekee vangin suostumuksen mukaisesti yhteistyötä tarvittavien viranomaisten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden kanssa muun muassa asuinolosuhteiden selvittämisessä, asunnon järjestämisessä, sosiaali- ja työttömyysturvaetuuksien vireillepanossa sekä työvoima- ja kuntoutuspalveluissa. Vankilan on tarkistettava toimintapaikan ja asunnon soveltuvuus koevapauden toimeenpanoon sekä oltava tarvittaessa yhteydessä samassa asunnossa asuviin henkilöihin. Heille sekä koevapauden toimeenpanossa mukana oleville viranomaisille ja yhteisöjen nimetyille yhteyshenkilöille selvitetään koevapauden sisältö ja ehdot.

Terveydenhuolto järjestetään vangin suostumuksella etukäteen asuinkunnan terveyskeskuksen kanssa, jos koevapaudessa olevalla on jatkuvaa lääkitystä vaativa sairaus.

Vankilassa harkitaan tuen ja valvonnan tarve ja mitoitus koevapauden aikana ottaen huomioon vangin kokonaistilanne. Tähän kuuluu muun muassa yhteydenpito vangin ja vankilan välillä sekä vankilan ja toimintapaikan välillä, päihteettömyyden toteamiseksi tarvittavat testaukset ja liikkumisrajoitukset. Vangille annettavia määräyksiä harkittaessa arvioidaan sitä todennäköisyyttä, jolla hän noudattaa koevapauden ehtoja kuten päihteidenkäyttökieltoa, yhteydenpitovelvoitetta sekä liikkumista ja toimintaan osallistumista koskevia määräyksiä. Vangilta pyydetään sitoumus päihteettömyyteen ja sen valvontaan sekä koevapauteen liittyvien ehtojen noudattamiseen (Liite 7).

Vangille on selvitettävä valvotun koevapauden toimeenpanosuunnitelmaan liittyvien määräysten ja rajoitusten merkitys sekä seuraamukset määräysten rikkomisesta. Erityisesti tulee korostaa hänen velvollisuuttaan pitää säännöllisesti yhteyttä vankilaan ja olla käyttämättä päihteitä. Vangin kanssa on keskusteltava myös siitä, mitkä hänen elämäntilanteeseensa liittyvät seikat saattavat vaarantaa koevapaudessa selviytymisen. Vangille tulee antaa niin selkeä kuva koevapaudesta, että hän pystyy itsekin realistisesti arvioimaan mahdollisuuksiaan selviytyä koevapaudessa ja tarvitsemiaan tukitoimia.

Vankilan esitys, joka sisältää ehdotuksen koevapauden toimeenpanosuunnitelmaksi, arvion rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden toteutumisesta sekä vankilan lausunnon koevapauden edellytysten täyttymisestä, toimitetaan sijoittajayksikköön. Esitykseen liitetään vangin kirjallinen suostumus yhteydenpidosta koevapauden edellytysten selvittämisessä sekä ehtojen noudattamisen valvontaa koskevissa asioissa (Liitteet 7 ja 8) ja muut tarpeelliset asiakirjat.

4.3 Valmistelu ja päätöksenteko sijoittajayksikössä
Sijoittajayksikkö arvioi, edistääkö valvottu koevapaus vangin rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden toteuttamista sekä selvittää muiden valvotun koevapauden edellytysten täyttymistä. Sijoittajayksikön arvio pohjautuu:

  • Asiakirjatietoihin
  • Muilta viranomaisilta, yhteisöiltä ja henkilöiltä pyydettyihin selvityksiin esimerkiksi vangin asuinoloista, suunnitellusta työ- tai opiskelupaikasta tai kuntoutuksesta
  • Tarvittaessa arviointiin, joka perustuu vangin henkilökohtaiseen tapaamiseen sijoittajayksikössä

Jos valvotun koevapauden edellytykset täyttyvät, sijoittajayksikkö vahvistaa vankilassa alustavasti laaditun vankitietojärjestelmässä olevan koevapauden toimeenpanosuunnitelman ja tarvittaessa sitä tarkennetaan tai muutetaan.

Toimeenpanosuunnitelmasta tulee näkyä, miltä osin vankilalle annetaan mahdollisuus ehtojen muuttamiseen.

Sijoittajayksikön johtaja päättää asian valmistelleen erikoissuunnittelijan esittelystä vangin koevapauteen päästämisestä vankitietojärjestelmän sijoittelunäytölle ja allekirjoittaa vankitietojärjestelmästä tulostetut koevapauden toimeenpanosuunnitelmat yhdessä esittelijän kanssa. Päätös merkitään myös vankitietojärjestelmän kertymätietonäytölle. Koevapauden toimeenpanosuunnitelmaa tulostetaan vankitietojärjestelmästä kaksi kappaletta, jotka annetaan vangin allekirjoitettavaksi. Valmisteluasiakirjat ja päätös/valvotun koevapauden toimeenpanosuunnitelma arkistoidaan vankiasiakirjoihin (Rikosseuraamusviraston päätös 14.3.2008/3/03/2008).

Sijoittajayksikkö antaa elinkautista rangaistusta ja koko rangaistusta suorittavan vangin valvotusta koevapaudesta lausuntonsa ja tekee esityksensä Rikosseuraamusvirastolle. Esitykseen liitetään tarvittavat asiakirjat, jotka arkistoidaan Rikosseuraamusvirastoon yhdessä päätösasiakirjan kanssa.

4.4 Käsittely ja päätöksenteko Rikosseuraamusvirastossa

Rikosseuraamusvirasto antaa lausuntonsa elinkautista vankeusrangaistusta ja rangaistuksensa kokonaan suorittavien valvottuun koevapauteen sijoittamisesta Helsingin hovioikeuden käsitellessä ko. henkilöiden ehdonalaiseen vapauteen päästämistä.

Rikosseuraamusvirasto lähettää hovioikeuden päätöksen sijoittajayksikölle koevapauden valmistelua varten. Sijoittajayksikön pyynnöstä vankila valmistelee toimeenpanosuunnitelman. Jollei hovioikeus päästä rangaistuksensa kokonaan suorittavaa ehdonalaiseen vapauteen, vankilan tulee hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen rangaistusajan päättymistä, käynnistää pakollisen valvotun koevapauden valmistelu. Sijoittajayksikkö tekee Rikosseuraamusvirastolle esityksen pitkäaikaisvankien valvotusta koevapaudesta.
Rikosseuraamusvirasto päättää elinkautista vankeusrangaistusta ja rangaistuksensa kokonaan suo-rittavien valvotusta koevapaudesta.

4.5 Toimenpiteet vankilassa päätöksen jälkeen
Hyväksyttyyn koevapauden toimeenpanosuunnitelmaan (Liite 9) pyydetään vangin allekirjoitus. Samalla vanki sitoutuu siinä mainittujen ehtojen noudattamiseen. Valvotun koevapauden peruuttaminen on poikkeuksellisen merkityksellistä, koska se merkitsee paluuta vankilaan, minkä vuoksi koevapauteen päästettävälle on selvitettävä tarkoin koevapauden peruutuksen perusteet. Vangille annetaan toinen alkuperäinen toimeenpanosuunnitelma. Vankila ilmoittaa koevapauteen päästämisestä asuinpaikkakunnan poliisille (Liite 6) lähettämälle kopion toimeenpanosuunnitelmasta ja muille tarpeellisille tahoille (esim. Kansaneläkelaitos ja Kriminaalihuoltolaitos). Vankila huolehtii koevapauden toteuttamisesta toimeenpanosuunnitelman mukaisesti.

4.6 Toimeenpanosuunnitelman ehtojen muuttaminen
Toimeenpanosuunnitelma lähetetään uudelleen sijoittajayksikön käsiteltäväksi, kun ehtoja on tarpeen muuttaa pysyvästi tai silloin kun kyseessä on toimintavelvoitteen tai asumiseen liittyvä olennainen muutos. Uuteen suunnitelmaan otetaan vangin allekirjoitus.

Toimeenpanosuunnitelmassa on määritelty menettelyt äkillisissä sairastapauksissa, valvontaan, kulkuyhteyksiin tai toimintavelvoitteen toimeenpanoon liittyvissä poikkeustilanteissa sekä muissa vastaavissa tilanteissa. Sijoittajayksikkö on voinut oikeuttaa vankilan päättämään vähäisistä ehtojen muutoksista. Vankilassa ehtojen muutoksista päättää johtaja tai hänen määräämänsä muu virkamies.

5. VALVOTUN KOEVAPAUDEN VALVONTA JA LIIKKUMISRAJOITUKSET

5.1 Valvontatavat
Koevapauden ehtojen noudattamisessa käytettäviä valvontatapoja ovat:

  • koevapaudessa olevan yhteydenpito vankilaan puhelimitse -vankilan yhteydenpito koevapaudessa olevaan puhelimitse
  • koevapaudessa olevan seuranta teknisin laittein
  • vankilan edustajan käynnit toimintapaikalla, asunnolla ja muussa kohteessa
  • vankilan yhteydenpito toimintapaikkaan ja yhteyshenkilön yhteydenpito vankilaan
  • koevapaudessa olevan päihteettömyyden valvonta
  • koevapaudessa olevan ilmoittautuminen yhteistyötahon luona
  • muu tarpeellinen valvontatapa
Erityisesti silloin kun vanki sijoitetaan koevapauteen vankilasta etäällä olevalle paikkakunnalle, valvonnassa korostuvat tiedot, joita saadaan vangin ilmoittautumisesta tai muusta yhteistyöstä sidosryhmien kanssa.
Valvottua koevapautta valmisteltaessa keskeistä on valvonta- ja yhteydenpitomääräysten suunnittelu vangin yksilöllisen tilanteen pohjalta.
  • Jos ehtojen noudattamiseen liittyy alhainen riski, koevapautta valvotaan vähintään kolmella tarkoituksenmukaisella valvontatavalla.
  • Jos riski on keskikorkea, koevapautta valvotaan vähintään neljällä valvontatavalla
  • Jos riski on korkea, koevapautta valvotaan useilla valvontatavoilla.

Valvontatiheyden tulee vastata vangin ehtojen noudattamiseen liittyvää riskiä. Korkean riskin omaavien vankien ehtojen noudattamista valvotaan vähintään yhdellä valvontatavalla päivittäin. Jos riski on alhainen, jokin valvontatoimenpide on tehtävä vähintään kolme kertaa viikossa, muilla vähintään viisi kertaa viikossa. Valvontakertoja ja -tapoja voidaan harventaa tai vähentää, kun koevapaudessa oleva on noudattanut ehtoja riittävän pitkän aikaa. Valvontaa voidaan myös tiukentaa riskin lisääntyessä.

Koevapauden valvontaan käytetään vankilan järjestämiä teknisiä laitteita, jotka mahdollistavat yhteydenpidon laitoksen ulkopuolella olevaan ja hänen liikkumisensa valtakunnallisen seurannan. Tällaisia laitteita ovat esimerkiksi matkapuhelimet ja oheislaitteet kuten GPS-laitteet ja muut valvontaa tukevat laitteet.

Valvonta on toteutettava siten, ettei koevapaudessa oleva joudu tarpeettoman huomion kohteeksi. Valvontatapahtumat kirjataan vankitietojärjestelmään.

Vankiloiden tulee tehdä yhteistyötä valvonnan järjestämisessä silloin kun vangin asuinpaikka on lähempänä jotain muuta kuin hänen sijoituslaitostaan.

5.2 Yhteydenpito

Valvonta perustuu säännölliseen yhteydenpitoon valvottuun koevapauteen sijoitetun ja vankilan välillä. Koevapaudessa oleva on yhteydessä säännöllisesti valvonnan vastuuhenkilöön puhelimitse ja hänet voidaan määrätä ilmoittautumaan sovittuina ajankohtina vankilaan. Puhelinsoitoille määritellään toimeenpanosuunnitelmassa tarkka kellonaika päivittäin. Samoin määritellään vankilassa käyntien ajankohdat. Koevapauden alussa puhelimitse tapahtuvia yhteydenottoja voi olla joka päivä ja ilmoittautumisia vankilaan kerran viikossa. Ehtojen noudattamisen varmistuessa yhteydenpitoa voidaan harventaa. Koevapaudessa oleva voidaan tarvittaessa velvoittaa antamaan virtsa-, veri- tai sylkitesti tai suorittamaan puhalluskoe vankilaan ilmoittautumisen yhteydessä. Käyntien suunnittelussa tulee ottaa huomioon liikenneyhteydet koevapaudessa olevan asunnolta vankilaan.

Vankila pitää koevapaudessa olevaan yhteyttä puhelimitse satunnaisen säännöllisesti. Tätä varten henkilön tulee pitää vankilan antamaa teknistä laitetta jatkuvasti mukanaan ja huolehtia, että se on käyttökunnossa. Ellei koevapaudessa oleva onnistu vastaamaan puhelimeen, hänen tulee soittaa vankilaan välittömästi puhelun havaitessaan. Ellei näin tapahdu kohtuullisessa ajassa, vankilan vastuuhenkilö ottaa yhteyttä uudelleen.

Vankila pitää yhteyttä työ- tai toimintapaikan yhteyshenkilöön satunnaisen säännöllisesti. Työ- tai toimintapaikan kanssa tulee sopia siitä, että yhteyshenkilö ilmoittaa vankilalle koevapauden ehtojen rikkomisesta. Koevapauteen sijoitettavalle tulee ilmoittaa vankeinhoitoviranomaisten velvollisuudesta pitää yhteyttä työ- tai toimintapaikan yhteyshenkilöön. Jos vangin ja yhteyshenkilön välillä on riippuvuussuhde, tehostetaan muita valvontatapoja.

Yhteydenpito on toteutettava siten, ettei koevapaudessa oleva joudu tarpeettoman huomion kohteeksi. Yhteydenpitotapahtumat kirjataan vankitietojärjestelmään.

Valvottuun koevapauteen päästetyn matkakustannukset korvataan toimeenpanosuunnitelmaan perustuvien valvontatapaamisten osalta, samoin muiden matkojen osalta, joista hän on ennakkoon sopinut vankilan kanssa. Matkakustannukset korvataan halvimman julkisen kulkuvälineen mukaisesti. Matkakorvausta voidaan tarvittaessa suorittaa ennakkoon tai koevapaudessa olevalle voidaan antaa matkoja varten matkalippu.

5.3 Liikkumis- ja tapaamisrajoitukset sekä toiminta-aika

Koevapaudessa olevan liikkumista ja toiminta-aikaa voidaan rajoittaa tarpeen mukaan. On myös mahdollista rajoittaa koevapaudessa olevan ja sellaisten henkilöiden tapaamista, jotka muodostavat uhan koevapauden onnistumiselle. Rajoituksia määrättäessä on otettava huomioon mm. perhe-elämän ja yksityiselämän suoja ja se, että koevapaudessa olevan tulisi voida harjoitella normaalissa toimintaympäristössä elämään päihteettömästi ja tekemättä rikoksia. Rajoituksia voi olla koevapauden alussa enemmän ja henkilölle voidaan myöhemmin antaa enemmän vapauksia ehtojen noudattamisen varmistuessa. Yleiset koevapauden ehdot kuten päihteettömyys, johon koevapaudessa oleva on sitoutunut, ovat jatkuvasti voimassa.

Toimeenpanosuunnitelma kattaa sekä päivän toiminta-ajan että vapaa-ajan. Suunnitelmassa on selkeät tiedot siitä, missä koevapaudessa asuu ja missä ja milloin hän saa liikkua suorittaessaan toimintavelvoitetta. Vapaa-aikana koevapaudessa olevalle osoitetaan tietty liikkumisalue esimerkiksi asuinkunta tai kaupunginosa. Alueen sisällä voi olla riskialttiita kohteita, joihin meno kielletään. Poistumiseen alueelta tulee aina pyytää lupa ja siihen tulee olla perusteltu syy.

Toimeenpanosuunnitelmassa on määritelty vankilan oikeus antaa koevapaudessa olevalle lupa poikkeamiseen alueelta ja toiminta-ajoista. Vähäisistä muutoksista päättämiseen voidaan antaa lupa valvonnan vastuuhenkilölle. Jos kyseessä on poistuminen toiminta-alueelta, luvan antajan tulee olla poistumisluvan myöntämisessä toimivaltainen virkamies. Varsinaista poistumislupaa ei koevapaudessa olevalle myönnetä. Poikkeuksena tästä ovat ulkomaan matkat, jotka käsitellään Rikosseuraamusvirastossa, ellei päätöksentekoa ole siirretty vankilanjohtajalle. Ulkomaille tehtävän poistumisluvan ajaksi koevapaus keskeytetään.

Koevapaudessa oleva voidaan velvoittaa olemaan asunnossaan määrättynä aikana esimerkiksi yöaikaan. Poistuminen asunnosta vapaa-aikana voidaan sallia koskemaan vain tiettyjä tilaisuuksia ja asioiden hoitoa, jos näin on tarpeen vangin ehtojen rikkomisriskin vuoksi esimerkiksi koevapauden alkuaikana.

Valvontaa suorittavilla virkamiehillä on vangin suostumuksen perusteella oikeus käydä tarkistamassa hänen paikallaolonsa asunnolla sekä suorittaa päihteettömyyden valvontaa. Asunnolla käynteihin on hyvä varata kaksi virkamiestä, jotta voidaan luotettavasti arvioida vangin päihtyneenä olo ja vähentää asuntoon menoon liittyvää riskiä. Asunnolla käynti on suoritettava hienotunteisesti, koska se on vangin ja usein myös hänen perheensä koti. Tarkastaminen voidaan suorittaa myös siten, että vanki pyydetään puhelimitse käymään asunnon ulkopuolelle. Vankeinhoitolaitoksen virkamiehillä ei ole oikeutta suorittaa kotietsintää, vaan rikosepäilyn vuoksi pyydetään poliisin virka-apua (Liite 6).

5.4 Päihteettömyys ja sen valvonta

Koevapauteen sijoitettu on velvollinen osallistumaan päihdetestaukseen antamalla virtsa-, veri- tai sylkinäytteen tai suorittamalla puhalluskokeen. Näytteiden otolla voidaan tukea hänen pidättäytymistään päihteiden käytöstä. Testaus tulee tehdä riittävän usein, jotta se tukee päihteettömyyttä.

Päihdetestaus voidaan suorittaa vankilaan ilmoittautumisen yhteydessä sovitun mukaisesti tai kun valvontaa suorittavat virkamiehet käyvät koevapaudessa olevan asunnolla tarkastuskäynnillä. Hänet voidaan myös määrätä käymään puhalluskokeessa tai virtsatestissä esimerkiksi terveysasemalla, lääkäriasemalla tai päihdeyksikössä, jossa testaaminen suoritetaan valvotusti. Puhalluskokeen voi ottaa myös paikallinen poliisi osana poliisin normaalitoimintaa. Testaaminen voi tapahtua sovittuina ajankohtina tai satunnaisesti määräämällä koevapaudessa oleva antamaan päihdetesti saman päivän aikana. Koevapaudessa olevan päihdetestitulokset tulee lähettää vankilaan. Kun testauksesta huolehtii jokin muu taho kuin vankila, testauksen kustannuksista sovitaan etukäteen ja ne maksetaan vankilan varoista.

Huumetestausta suorittavan tulee olla selvillä käytettyjen testien ominaisuuksista. Koska tiettyjä aineryhmiä mittaavien seulontatestien sensitiivisyydet ovat yleensä alhaisia ja seulonnat ovat kapea-alaisia, joitakin huumeita jää havaitsematta. Toisaalta testitulos voi tulla positiiviseksi eräiden lääkkeiden (sekä käsikauppa- että reseptilääkkeiden) käytön jälkeen. Kun positiivisen testituloksen antanut henkilö kiistää huumeiden käytön, oikeudelliseen seuraamukseen johtava positiivinen testitulos varmistetaan huumelaboratoriossa. Jos aine tai aineenvaihduntatuote on peräisin lääkevalmisteesta, koevapaudessa olevan pyydetään esittämään siitä lääkemääräys. Päihdetestauksessa on aina pyrittävä siihen, ettei testaus aiheuta koevapaudessa olevalle ja toimintavelvoitteen täyttämiselle kohtuutonta haittaa.

Päihteettömyyden säännönmukainen kontrolli kuuluu tavallisesti päihdehoitoon. Tällöin hoidossa olevan vangin testauksesta huolehtii päihdehoitoyksikkö, joka velvoitetaan ilmoittamaan vankilaan heti, jos koevapaudessa oleva on rikkonut päihteettömyyssitoumusta.

6. ASUMINEN, SOSIAALISET SUHTEET JA PERHETILANNE

Valvotussa koevapaudessa olevalla tulee olla siihen soveltuva asunto. Hänen tulee olla asunnossa kirjoilla. Tilapäisenä asuntona voi olla esimerkiksi tukiasunto tai päihdehuollon asumispalveluyksikkö. Valmisteluvaiheessa tehtävään asuinolosuhteiden selvitykseen kuuluu tarvittaessa kotikäynti sen arvioimiseksi, ovatko asunto ja asuinympäristö sekä perheen tilanne koevapauden kannalta hyväksyttävät. Vankila voi myös pyytää muilta viranomaisilta esimerkiksi sosiaalitoimesta tai poliisilta tietoa vangin asunto-olosuhteista.

Asumistilannetta arvioitaessa kiinnitetään huomiota asunnon pysyvyyteen (mm. häätöuhka) ja soveltuvuuteen. Tähän voivat vaikuttaa muun muassa asunnossa tapahtuva päihteiden käyttö, rikollinen toiminta, lähisuhdeväkivalta tai lasten laiminlyönti. Muiden asunnossa asuvien suhtautuminen mahdolliseen koevapauteen selvitetään. Perheenjäsenten kuulemisen on tapahduttava siten, ettei vanki ole läsnä, jotta heidän kantansa tulee riittävän luotettavasti esille. Perheen lasten kanssa tulee henkilökohtaisesti keskustella, jos se on lapsen ikä ja kehitystaso huomioon ottaen mahdollista.

Ellei henkilöllä ole asuntoa, asunnon hankkimisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä sosiaalitoimen ja asuntoviranomaisten kanssa.

7. TERVEYDENHUOLTO

Koevapauteen sijoitettavan on sitouduttava koevapauden ehtojen noudattamiseen, joihin kuuluu se, että hän on käyttämättä päihteitä sekä huumausaineiksi luokiteltavia laittomia lääkeaineita. Päihdetestien tuloksiin voivat vaikuttaa myös lailliset lääkkeet. Jos vangin päihdetestaustulokset ovat positiivisia, hänen kannattaa selvittää vankilalle, mitä lääkkeitä ulkopuolinen terveydenhuollon yksikkö on määrännyt hänelle koevapausaikana. Testaustuloksen selittävä asianmukainen lääkemääräys otetaan huomioon harkittaessa koevapausehtojen noudattamista.

Vankilan terveydenhuoltoyksikkö on mukana koevapautta valmisteltaessa ainakin silloin, kun vangin lääkityksen ja terveydenhuoltopalveluiden tarve koevapaudessa on ilmeinen. Terveydenhuoltohenkilökunta informoi vankia terveydenhuoltopalveluiden käytöstä koevapausaikana. Vangille tulee selvittää myös, minkätyyppisillä lääkkeillä on vaikutusta päihdetestien tuloksiin sekä positiivisista testaustuloksista mahdollisesti aiheutuvat seuraukset. Vaikka vanki olisi käyttänyt lääkkeitä lääkärin määräyksen mukaisesti, epäilys koevapausehtojen rikkomisesta voi aiheuttaa palauttamisen vankilaan asian selvittämisen ajaksi.

Terveydenhuoltoyksikkö antaa koevapauteen lähtevälle hänen välttämättä alkuvaiheessa tarvitsemansa lääkkeet. Jos vangilla on jatkuvaa lääkitystä vaativa sairaus, hänelle voidaan kirjoittaa resepti koevapautta varten.

Päihde- tai lääkeriippuvainen koevapauteen lähtevä ja häntä hoitava vankilan lääkäri voivat tehdä apteekkisopimuksen. Allekirjoittaessaan apteekkisopimuksen vanki sitoutuu vain yhden lääkärin tai hoitopaikan lääkehoitoon ja käyttämään vain yhtä apteekkia noutaessaan lääkkeitä. Sopimus edistää potilaan sitoutumista hoitoon ja toimii terveydenhuoltohenkilöstön työkaluna potilaan hoidon toteuttamisessa. Sopimusapteekki voi välittää hoitoa koskevaa tietoa potilasta hoitavalle lääkärille sekä tiedon apteekkisopimuksesta muille apteekeille.

Vangin lääketieteellinen hoito koevapauden aikana tulisi mahdollisuuksien mukaan keskittää yhdelle hoitavalle taholle. Terveydenhuoltopalveluiden käytöstä koevapauden aikana sovitaan vangin kanssa etukäteen. Tarkoituksenmukaista on, että vangille osoitetaan asuin- tai kotikunnan terveyskeskus tai muu terveydenhuollon yksikkö, jota hän tulee käyttämään. Tällöin vankilan terveydenhuoltoyksikkö voi vangin luvalla antaa vangin kanssa sovitulle terveydenhuollon yksikölle tietoa vangin terveydenhuollosta vankila-aikana ja sopia jatkohoidosta, jos sen katsotaan edistävän vangin terveydestä huolehtimista koevapaudessa.

Jos koevapaudessa oleva sairastuu tai vammautuu vakavasti, hänet voidaan vapauttaa vankilasta hoitoa varten. Koevapaus voidaan peruuttaa, kun henkilö on sairauden vuoksi estynyt hoitamasta toimintavelvoitettaan pidempiaikaisesti, ellei ole mahdollista suunnitella uutta toimintavelvoitetta.

8. VALVOTUN KOEVAPAUDEN TOIMINNALLINEN SISÄLTÖ

Valvotun koevapauden aikana henkilö velvoitetaan osallistumaan rangaistusajan suunnitelman mukaiseen toimintaan tai toimintoihin sen mukaan, mikä palvelee henkilön yhteiskuntaan paluuta. Koska valvotun koevapauden tarkoituksena on edistää erilaisten vankien sijoittumista yhteiskuntaan, sen toteuttamistapa on joustava ja yksilöllinen. Toimintavelvoite suunnitellaan koevapauteen sijoitettavan tarpeiden ja asuinpaikan palvelutarjonnan mukaan. Toimintoja voivat olla työ, opiskelu, kuntoutus, asevelvollisuuden suorittaminen, äitiysloma, vanhempainloma, läheisen hoito tai jokin muu elämänhallintataitoja tai toimintakykyä lisäävä toiminta. Vankilassa toteutetun kuntoutusohjelman jatkotoimet voivat olla koevapauteen sisältyvien velvoitteiden keskeinen osa. Toimintavelvoitteena voi olla myös kolmannen sektorin toiminta kuten vapaaehtois- tai vertaistoiminta. Muuhun toimintavelvoitteeseen voidaan liittää käyntejä päihdehuollon avopalveluissa tai psykiatrisella poliklinikalla. Myös vapaa-aikaa varten voidaan suunnitella kohtuullisessa määrin toimintaa.

Toimintavelvoitteen suunnittelussa on hyvä tehdä yhteistyötä henkilön asuin- tai kotikunnan viranomaisten kanssa siten, että toimintavelvoite on osa hoito-, huolto-, kuntoutus- tai työnhakusuunnitelmaa. Sosiaalisten olosuhteiden edistämiseen tai päihdehoidollisiin tarpeisiin liittyviä palveluja on tarkoituksenmukaista järjestää kunnallisten perus- tai erityispalvelujen kautta.

Ehdonalaiseen vapauteen päästettävä vanki asetetaan Kriminaalihuoltolaitoksen valvontaan, jos koeaika on pidempi kuin yksi vuosi, rikos on tehty alle 21-vuotiaana tai vanki sitä itse pyytää. Viranomaisten yhteistoiminnan ja valvontaan määrätyn kannalta on tarkoituksenmukaista, että tämä tapaa tulevaa valvojaansa säännöllisesti jo koevapauden aikana valvontasuunnitelman laatimista varten. Koska valvonnassa jatketaan rangaistusajan suunnitelman mukaisia toimintoja, koevapaudessa olevan käyntien Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistossa tulee palvella erityisesti niitä tarpeita, jotka liittyvät rikollisen käyttäytymisen ehkäisemiseen, rikosmyönteisiin asenteisiin tai ajatteluun. Tapaamisten tiheydestä ja muusta toteuttamisesta sovitaan Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston kanssa ja tapaamiset sisällytetään koevapauden toimeenpanosuunnitelmaan. Kriminaalihuoltolaitos ei kuitenkaan vastaa koevapauden valvonnasta.

Valvotun koevapauden edellytyksiä koskevat säännökset vastaavat sisällöllisesti vankeuslain säännöksiä, jotka koskevat siviilityölupaa, opintolupaa, sijoitusta ulkopuoliseen laitokseen ja valvottua ulkopuolista toimintaa niiltä osin kuin tilanteet ovat toisiinsa verrattavia.

Päivittäinen toiminta-aika määritellään yksilöllisesti ottaen huomioon henkilön toimintakyky ja tarpeet erilaiselle toiminnalle. Toiminta-aika voi vaihdella päivittäin.

8.1 Työ

Valvotun koevapauden toimintavelvoite voi olla työtä ulkopuolisen työnantajan palveluksessa, oppisopimukseen perustuva työtä, työharjoittelua tai vastaavaa työhönsijoittumista edistävää toimintaa taikka oman elinkeinon harjoittamista. Myös vapaaehtoistyö ja tarkoitukseen soveltuva oma työ on mahdollista. Työnantajan palveluksessa tehtävän työn tulee olla työpaikkaan ja työnantajaan nähden tavanomaista taloudellista toimintaa. Työpaikkaan, työnantajaan, hakijan omaan yritykseen tai muuhun työpaikkaan ei saa liittyä sellaisia taloudellisia tai sosiaalisia tekijöitä, jotka asettavat työpaikan uskottavuuden kyseenalaiseksi. Yrityksen taloudellisen tilanteen tulee olla vakaa eikä yrityksellä saa olla huomattavia määriä veroja tai maksuja ulosotossa. Koevapauden toimintavelvoitteeksi ei saa myöskään hyväksyä työtä, johon liittyvästä rikoksesta henkilö on tuomittu vankeusrangaistukseen. Palkkauksen ja muiden työhön liittyvien ehtojen tulee vastata vastaavanlaisessa työssä yleisesti noudatettavia ehtoja. Työharjoittelun tai sitä vastaavan toiminnan palkkaus voi kuitenkin olla pienempi. Vapaaehtoistyölle ei aseteta samoja edellytyksiä, mutta vankia ei kuitenkaan saa asettaa hyväksikäytön kohteeksi koevapauden aikana.
Työhön sijoittumista voidaan tukea järjestelmällisesti suunnittelemalla polku normaalityömarkkinoille alkaen vankilan valmentavasta työstä tuotannolliseen työhön, jatkuen siviilityöhön ja päätyen saman työn jatkamiseen koevapaudessa. Lisävelvoitteena voi olla avohoidossa käynti, jos päihdeongelmat haittaavat työelämässä pysymistä.

Koevapauden valmistelun yhteydessä vangin tulee toimittaa vankilalle työnantajan kirjallinen selvitys työpaikasta, työn sisällöstä ja palkasta sekä työnantajan ilmoitus siitä, että hän hyväksyy valvotussa koevapaudessa olevan työskentelyn työpaikassa. Todistuksessa on mainittava ne henkilöt, joiden välittömän johdon ja valvonnan alaisena koevapauteen sijoitettava tulisi toimimaan sekä henkilöt, joihin vankila voi olla yhteydessä koevapautta valmisteltaessa ja lupaehtojen noudattamista valvoessaan. Koevapauteen päästettävän tulee antaa selvitys mahdollisista yhteyksistään haettavaan työpaikkaan ja työnantajaan.

Vankilassa oleva vanki voi käyttää julkisia työvoimapalveluita työn hankkimiseksi. Valvotussa koevapaudessa olevaa voidaan pitää työttömänä työnhakijana eikä valvottu koevapaus ole työmarkkinoilla olon este. Työhallinnon työharjoittelu ja työelämävalmennus ovat mahdollisia, kun henkilö ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi koevapauteen päästyään. Tällöin tehdään sopimus työharjoittelusta tai työelämävalmennuksesta, jonka allekirjoittavat harjoitteluun tai valmennukseen menevä henkilö, työvoimatoimiston edustaja ja työharjoittelupaikan tai työelämävalmennuspaikan edustaja. Koevapauteen sijoitetun työnantajalle on mahdollista maksaa palkkatukea, kun tämä ilmoittautuu työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi heti päästyään koevapauteen.

Jos henkilö sijoitetaan koevapauteen toimintavelvoitteena alkuvaiheessa työnhaku, hänellä tulisi olla sen rinnalla muukin toimintavelvoite. Tällöin vankilan tulee seurata, että koevapaudessa oleva pääsee kohtuullisessa ajassa työvoimapalveluihin tai työhön.

Jos koevapaudessa oleva menettää työpaikkansa, vaikka hän ei ole syyllistynyt koevapauden ehtojen rikkomiseen, hän voi ilmoittautua työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Työttömyysturvaetuuksia voidaan tällöin maksaa, jos työttömyysturvan saannin työvoimapoliittiset edellytykset täyttyvät. Tilanteen muutos edellyttää kuitenkin sitä, että sijoittajayksikkö hyväksyy toimeenpanosuunnitelmaan uuden toimintavelvoitteen. Jos työpaikan menetys johtuu koevapaudessa olevan omasta syystä, koevapauden edellytykset eivät enää täyty ja koevapauden peruuttaminen lähetetään sijoittajayksikön harkittavaksi.

Vankila suorittaa valvontaa pitämällä yhteyttä koevapaudessa olevaan ja työpaikan yhteyshenkilöön, käymällä työpaikalla sekä suorittamalla valvontaa teknisin välinein.

8.2 Opiskelu

Opiskelu koevapauden toimintavelvoitteena edellyttää, että vanki on hyväksytty oppilaitoksen oppilaaksi. Koevapautta valmisteltaessa vangin tulee toimittaa vankilalle oppilaitoksen todistus oppilaaksi hyväksymisestä. Vankia on neuvottava opintojen rahoituksen selvittämisessä ja opintososiaalista etuutta koskevan hakemuksen vireillepanossa. Hänen tulee esittää koevapauden valmistelun yhteydessä opintojen rahoitusta koskeva selvitys.

Jos opiskelu on keskeinen osa rangaistusajan suunnitelmaa, opiskelu voi alkaa vankilassa, jatkua opintoluvalla ja tuomion loppuajan valvotussa koevapaudessa. Opiskeluun voi tarvittaessa liittää elämänhallintaa tukevia muita velvoitteita.

Vankila suorittaa valvontaa pitämällä yhteyttä koevapaudessa olevaan ja oppilaitoksen yhteyshenkilöön, käymällä oppilaitoksessa sekä suorittamalla valvontaa teknisin välinein.

Jos koevapaudessa oleva lopettaa opiskelun ennen sen suunniteltua päättymisajankohtaa ilman hyväksyttävää perustetta, koevapauden edellytykset eivät enää täyty ja koevapauden peruuttaminen lähetetään sijoittajayksikön harkittavaksi.

8.3 Päihdekuntoutus ja muu kuntouttava toiminta

Päihdeongelmaiset vangit ja ne, joilla on erityisiä vaikeuksia selviytyä vapaudessa, voidaan sijoittaa valvotun koevapauden aikana vankilan ulkopuoliseen laitokseen tai vastaavaan yksikköön, jossa he osallistuvat päihdehuoltoon tai selviytymismahdollisuuksia parantavaan muuhun tavoitteelliseen toimintaan. Kuntouttavan toiminnan suunnittelun tulee perustua rangaistusajan suunnitelmaan ja yhteistyöhön terveydenhuoltohenkilöstön kanssa. Tällä perusteella päätetään, tarvitseeko koevapauteen sijoitettava päihdehoitoa vai hyötyisikö hän enemmän esimerkiksi psykiatrisesta hoidosta. Hoitopaikan valinnassa pääperiaatteena on, että mitä vakavampi päihdeongelma on ja mitä monimutkaisempia siihen liittyvät ongelmat ovat, sitä intensiivisempää hoidon tulee olla.

Jos arviointi osoittaa vangin vahvaa riippuvuutta päihteistä, hänet tulee sijoittaa laitoskuntoutukseen. Toimintavelvoite voi täyttyä myös avohoidossa, jos se katsotaan riittäväksi. Koevapauteen päästettävän asuin- tai kotikunnan viranomaisten kanssa on neuvoteltava sijoituslaitoksesta, sijoituksesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta, jatkohoidon järjestämisestä ja muista tarpeellisista toimenpiteistä henkilön vapaudessa selviytymisen edistämiseksi. Pääperiaatteena on se, että vankila ei korvaa koevapauden aikaisia hoitokustannuksia.

Päihdekuntoutusta tarvitsevan vangin vankeusaika voi jakautua kolmeen jaksoon: vankila-aikaan, päihdehuollon laitosaikaan ja päihdehuollon avopalveluissa tapahtuvaan hoitoaikaan. Ensin vanki osallistuu vankilan päihdekuntoutukseen rangaistusajan suunnitelman mukaisesti. Tämän jälkeen vanki voidaan sijoittaa hoitoon ulkopuoliseen laitokseen tai valvottuun koevapauteen päihdekuntoutuslaitokseen. Lopun ajan koevapauteen sijoitettu on avohoidossa, jolloin hän on sitoutunut laaditun päiväohjelman mukaisesti esimerkiksi avohoidon poliklinikkakäynteihin, Kriminaalihuoltolaitoksen ohjelmiin, työpajatoimintaan, työvoimapoliittiseen koulutukseen, NA- ja AA-ryhmien toimintaan, tukihenkilön tapaamiseen, päiväkeskustoimintaan, vapaaehtoistyöhön tai kuntoutusta edistävään harrastustoimintaan.

Valvotun koevapauden aikana annettava päihdehoito ei sisällöltään eroa päihdehuollon yleisistä periaatteista. Päihdehuollossa pääsääntönä on oma-aloitteinen ja vapaaehtoinen hoito. Tämä merkitsee sitä, että päihdehuollon asiakas voi aina oma-aloitteisesti katkaista hoidon lukuun ottamatta päihdehuoltolaissa säädettyä tahdosta riippumatonta hoitoa. Sovitun päihdehoidon lopettaminen merkitsee, että koevapauden edellytykset eivät enää täyty, jolloin tulee harkittavaksi koevapauden peruuttaminen ja henkilön palaaminen vankilaan tai muun toimintavelvoitteen suunnittelu.

Laitoshoidon aikana valvonnan tarkoituksena on varmistaa, ettei koevapaudessa oleva poistu laitoksesta ilman asianmukaista lupaa eikä syyllisty rikokseen sekä, että hän noudattaa päihteettömyydelle asetettuja ehtoja. Vankila vastaa koevapaudessa olevan valvonnasta. Vankila suorittaa valvontaa pitämällä yhteyttä koevapaudessa olevaan ja laitoksen yhteyshenkilöön, käymällä sijoituslaitoksessa sekä suorittamalla valvontaa teknisin välinein. Vankila tai sopimuksen mukaan myös kuntoutuslaitos voi päihteettömyyden toteamiseksi vaatia koevapaudessa olevaa suorittamaan puhalluskokeen tai antamaan virtsa-, sylki- tai verinäytteen. Laitos ilmoittaa vankilan vastuuhenkilölle ehtojen rikkomisesta tai sitä koskevasta epäilystä. Koevapaudessa olevaa koskevat salassa pidettävät tiedot eivät saa tulla sivullisten tietoon ilman hänen suostumustaan. Valvontatoimenpiteet ja kuntoutuslaitoksen antamat henkilön sijoitusehtojen rikkomista koskevat tiedot tulee kirjata vankitietojärjestelmään salassapitosäännökset huomioon ottaen.

8.4 Toimintakyvyn ylläpitäminen

Koevapauden aikainen toimintavelvoite voi olla toimintakyvyn ylläpitäminen niillä vangeilla, joiden terveydentila, toimintakyky tai ikä sitä vaatii. Tällöin viikko-ohjelma voi sisältää esimerkiksi avohoidon poliklinikkakäyntejä, tukihenkilön tapaamisia, päiväkeskustoimintaa, vapaaehtoistyötä tai kuntoutusta edistävää harrastustoimintaa. Tarvittaessa toimintavelvoite voi täyttyä itsestä huolehtimisesta ja kotiin liittyvien askareiden hoitamisesta.

9. TOIMEENTULO SEKÄ OIKEUDET SOSIAALITURVAETUUKSIIN JA YHTEISKUNNAN PALVELUIHIN

Valvotussa koevapaudessa olevat rinnastetaan yhdyskuntaseuraamusta suorittaviin. Koevapauteen päästettävälle ei makseta vankilan toiminta- eikä käyttörahaa, vaan hänen toimeentulonsa perustuu palkkaan, työttömyysturvaetuuksiin tai muihin sosiaaliturvaetuuksiin. Ensisijaiset sosiaaliturvaedut selvitetään ensin ja viimesijaisena harkittavaksi tulee toimeentulotuen myöntäminen.

Työvoimaviranomainen järjestää tai hankkii julkisena työvoimapalveluna työnvälityspalveluita, työvoimapoliittista aikuiskoulutusta ja muita ammatillisen kehittymisen palveluita sekä edistää työttömien työllistymistä työllistämistuen avulla. Kaikille pitkään työmarkkinatukea saaneille annetaan mahdollisuus osallistua työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin. (Liite 5)

Koevapautta valmisteltaessa ovat käytettävissä ne työvoimapalvelut, jotka eivät edellytä työttömän työnhakijan statusta. Sen sijaan valvotussa koevapaudessa olevaa voidaan pitää työttömänä työnhakijana eikä valvottu koevapaus ole työmarkkinoilla olon este.

Henkilölle voidaan jo valvotun koevapauden valmisteluvaiheessa laatia työnhakusuunnitelma yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Viimeistään se laaditaan työttömyyden kestettyä yhtäjaksoisesti viisi kuukautta. Suunnitelma sisältää henkilön osaamisen ja palvelutarpeen arvioinnin, siinä sovitaan työllistymistä edistävistä palveluista ja toimenpiteistä sekä tarvittaessa työmarkkinavalmiuksia ja toimintakykyä parantavista muista toimenpiteistä. Työnhakusuunnitelma on edellytyksenä työttömän työnhakijan osoittamiselle työhön, jonka palkkauskustannuksiin myönnetään palkkatukea tai käytetään työllisyysmäärärahoja, tai työelämävalmennukseen sekä starttirahan myöntämiselle.

Kansaneläkelaitos hoitaa työttömän työnhakijan perusturvaa, jonka tarkoitus on turvata vähim-mäistoimeentulo työttömyyden aikana. Kela turvaa työttömän toimeentuloa pääasiassa työmarkkinatuella, työttömyyspäivärahalla ja työttömyyseläkkeellä. Työmarkkinatukea maksetaan ilman tarveharkintaa työvoimahallinnon tukitoimenpiteeseen osallistuvalle.

Pienituloinen voi hakea osaan asumismenoista asumistukea Kelasta. Asumistukea voidaan myöntää ruokakunnalle Suomessa sijaitsevan, vakinaiseksi katsottavan vuokra-, asumisoikeus- tai omistusasunnon asumismenojen vähentämiseksi.

Opiskeleva koevapaudessa oleva on oikeutettu hänelle kuuluviin opintososiaalisiin etuihin. Opintotukeen kuuluvat opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Opintotukea voi saada oppivelvollisuuden jälkeisiin päätoimisiin vähintään 2 kuukautta kestäviin opintoihin. Opintotukea myöntää Kela. Aikuiskoulutustukeen on oikeus henkilöllä, jonka päätoiminen yritystoiminta tai palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt vähintään vuoden ja jolla on työhistoriaa vähintään viisi vuotta. Aikuiskoulutustuen myöntää Koulutusrahasto.

Kansaneläkelaitoksella on velvollisuus järjestää vajaakuntoisten ammatillista kuntoutusta, esimer-kiksi koulutusta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Lisäksi Kela järjestää harkinnanvaraista kuntoutusta, mm. kuntoutuskursseja, sopeutumisvalmennuskursseja, psykoterapiaa ja ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta eli ASLAK®-kursseja. Kela maksaa kuntoutusajan toimeentuloturvana kuntoutusrahaa.

Työkyvyttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä voidaan maksaa sekä työeläkeyhtiöiden hoitamana ansioeläkkeenä että Kelan myöntämänä kansaneläkkeenä. Jos vangin kansaneläke on keskeytetty vankilassaoloaikana, Kelalle ilmoitetaan koevapauden alkamisesta, jolloin eläkettä aletaan uudel-leen maksaa. Kelalle ilmoitetaan myös koevapauden peruuttamisesta, jolloin eläke voidaan uudelleen keskeyttää. Kela on antanut koevapauteen liittyen ohjeet (Liite 3), joissa pääperiaatteena on rinnastaa koevapaus ehdonalaiseen vapautumiseen. Tällä perusteella koevapaudessa oleva on oikeutettu Kelan hoitamiin etuuksiin.

Valvotussa koevapaudessa olevalla on oikeus käyttää asuin- tai kotikuntansa terveydenhuoltopalveluita. Vankilalla ei ole velvollisuutta korvata koevapaudessa olevan omasta aloitteestaan käyttämiä yleisiä terveydenhuoltopalveluita. Koevapaudessa olevalle maksetaan sairauspäivärahaa päivärahan maksamisen yleisten edellytysten täyttyessä.

Toimeentulotukea myönnetään koevapaudessa olevalle viimesijaisena toimeentulomuotona toimeentulotukilain säännösten mukaisesti. (Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:11, 33) Kunnan sosiaalitoimi päättää myös päihde- ym. laitoskuntoutuksen kustannusten maksamisesta.

10. MENETTELYT KOEVAPAUTEEN PÄÄSTETYN RIKKOESSA LUPAEHTOJA

Päätösvalta eri tilanteissa:

  • vankilanjohtaja päättää valvotun koevapauden rikkomisen seuraamuksista
  • sijoittajayksikön johtaja päättää koevapauden peruuttamisesta sekä määräaikaisesti että kokonaan
  • Rikosseuraamusvirasto päättää elinkautisvankien ja koko rangaistusta suorittavien valvotun koevapauden peruuttamisesta ja ehtojen rikkomisen muista seuraamuksista.

Vankilan johtajan ja sijoittajayksikön johtajan tulee neuvotella keskenään ehtojen rikkomisesta aiheutuvista menettelyistä.

Valvottu koevapaus peruutetaan, jos koevapauden edellytykset eivät enää päätöksen tekemisen jälkeen täyty. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että toimintavelvoite ei ole toteutunut, vangin käyttäytyminen ei enää vastaa koevapauden edellytyksiä, hän on saanut positiivisen päihdetestaustuloksen tai hän ei sitoudu koevapauden ehtojen noudattamiseen. Jos muut edellytykset ovat kunnossa, toimintavelvoitetta on mahdollista muuttaa.
Jos koevapaudessa oleva rikkoo koevapauden ehtoja, hänelle annetaan varoitus tai koevapaus peruutetaan enintään kuukauden määräajaksi tai kokonaan. Pienehköissä rikkeissä kuten toimintapaikalta myöhästyttäessä valvotussa koevapaudessa olevalle voidaan antaa varoitus. Jos koevapaudessa oleva hoitaa toimintavelvoitettaan epäsäännöllisesti, asiasta voidaan antaa ensin varoitus ja jollei tilanne muutu, koevapaus voidaan peruuttaa.

Päihtymysrikkomuksen vuoksi valvotussa koevapaudessa olevalle voidaan antaa varoitus tai koevapaus peruutetaan määräajaksi tai kokonaan. Lähtökohtana koevapaudessa menestymiselle on se, että vanki on täysin päihteetön, minkä vuoksi myös pienet päihderikkomukset johtavat seuraamukseen.

Koska valvotun koevapauden keskeinen osa on vangille määrätty yhteydenpitovelvoite, koevapautta katsotaan rikotun silloin, kun koevapaudessa oleva lopettaa yhteydenpidon tai häneen ei saada yhteyttä. Vankilan tulee yrittää ensin tavoittaa koevapaudessa olevaa toistamiseen puhelimitse tai käymällä asunnolla tai toimintapaikalla. Jos vankiin ei saada yhteyttä viimeistään saman päivän aikana, vankila käynnistää etsintäkuulutuksen tekemisen. Jos henkilöllä on riski väkivaltaiseen käyttäytymiseen, etsintäkuulutusmenettelyyn tulee ryhtyä jo aiemmin, kun häntä ei tavoiteta muutaman yrityksen jälkeen.

Koevapaudessa olevan tilanteen tarkastaminen hänen asunnollaan tapahtuu henkilön luvalla. Ellei koevapaudessa oleva päästä valvontaa suorittavaa virkamiestä asuntoonsa, tämä katsotaan ehtojen rikkomiseksi.

Koevapaudessa olevan voidaan edellyttää noudattavan vankilan henkilökunnan antamia kehotuksia ja käskyjä. Jos koevapaudessa olevan epäillään rikkoneen koevapauden ehtoja, hänet voidaan määrätä tulemaan vankilaan välittömästi kuultavaksi. Valvontakäynnillä oleva virkamies voi myös tuoda koevapaudessa olevan mukanaan vankilaan, jos hänen epäillään rikkoneen ehtoja. Poliisilta pyydetään virka-apua henkilön toimittamiseksi vankilaan, jos siinä tarvitaan voimakeinoja. (Liite 6)

Jos koevapaudessa olevan epäillään syyllistyneen rikokseen, siitä ilmoitetaan poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle. Tällöin poliisi toimittaa vangin vankilaan ja vankila tekee sijoittajayksikölle esityksen koevapauden peruuttamisesta (Liite 6).

Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä koevapaudessa ollutta on kuultava ehtojen rikkomisesta. Raportti liitetään mahdolliseen peruutusesitykseen sijoittajayksikölle.

Valvotun koevapauden peruutukseen voi hakea muutosta vankeuslain 20 luvun 9 §:n perusteella. Sen sijaan varoitukseen ei ole mahdollista hakea muutosta.

Rangaistusajaksi ei lueta aikaa sen vuorokauden alusta, jolloin koevapaudessa oleva rikkoo yhteydenpitovelvoitetta, sen vuorokauden loppuun, jolloin yhteydenpito jatkuu tai hänet otetaan kiinni vankilaan palauttamista varten. Rangaistusajaksi lukematta jättämisestä päättää täytäntöönpanosta vastaava virkamies.

11. VALVOTUN KOEVAPAUDEN PÄÄTTÄMINEN

Valvotun koevapauden viimeisenä päivänä koevapaudessa olevan on tultava vankilaan vapauttamiseen liittyviä toimenpiteitä varten. Hänen on samalla palautettava hallussaan olevat valvontalaitteet. Kellonaika pyritään valitsemaan sen perusteella, miten henkilö voi tulla vankilaan kulkuyhteyksien ja vankilan toiminnan kannalta sopivimpaan aikaan ottaen huomioon myös mahdollisesti jatkuva työ tai muu toiminta. Vangin kanssa sovitaan menettelystä ottaen huomioon hänen toivomuksensa, ellei molempia matkoja voi tehdä saman päivän aikana.

Valvottu koevapaus peruutetaan sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoajaksi sekä ulkomaille myönnettävän poistumisluvan ajaksi.

Koevapauden päättyessä vangin kanssa käydään läpi koevapauden tavoitteiden toteutuminen ja tehdään loppuarvio rangaistusajasta, mistä tehdään merkintä vankitietojärjestelmään.

Vangin vapauttamista valmistellaan jo aiemmin koevapausaikana yhteistyössä vangin ja tarvittaessa sidosryhmien kanssa.


(43kB) Liite 1

(22kB) Liite 2

(25kB) Liite 3

(19kB) Liite 4

(22kB) Liite 5


(27kB) Liite 6

(20kB) Liite 7

(20kB) Liite 8

(21kB) Liite 9

(34kB) Liite 10



 
Julkaistu 4.3.2014