Rikosseuraamuslaitos

Etusivu » Seuraamukset & Säännökset » Säännökset » Määräykset ja ohjeet » Ohje virkojen ja muiden palvelussuhteiden täyttämisestä Rikosseuraamuslaitoksessa (4/004/2010)

Ohje virkojen ja muiden palvelussuhteiden täyttämisestä Rikosseuraamuslaitoksessa (4/004/2010)

RIKOSSEURAAMUSLAITOS, KESKUSHALLINTOYKSIKKÖ OHJE 4/004/2010, 12.2.2010

Toimivalta: Laki rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta 3 §

Voimassa: 1.3.2010 alkaen toistaiseksi

Kumoaa: ohjeen nro 23/011/2006, 26.9.2010

Vastaanottaja Rikosseuraamuslaitoksen yksiköt

SISÄLLYSLUETTELO
1. Yleistä
2. Viran ja tehtävän haettavaksi julistamisesta ja nimittämismenettelytavoista
2.1 Nimittävät viranomaiset ja virkamiehet pysyvien ja määräaikaisten virkasuhteiden ja työsuhteisten tehtävien osalta
2.1.1 Keskushallintoyksikkö
2.1.2 Rikosseuraamusalue
2.1.2.1 Kirkolliset virat
2.1.3 Terveydenhuoltoyksikkö
3. Viran hakumenettelyä koskevat säännökset
3.1 Hakuilmoitus ja sen sisältö
3.2 Hakuilmoituksen julkaiseminen
3.3 Velvollisuus ilmoittaa avoimet työpaikat työvoimatoimistoon
3.4 Viran ilmoittaminen uudelleen haettavaksi ja hakuajan jatkaminen
3.5 Viran täyttäminen virkaa haettavaksi julistamatta
4 Hakemuksista ja niiden käsittelystä
4.1 Hakijoista laadittava yhdistelmä
4.2 Hakemuksen peruuttaminen
5 Nimittämisperusteet ja nimitysharkinta
5.1 Yleiset nimitysperusteet
5.2 Viran yleiset kelpoisuusvaatimukset
5.3 Virkamiesten erityiset kelpoisuusvaatimukset rikosseuraamusalalla (pätevyys)
5.3.1 Muut yksiköt kuin terveydenhuoltoyksikkö
5.3.2 Terveydenhuoltoyksikkö
5.3.3 Kelpoisuusvaatimuksia koskevat siirtymäsäännökset
5.4 Sopivuus virkoja täytettäessä
5.5 Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset
5.5.1 Vankeinhoidon kieli
5.6 Nimitysharkinta
6 Työhönottohaastattelu ja muu lisätiedon hankinta
6.1 Hakijoista hankittavat lausunnot
6.2 Henkilö- ja soveltuvuusarviointitestit
6.3 Terveydentilatietojen hankkiminen ja huumausainetestiä koskevan todistuksen käsittelyperusteet työhön
otettaessa
6.4 Hakijoiden muu arvioiminen ja testaaminen
6.5 Turvallisuusselvitys
7. Esittely ja päätöksenteko
7.1 Esittelijät ja nimitysmuistio
7.2 Päätöksenteko ja päätös
8 Koeaika
9. Muutoksenhakumahdollisuudet
10. Virkasuhteen alkaminen
11. Määräaikainen virkasuhde ja sen täyttäminen
12. Työsopimussuhteeseen ottaminen
13. Harjoittelijat
14. Työllistettävät
15. Sivutoimiset
16. Tutkijat


1. Yleistä

Tässä ohjeessa kerrotaan virkojen ja muiden palvelussuhteiden täyttämisestä Rikosseuraamuslaitoksessa ja terveydenhuoltoyksikössä 1.1.2010 lukien. Nimitystoimivalta sekä virkamiesten kelpoisuus- ja kielitaitovaatimukset on säädetty valtioneuvoston asetuksessa Rikosseuraamuslaitoksesta (1108/2009), joka tuli voimaan 1.1.2010. Viran täyttäminen on tarkoin säädelty prosessi. Työsuhteisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia ja hakumenettelyä ei ole säädetty, mutta heidän palvelukseen ottaminen on säädetty kulloinkin toimivaltaiselle viranomaiselle. Jäljempänä kerrotuissa erityislaeissa on säädetty perusteista mm. terveystarkastuksille, huumetesteille ja turvallisuusselvitykselle.

Rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain (953/2009) 15 §:ssä säädettyjen henkilöstöä koskevien siirtymäsäännösten mukaisesti 1.1.2010 Rikosseuraamusviraston, Kriminaalihuoltolaitoksen ja Vankeinhoitolaitoksen virat muuttuivat Rikosseuraamuslaitoksen yhteisiksi viroiksi, joten mitään viranhakumenettelyjä ei tältä osin tarvittu. Virat sijoitettiin ja henkilöstö siirtyi lain voimaantuloajankohdan mukaisten toimipaikkojensa mukaisille alueille ja yksiköihin. Määräaikaisia tehtäviä hoitava henkilöstö siirtyi määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi. Tässä tarkoitettu virkojen muuttaminen ja siirtäminen ei edellyttänyt virkamiehen suostumusta. Sen lisäksi aluevankilan, sijoittajayksikön ja vankilan johtajan, apulaisjohtajan, täytäntöönpanopäällikön, talousjohtajan ja hallintojohtajan sekä Kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston johtajan ja apulaisjohtajan virat sijoitettiin ja henkilöstö siirtyi Rikosseuraamuslaitoksen organisaation mukaisiin esimies- ja asiantuntijatehtäviin. Vastaavasti aluevankilan yhteisiin tehtäviin sijoitetut virat sijoitettiin ja henkilöstö siirtyi Rikosseuraamuslaitoksen mukaisiin tehtäviin.

”Valtionhallinnon osaamisvaatimukset lisääntyvät ja samalla kilpailu työvoimasta kiristyy. Tulevina vuosina tarvitaan yhä enemmän palvelukseen nuorta, korkean ammattitaidon omaavaa henkilöstöä. Kuva valtionhallinnon virastoista työnantajina muodostuu jo avoinna olevista tehtävistä ilmoitettaessa ja itse valintamenettelyn aikana. Sen vuoksi haku- ja valintamenettelyyn on syytä kiinnittää erityistä huomiota parhaan mahdollisen henkilöstön houkuttelemiseksi valtionhallinnon palvelukseen. Tavoitteena on, että valintamenettely on ammattimainen prosessi, jonka tuloksena valtionhallinnon palvelukseen saadaan osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä.”
Tämä tavoite on lainattu suoraan valtiovarainministeriön 15.12.2000 antamasta suosituksesta (14/2000), joka koskee virkojen hakumenettelyssä ja virkanimitysten valmistelussa noudatettavia periaatteita. Tavoite tulee ottaa huomioon myös Rikosseuraamuslaitoksessa. Rekrytointi on pitkäaikainen investointi ja siihen kannattaa panostaa.

Virkamieslain 6 §:n 1 momentin mukaan nimittämisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Päättäessään nimittämisestä viranomainen ei saa perusteettomasti asettaa ketään toisiin nähden eri asemaan 11 §:ssä säädettyjen syiden nojalla. Virantäytössä on kaikissa sen vaiheissa muistettava, että nimittämistilanteessa hakijoita tulee kohdella tasapuolisesti. Lain 11 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava palveluksessaan olevia virkamiehiä tasapuolisesti niin, ettei ketään perusteettomasti aseteta toisiin nähden eri asemaan syntyperän, etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolen, uskonnon, vakaumuksen, vammaisuuden, iän taikka poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan taikka muun näihin verrattavan seikan vuoksi. Siitä, mitä syrjinnän käsitteellä tarkoitetaan, vastatoimien kiellosta ja todistustaakasta syrjintäasiaa käsiteltäessä säädetään yhdenvertaisuuslaissa (21/2004).

2 Viran ja tehtävän haettavaksi julistamisesta ja nimittämismenettelytavoista

Keskushallintoyksikkö julistaa haettavaksi aluejohtajan, johtavan ylilääkärin ja keskushallintoyksikön virat sekä keskushallintoyksikön työsopimussuhteiset tehtävät. Muut virat ja tehtävät julistetaan haettavaksi sen mukaisesti kuin jäljempänä kerrotaan.

2.1 Nimittävät viranomaiset ja virkamiehet pysyvien ja määräaikaisten virkasuhteiden sekä työsuhteisten tehtävien osalta

2.1.1 Keskushallintoyksikkö

Keskushallintoyksikössä on pääjohtajan viran lisäksi Rikosseuraamuslaitoksen johtamista, ohjaamista, kehittämistä sekä muita keskushallintotehtäviä varten virkoja ja työsopimussuhteista henkilöstöä.

Valtioneuvosto nimittää ja oikeusministeriö julistaa haettavaksi Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan viran. Pääjohtaja nimittää ja keskushallintoyksikkö julistaa haettavaksi keskushallintoyksikön virat sekä työsopimussuhteisen henkilöstön tehtävät.

Nimittämisestä enintään yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu virkavapauden myöntäminen. Nimittämisestä yli yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu nimittää virkamies kyseiseen virkaan. Pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies myöntää virkavapauden muulle keskushallintoyksikön virkamiehelle kuin pääjohtajalle. Valtion virkamiesasetuksen 21 §:n perusteella oikeusministeriö myöntää virkavapauden pääjohtajalle.

2.1.2 Rikosseuraamusalue

Rikosseuraamusalueella on aluejohtajan sekä arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtajan virat sekä muita virkoja ja työsopimussuhteista henkilöstöä.

Pääjohtaja nimittää ja keskushallintoyksikkö julistaa haettavaksi aluejohtajan viran. Aluejohtaja nimittää ja rikosseuraamusalueen aluekeskus julistaa haettavaksi aluejohtajan alaisuudessa toimivien virkamiesten virat ml. arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtajan viran sekä työsopimussuhteisen henkilökunnan tehtävät.

Arviointikeskuksen johtaja, yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja ja vankilan johtaja nimittävät ja rikosseuraamusalueen aluekeskus julistaa haettavaksi johtajan alaisten virkamiesten virat sekä työsopimussuhteisen henkilökunnan tehtävät.

Nimittämisestä enintään yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu virkavapauden myöntäminen. Nimittämisestä yli yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu nimittää virkamies kyseiseen virkaan. Pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies myöntää virkavapauden aluejohtajalle. Aluejohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty virkamies myöntää virkavapauden aluejohtajan välittömässä alaisuudessa toimivalle virkamiehelle ja johtajalle. Arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty virkamies myöntää virkavapauden johtajan alaiselle virkamiehelle.

2.1.2.1 Kirkolliset virat (asetuksen 18 §)

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan pastorin nimittämisestä säädetään erikseen kirkkolain (1054/1993) 6 luvun 17 §:ssä. Sen mukaan vankilassa sekä kuurojen sielunhoitoa ja muita erityisiä tarpeita varten voi olla papinvirkoja ja lehtorinvirkoja. Kaikessa, mikä koskee pappisvirkaa tai toimintaa lehtorina, viranhaltija on tuomiokapitulin alainen. Vankilaan tai muuhun laitokseen perustetun papin- tai lehtorinviran täyttää tuomiokapituli julistettuaan viran haettavaksi ja saatuaan hakijoista lausunnon asianomaiselta viranomaiselta. Tuomiokapituli määrää tarvittaessa tilapäisen viranhaltijan, viran väliaikaisen hoitajan ja viransijaisen. (29.11.1996/936)

Rikosseuraamuslaitoksen yhteisiin kuuluvan pastorin virkaa tai määräaikaista virkasuhdetta täytettäessä asianomaisen rikosseuraamusalueen aluejohtaja antaa viranhakijoista lausuntonsa nimittävälle viranomaiselle. Keskushallintoyksikkö päättää Rikosseuraamuslaitoksen yhteisiin kuuluvan pastorin viran täyttämisestä ortodoksisen kirkkokunnan pastorin virkana. Kyseisen pastorin nimittää asianomaisen hiippakunnan piispa hankittuaan viranhakijoista asianomaisen rikosseuraamusalueen aluejohtajan lausunnon.

Ortodoksisen kirkkokunnan pastorin nimittää määräajaksi asianomaisen hiippakunnan piispa.

2.1.3 Terveydenhuoltoyksikkö
Terveydenhuoltoyksikössä on johtavan ylilääkärin virka, ylilääkärin virkoja sekä muita virkoja ja työsopimussuhteista henkilöstöä.

Pääjohtaja nimittää ja keskushallintoyksikkö julistaa haettavaksi johtavan ylilääkärin viran.

Johtava ylilääkäri nimittää ja terveydenhuoltoyksikkö julistaa haettavaksi johtavan ylilääkärin
alaisuudessa toimivien virkamiesten virat ja sairaalaa tai poliklinikkaa johtavan ylilääkärin virat sekä työsopimussuhteisen henkilökunnan tehtävät.

Sairaalaa tai poliklinikkaa johtava ylilääkäri nimittävät ja terveydenhuoltoyksikkö julistaa haettavaksi ylilääkärien alaisuudessa toimivien virkamiesten virat sekä työsopimussuhteisen henkilökunnan tehtävät.

Nimittämisestä enintään yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu virkavapauden myöntäminen. Nimittämisestä yli yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu nimittää virkamies kyseiseen virkaan. Pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies myöntää virkavapauden johtavalle ylilääkärille. Johtava ylilääkäri tai muu työjärjestyksessä määrätty virkamies myöntää virkavapauden sairaalaa tai poliklinikkaa johtavalle ylilääkärille. Sairaalaa tai poliklinikkaa johtava ylilääkäri taikka muu työjärjestyksessä määrätty virkamies myöntää virkavapauden sairaalaa tai poliklinikkaa johtavan ylilääkärin alaiselle virkamiehelle.


3. Viran hakumenettelyä koskevat säännökset

Virkojen hakumenettelyä koskevat säännökset ovat valtion virkamiesasetuksessa (971/94). Sen ohella seuraavassa esitetty perustuu em. VM:n suositukseen. Koska työsuhteisten tehtävien hakumenettelystä ei ole säädetty erikseen, sovelletaan niiden osalta soveltuvin osin seuraavaa.

Virka on ennen sen täyttämistä julistettava haettavaksi. Valtion virkamieslain 26 §:ssä tarkoitettu tai virka-asemaltaan vastaava virka voidaan kuitenkin täyttää haettavaksi julistamatta tässä laissa (jäljempänä) säädettyä ilmoittautumismenettelyä käyttäen. Jos virka saadaan (7 §:n 1 momentin tai tuomarin virkojen täyttämistä koskevien) säännösten nojalla täyttää haettavaksi julistamatta, viran avoinna olemisesta on ennen viran täyttämistä ilmoitettava.

Viranomainen, joka ilmoittaa viran haettavaksi tai avoimeksi, määrää samalla haku- tai ilmoittautumisajan pituuden. Asetuksessa ei säädetä hakuajan vähimmäis- ja enimmäispituudesta. Nimittävä viranomainen voi siten vapaasti määritellä hakuajan pituuden. Lähtökohtana on, että hakuaika on niin pitkä, että virasta tai tehtävästä kiinnostuneilla henkilöillä on tosiasiallinen mahdollisuus hakea sitä. Virkojen hakuaika määrätään pääsääntöisesti 14-30 vuorokauden pituiseksi.

Määräaikaista virkasuhdetta koskevasta hakumenettelystä ei ole säännöksiä. Suositeltavaa on, että hakumenettelyn koskiessa määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämistä yli vuodeksi, noudatetaan samoja periaatteita kuin nimitettäessä virkaan (ks. 11).

Heli-järjestelmää käytetään rekrytointitilanteissa. Järjestelmän käytöstä on ohjeistettu Rikosseuraamusviraston kirjeellä 12.5.2008, dnro 6/04/2008 ja henkilöstöpoliittisten linjausten vahvistamisen yhteydessä kirjeellä 6.2.2009, dnro 4/102/2009. Tarkempia ohjeita Heliin ilmoittamisesta ym. löytyy lisäksi VM:n ohjeessa 26.1.2009 nro VM 1/01/2009 ja OM:n kirjeessä 22.10.2009 nro OM 4/019/2009. Vaikka Heli –järjestelmän Valtiolle.fi –sivusto on laajasti käytössä ilmoituskanavana, sen tunnettuisuutta mahdollisten hakijoiden piirissä ei voida pitää vielä niin laajana, että hakuilmoitus tällä sivustolla yksinään aina täyttäisi julkisen ilmoittamisen vaatimuksen. Tämän vuoksi Valtiolle.fi-sivuston rinnalla on toistaiseksi harkinnan mukaan tarpeen käyttää myös muita nykyisin käytössä olevia julkisia kanavia riippuen kulloinkin haettavana olevan viran tyypistä. Muita julkisia kanavia ovat mm. valtakunnalliset ja paikalliset sanomalehdet, työvoimatoimistot (mol.fi), ammattilehdet ja Virallinen lehti.

3.1 Hakuilmoitus ja sen sisältö (VMA 7a§)

Hakuilmoituksessa on mainittava ainakin seuraavat asiat:

  • virkaan valittavan tehtävät;
  • virka on Rikosseuraamuslaitoksen yhteinen ja se on toistaiseksi sijoitettu tiettyyn kuntaan;
  • säädetyt kelpoisuusvaatimukset ja muut tehtävän hoidon asettamat edellytykset (so. toivotut, tehtävien onnistuneen hoidon asettamat edellytykset ja ominaisuudet kuten esim. johtamistaito, kyky itsenäiseen työskentelyyn, yhteistyökyky tai kotimaisten kielten lisäksi tarvittava vieraiden kielten taito)
  • yhteystietoineen virkamiehet, joilta saa lisätietoja;
  • viranomainen, jolle hakemus osoitetaan;
  • viranomainen, jolle hakemus toimitetaan ja
  • hakuajan päättymispäivä
  • maininta sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuudesta, kun kyse VML 26 §:ssä tarkoitetuista viroista
  • viran palkkaus

Virkaan kuuluvien tehtävien ja palkkauksen kertominen mahdollisimman tarkasti jo hakuilmoituksessa on tärkeää nimittävän viranomaisen ja hakijoiden kannalta. Nimittävä viranomainen määrittelee haettavana olevan viran tehtävät jo ennen haettavaksi julistamista, koska vasta tämän jälkeen voidaan arvioida, mitä edellytyksiä virkaan valittavalle asetetaan. Lisäksi etukäteen harkitaan kelpoisuusehdon täyttävistä koulutuksista tehtävään sopivimmat ja määritellään toivotun työkokemuksen määrää ja laatua. Tehtävien määrittely ja mainitseminen hakuilmoituksessa sekä etusijalle asetettavan koulutuksen ja kokemuksen ilmoittaminen vaikuttavat mm. siihen, että nimitysharkinta tulee tehdyksi mahdollisimman tasapuolisesti. Ja että hakijoiksi saadaan juuri sellaisia, joiden ammattitaito ja kokemus sopivat mahdollisimman hyvin haettavana olevan viran tehtäviin. Säädetyt kelpoisuusvaatimukset on ehdottomasti esitettävä hakuilmoituksessa. Siinä ei saa antaa käsitystä muista vaatimuksista ja sanonnaltaan harhaanjohtavat ilmaisutavat ovat hyvän hallinnon vastaisia.

Virkaa ei tule panna hakuun, ennen kuin palkkaus on määritelty. Jos palkkaus ei perustu VPJ:hin, kerrotaan hakuilmoituksessa kuukaudessa maksettava euromääräinen palkka. Koska palkkaus perustuu pääsääntöisesti tarkentavissa virkaehtosopimuksissa sovittuun VPJ:hin, on ilmoituksessa kerrottava tehtävän vaativuusluokitukseen perustuva palkka sekä mikä on enintään henkilökohtaiseen suoritukseen perustuvan palkan %-osuus (esim. tehtävän vaatimusluokitus on 12, josta maksettava palkka on 1900 euroa/kk. Lisäksi maksetaan henkilökohtaisen suorituksen perusteella enintään 36 % tehtäväkohtaisesta palkasta.) Koska valittavan henkilön kokemus voidaan ottaa huomioon hänen suorituspalkkauksessaan, on hakijalle hakuprosessin aikana pystyttävä kertomaan, paljonko palkka hänen osaltaan olisi. Mikäli virkaehtosopimuksessa on sovittu kokemusosan maksamisesta, voidaan tuoda esille, että sitä voidaan maksaa enintään 12 %.

Koska virkaa täytettäessä ja muuhun palvelussuhteeseen otettaessa on varmistauduttava siitä, että palvelukseen otettavalla on työtehtävien edellyttämä kielitaito, on ilmoituksessa, joka koskee viran tai muun palvelussuhteen haettavana tai avoimena olemista, mainittava mahdollisista kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista sekä työtehtävien edellyttämästä taikka palvelukseen otettaessa eduksi luettavasta kielitaidosta (ks. 5.5). Suomen jäsenyys Euroopan unionissa on muuttanut valtionhallinnon virkamiesten tehtävien luonnetta, joten jos viran tehtävien hoitaminen edellyttää vieraiden kielten taitoa, olisi hakuilmoituksessa myös tämä mainittava. Jo ennen palvelukseen ottamista on siten selvitettävä, minkä kielen tai kielten taitoa ja tasoa tehtävä edellyttää.

Valtion virkamieslain 9 §:n 2 momentin nojalla virkaan voidaan nimittää myös määräajaksi, jos siihen on säännöksessä tarkoitettu peruste. Mikäli jo haettavaksi julistettaessa tiedetään, että virka täytetään tai aiotaan täyttää vain määräajaksi, siitä mainitaan hakuilmoituksessa. Jos virassa on koeaika, on tästä mainittava hakuilmoituksessa (ks. 8). Mahdollisesti tehtävästä turvallisuusselvityksestä mainintaan hakuilmoituksessa (ks. 6.5). On syytä mainita, että hakemuksia ei palauteta, jos niin on tarkoitus toimia. Tasa-arvolain mukainen kannehyvityksen suorittamisesta syrjintäepäilytapauksissa tulee panna vireille vuoden kuluessa syrjinnän kiellon rikkomisesta, joten hakemuksia ei ole suositeltavaa palauttaa, ellei niistä ole laadittu yksityiskohtaista yhdistelmää ja muistiota. Vastaava on otettava huomioon myös yhdenvertaisuuslain kannalta: työhönottotilanteissa hyvityskanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun syrjäytetty työnhakija on saanut tiedon valintapäätöksestä.

Hakuilmoitusta laadittaessa on muistettava, että se toimii viestinä hallinnonalasta ja työpaikasta antaen hakijoille mahdollisesti ensimmäisen mielikuvan alasta. Hyvästä työvoimasta kilpailtaessa hakuilmoituksen sisällöllä, näyttävyydellä ja informatiivisuudella kokonaisuudessaan on merkitystä. Usein potentiaaliset hakijat saavat hakuilmoituksen välityksellä ensimmäisen käsityksensä Rikosseuraamuslaitoksesta, minkä vuoksi on tärkeää harkita ilmoituksen ulkoasu, koko ja näkyvyys sekä informatiivisuus tarkasti. Asiaa olisi hyvä ajatella myös hakijan näkökulmasta ja kertoa myönteisesti siitä, mitä Rikosseuraamuslaitoksella on tarjottavana.

Ilmoituksessa mainitaan yksikkö, jolle kirjallinen hakemus on osoitettava. Tärkeää on, että hakemus pyydetään lähettämään suoraan viranomaiselle eikä esimerkiksi hakumenettelyyn osallistuvalle valintakonsultille tai konsulttitoimistolle. Viranomainen kantaa vastuun virantäyttömenettelystä kokonaisuudessaan, eikä se voi siirtää sitä yksityiselle yritykselle. Asialla on merkitystä muun muassa hakemusten kirjaamisessa ja saapumisajan määrittelyssä sekä hakemusasiakirjojen ja henkilötietojen julkisuuden ja ulkopuolisille luovuttamisen kannalta.

3.2 Hakuilmoituksen julkaiseminen

Valtion virkamiesasetuksen 7 a §:n 2 momentin mukaan ilmoitus viran haettavana tai avoinna olemisesta on julkaistava asianmukaisella tavalla. Vaikka asianmukainen tapa harkitaan kussakin tapauksessa erikseen, virka on kuitenkin aina julistettava haettavaksi avoimesti ja julkisesti.

Ilmoitus viran haettavana olemisesta on julkaistava asianmukaisella tavalla, mikä harkitaan kussakin tapauksessa erikseen (ks. edellä kohta 3 viimeinen kappale). Hakuilmoitus asetetaan nähtäville työpaikan viralliselle ilmoitustaululle ja alan intranetissa (Rinki) ja sisäisessä tiedotuslehdessä. Kun tavoitteena on saada virkaan hyviä ja mahdollisimman ansioituneita hakijoita, hakuilmoitus julkaistaan julkisesti pääsääntöisesti riittävän laajalevikkisessä sanomalehdessä.

3.3 Velvollisuus ilmoittaa avoimet työpaikat työvoimatoimistoon

Lisäksi on noudatettava julkisista työvoimapalveluista annetun lain (1295/2002) 3 luvun 10 §:n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden toimeenpanosta valtion virastoissa ja laitoksissa 30.12.2002 annettua asetusta (1348/2002), jonka 2 § on seuraava:

Valtion virastojen ja laitosten tulee ilmoittaa työvoimatoimistoon ne avoimiksi tulevat virat sekä virka- ja työsopimussuhteiset tehtävät, joiden hakijoiksi on tarkoitus saada myös muita kuin viraston tai laitoksen omaan henkilöstöön kuuluvia. Ilmoitusvelvollisuus ei koske virkoja, jotka lain tai asetuksen mukaan täytetään haettavaksi tai avoimeksi julistamatta.

Virastojen tai laitosten on vastaavasti viipymättä ilmoitettava työpaikan avoinnaolon päättymisestä työvoimatoimistoon.
Asetuksen 3 §:n mukaan avoimesta työpaikasta on ilmoitettava työvoimatoimistoon suullisesti, sähköisesti tai kirjallisesti viimeistään silloin, kun ryhdytään mahdollisiin muihin työpaikan täyttämistä koskeviin toimenpiteisiin. Asetuksen 4 §:n mukaan työvoimatoimistolle tehtävään ilmoitukseen tulee sisällyttää ne tiedot, joiden perusteella virkamies tai työntekijä valitaan ja joita työvoimatoimisto tarvitsee saamansa toimeksiannon suorittamiseksi. Jos virasto tai laitos ei halua käyttää työvoimatoimistoa työpaikan täyttämiseen, ilmoitukseen riittää tieto tästä sekä työtehtävästä, eikä tällöin sovelleta 2 §:n 2 momenttia eikä 5 §:ää, jonka mukaan virasto tai laitos ja työvoimatoimisto sopivat siitä, mihin toimenpiteisiin työvoimatoimisto ryhtyy ilmoituksen perusteella, sekä siitä, millä tavoin ja minä ajankohtana työpaikasta tiedotetaan. Avoimen työpaikan ilmoittamisen yhteydessä voidaan sopia myös siitä, kuinka kauan paikka on avoinna.

3.4 Viran ilmoittaminen uudelleen haettavaksi ja hakuajan jatkaminen

Virka voidaan virkamiesasetuksen 7a §:n 3 momentin mukaan ilmoittaa uudelleen haettavaksi tai hakuaikaa jatkaa pätevästä syystä. Pätevä syy harkitaan tapauskohtaisesti ja sen tulee olla yleisesti hyväksyttävissä. Päätöksen menettelystä tekee nimittävä viranomainen. Viran aikaisemmat hakijat otetaan tällöin haussa huomioon ja siitä ilmoitetaan myös hakuilmoituksessa.

3.5 Viran täyttäminen virkaa haettavaksi julistamatta

Virkaan nimitetyn hakemuksesta nimittävä viranomainen voi peruuttaa nimityksen ennen sitä ajankohtaa, josta lukien asianomainen on virkaan nimitetty. Jos nimittäminen on peruutettu virkamiesasetuksen 13 §:n nojalla, toinen virkaa hakenut saadaan nimittää virkaan sitä uudelleen haettavaksi julistamatta. Jos virkaan nimitetään sitä työsuhteessa hoitanut henkilö, virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta. Näin voidaan tehdä myös, kun virka täytetään virkamieslain 27 §:n 4 momentissa mainitussa tapauksessa.

Rikosseuraamuslaitoksesta annetun lain (953/2009) 15.3 §:n mukaan lain täytäntöönpanon edellyttämää Rikosseuraamuslaitoksen virkaa ensimmäistä kertaa täytettäessä virka voidaan täyttää haettavaksi julistamatta, jos siihen nimitetään Rikosseuraamusviraston, Kriminaalihuoltolaitoksen tai Vankeinhoitolaitoksen virkamies. Lain 15.4 §:n mukaan jos lain voimaan tullessa (so. 1.1.2010) tai kahden vuoden kuluessa sen jälkeen Rikosseuraamuslaitoksen yksikkö tai sen osa lakkaa, virkamies voidaan nimittää virkaa haettavaksi julistamatta toiseen Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön sijoitettuun virkaan.

4. Hakemuksista ja niiden käsittelystä

Hakemusta, joka ei ole saapunut ajoissa, ei oteta huomioon. Hakemus ja sen perusteella mahdollisesti tehtävä yhdistelmä ovat viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) tarkoittamia viranomaisen asiakirja. Siksi on tiedettävä lain 24.1 §:ssä säädetyt salassapitovelvoitteet. Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, muun muassa asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilön poliittisesta vakaumuksesta tai tietoja henkilön yksityiselämän piirissä esittämistä mielipiteistä taikka tietoja henkilön elintavoista, osallistumisesta yhdistystoimintaan tai vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä tai muista niihin verrattavista henkilökohtaisista oloista. Vastaava salassapitovelvollisuus koskee myös muun muassa asiakirjaa, joka sisältää tiedon henkilön ilmoittamasta salaisesta puhelinnumerosta, jos henkilö on pyytänyt tiedon salassapitoa ja hänellä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi.
Hakemus on kirjallinen ja osoitettu nimittävälle tai muulle ilmoituksessa mainitulle viranomaiselle. Hakemukseen liitetään ne selvitykset koulutuksesta ja työkokemuksesta, joihin hakija haluaa hakemuksensa tueksi viitata. Hakemusta voi täydentää ja toimittaa nimittävälle viranomaiselle selvitystä hakuajan päättymistä edeltävistä ansioista hakuajan päättymisen jälkeenkin. Hakuajan jälkeen saavutettua kelpoisuutta ei oteta huomioon. Virkaa täytettäessä tai muuhun palvelussuhteeseen otettaessa otetaan huomioon myös sellainen hakija, joka on osoittanut vaaditun kielitaidon hakuajan päätyttyä, jos tämä ei viivytä asian käsittelyä. Mikäli hakemus on joltakin merkittävältä osin puutteellinen, viranomaisen tulee pyytää hakijaa täydentämään sitä.

Sähkeitse, telekopiona, ja sähköpostilla tulleet hakemukset voidaan hyväksyä ilman alkuperäistä allekirjoitusta, koska tällaisen hakemuksen hyväksyminen ei aiheuta kenellekään oikeudenmenetystä. Sähköinen hakeminen tapahtuu lähettäjän vastuulla ja hakemuksen katsotaan saapuneen silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan katsella. Sähköisen hakemuksen vastaanottamisesta tulee välittömästi ilmoittaa lähettäjälle. Mikäli sähköistä hakemusta ei haluta hyväksyä, siitä tulee ilmoittaa hakuilmoituksessa.

Kaikki saapuneet hakemukset ja hakemusten peruutukset kirjataan. On suositeltavaa merkitä kellonaika viimeisenä hakupäivänä tulleisiin hakemuksiin. Sähköisesti saapuneiden hakemusten saapumisaika on sähköpostin kellon näyttämä aika. Hakuajan viimeisenä päivänä virka-ajan jälkeen saapuneita hakemuksia ei oteta huomioon. Kuitenkin mikäli hakuilmoituksessa ei ole mainittu hakuajan päättymisen kellonaikaa, sähköinen hakemus hyväksytään, mikäli se on saapunut viranomaiselle viimeisenä hakupäivänä ennen vuorokauden vaihtumista.

Viranomaisen on välittömästi toimitettava väärälle viranomaiselle saapunut hakemus toimivaltaiselle viranomaiselle, sillä hakemuksen tulee olla hakuajan päättymiseen mennessä oikealla viranomaisella (hallintolaki 21 §). Siirrosta oikealle viranomaiselle tulee ilmoittaa hakijalle.

Hakemuksia ja työnhakijoihin liittyviä muita henkilötietoja käsiteltäessä on ehdottomasti otettava huomioon myös 22.4.1999 annettu henkilötietolaki 523/99, joka on yleislaki sekä 13.8.2004 annettu laki yksityisyyden suojasta työelämässä 759/04 (http://www.tietosuoja.fi/18578.htm), jota sovelletaan käsiteltäessä työnhakijoidenkin henkilötietoja kaikissa palvelussuhteissa. Tämä laki on pidettävä jokaisella työpaikalla nähtävänä. Siinä säädetään mm. henkilö- ja soveltuvuusarviointitesteistä. Sen mukaan rekrytointiprosessissa hakijasta voidaan ilman tämän lupaa hankkia tietoja pääsääntöisesti vain hakijalta itseltään. Jälkimmäinen laki on erityislaki ja täydentää yleislakia.

4.1 Hakijoista laadittava yhdistelmä

Hakijoista suositellaan laadittavaksi yhdistelmä, josta ilmenee hakijan nimi, virka-asema tai ammatti, ikä, koulutus, tutkinto ja sen suoritusvuosi, sotilasarvo, valtion palvelus, erikseen rikosseuraamusalalla suoritettu palvelus, muu palvelus tai toiminta sekä hakijan muut ansiot. Yhdistelmä voidaan korvata nimitysmuistioon kirjoitetulla pääpiirteisellä selvityksellä hakijoiden edellä mainituista seikoista ja ansioista, jos hakijoita on runsaasti taikka tällainen menettely muuten on tarkoituksenmukaista. Tällöin on kuitenkin viitattava hakemuksiin. Hakemuksia ja niiden liitteitä ei tällöin voi palauttaa hakuprosessin päätyttyäkään hakijoille.

Hakemusasiakirjoissa olevia ja muuten tietoon tulleita, salassa pidettäviä seikkoja tulee ehdottomasti käsitellä lain vaatimalla tavalla. Hakemukset sinänsä ovat julkisia ja siten niistä tulee antaa pyydettäessä tieto ja ne tulee pyydettäessä antaa luettavaksi. Tällöin niistä on kuitenkin ehdottomasti peitettävä salassa pidettävät tiedot myöskin työyhteisöön kuuluvien hakuprosessin ulkopuolisten henkilöiden tutustuessa niihin.

4.2 Hakemuksen peruuttaminen

Hakemuksen peruutuksen tulee olla kirjallinen. Jos hakija ei pyynnöstäkään toimita suullisesti tekemäänsä peruutusta kirjallisena, suullisen peruutuksen tehnyt hakija jätetään ottamatta huomioon. Tällöin on kuitenkin nimitysmuistiossa yksilöidään peruutus, sen tekohetki ja –tapa.
Virkaan nimitetyn hakemuksesta nimittävä viranomainen voi virkamiesasetuksen 13 §:n 1 momentin mukaan peruuttaa nimityksen ennen sitä ajankohtaa, josta lukien asianomainen on virkaan nimitetty. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan toinen virkaa hakenut saadaan nimittää virkaan ilmoittamatta sitä uudelleen haettavaksi, jos nimittäminen on 1 momentin perusteella peruutettu.

5. Nimittämisperusteet ja nimitysharkinta

Virkamiesasetuksen 12 §:n mukaan virkaan voidaan nimittää vain sitä hakenut tai 7 a §:n 1 momentissa säädetyissä tapauksissa virkaan ilmoittautunut henkilö. Jos virka muuten saadaan 7 §:n 2 momentin (ei koske rikosseuraamusalaa) tai 10 §:n mukaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta, virkaan voidaan nimittää myös henkilö, joka on antanut nimittämiseen muulla tavoin suostumuksensa. Asetuksen 10 §:n mukaan määräaikaisen virkasuhteen tai työsopimussuhteisen tehtävän tilalle perustettu virka voidaan täyttää sitä ensi kertaa täytettäessä virkaa haettavaksi julistamatta, jos virkaan nimitetään kyseistä tehtävää hoitava työntekijä tai kyseisessä määräaikaisessa virkasuhteessa työskentelevä virkamies. Nimitettäessä virkaan valtion virkamieslain 27 §:n 4 momentin nojalla virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta. Kyse on tällöin tilanteesta, jossa viranomaisen irtisanomisoikeutta rajoitetaan, jos virkamies voidaan samassa virastossa ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin taikka jos virka 5 §:n nojalla siirretään toiseen virastoon.

5.1 Yleiset nimitysperusteet

Virkanimityksissä sovellettava perussäännös on perustuslain 125 §:n 2 momentissa, jonka mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan koulutuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja sekä tutkinnoilla, julkaisuilla tai muulla tavoin osoitettua tietopuolista perehtyneisyyttä virkaan kuuluviin asioihin. Kyvyllä puolestaan tarkoitetaan luontaista lahjakkuutta, työkykyä, järjestelykykyä, johtamiskykyä, aloitteellisuutta sekä muita viranhoidossa tarpeellisia kykyjä. Koetellun kansalaiskunnon pääsisältö on perinteisesti ollut nuhteettomuus. (Kts. Koskinen-Kulla: Virkamiesoikeuden perusteet, 2001)

5.2 Viran yleiset kelpoisuusvaatimukset

Valtion virkojen yleiset kelpoisuusvaatimukset ovat virkamieslain 6-8 §:ssä mainitut kansalaisuus, ikä ja kielitaito. Virkaan valittavan tulee täyttää nämä vaatimukset.

5.3 Virkamiesten erityiset kelpoisuusvaatimukset Rikosseuraamuslaitoksessa (pätevyys)

Virkojen täyttämiseen liittyvät virkamiesten erityiset kelpoisuusvaatimukset on säädetty Rikosseuraamuslaitoksesta annetussa asetuksessa. Kelpoisuusvaatimukset ilmaistaan hakuilmoituksessa ja niiden täyttyminen vaikuttaa hakijoiden arviointiin. Valtioneuvosto voi erityisistä syistä antaa erivapauden asetuksella säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista. Henkilön tulee osoittaa erivapaushakemus oikeusministeriölle ja toimittaa se Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikölle.

Hakijan on täytettävä kelpoisuusvaatimukset hakuajan päättymiseen mennessä kielitaitoa lukuun ottamatta. Kielitaidonkin osoittaminen hakuajan päättymisen jälkeen voi tapahtua ainoastaan siinä tapauksessa, että se ei viivytä nimitysasian käsittelyä.

Valtiovarainministeriön suosituksen mukaan säädettyjen kelpoisuusvaatimusten lisäksi saattaa olla ominaisuuksia, jotka edesauttavat virkatehtävien hoitamisessa. Tällaiset tekijät (esim. vieraiden kielten taito, yhteistyökyky sekä suullinen ja kirjallinen ilmaisutaito) voidaan ottaa nimitystilanteessa ratkaisevina tekijöinä huomioon vain, jos niistä on ollut maininta hakuilmoituksessa. Ne eivät koskaan voi korvata kelpoisuusvaatimuksia.

5.3.1 Muut yksiköt kuin terveydenhuoltoyksikkö (asetus 13 §)

Jollei muualla laissa toisin säädetä, kelpoisuusvaatimuksena on:
1) pääjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän tuntemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
2) keskushallintoyksikön johtajalla ja yksikön päälliköllä ylempi korkeakoulututkinto sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
3) aluejohtajalla sekä arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
4) apulaisjohtajalla korkeakoulututkinto;
5) opinto-ohjaajalla ylempi korkeakorkeakoulututkinto;
6) rikosseuraamusesimiehellä, erityisohjaajalla ja rikosseuraamustyöntekijällä korkeakoulututkinto;
7) vartijalla vankeinhoitoalan ammatillinen tutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto.

Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetusta vartijan kelpoisuusvaatimuksesta voidaan työharjoittelun turvaamiseksi, työvoiman kausiluonteisen saatavuuden varmistamiseksi tai muusta vastaavasta syystä poiketa määräaikaisessa, yhteensä enintään kahden vuoden pituisessa virkasuhteessa. Tällöinkin vartijalta vaaditaan sellainen taito ja kyky, jota tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Edellä mainittuun kahden vuoden määräaikaan ei lueta määräaikaisessa vartijan virkasuhteessa toteutettavaa rikosseuraamusalan tutkinnon suorittamiseen liittyvää työssä oppimista ja työharjoittelua.

Koska asetuksessa ei ole säädetty muille viroille kelpoisuusvaatimuksia, kelpoisuusvaatimuksena muulla virkamiehellä on tehtävän edellyttämä koulutus ja kokemus.

5.3.2 Terveydenhuoltoyksikkö (asetus 14 §)

Kelpoisuusvaatimuksena terveydenhuoltoyksikön virkoihin on oikeus toimia terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 §:ssä tarkoitettuna laillistettuna tai nimikesuojattuna ammattihenkilönä.

Lisäksi vaaditaan:
1) johtavalta ylilääkäriltä erikoislääkärin tutkinto ja hallinnollinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
2) sairaalaa johtavalta ylilääkäriltä ja poliklinikkaa johtavalta ylilääkäriltä soveltuva erikoislääkärin tutkinto ja hallinnollinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;
3) ylilääkäriltä ja osastonylilääkäriltä soveltuva erikoislääkärin tutkinto taikka oikeus harjoittaa lääkärintointa ja riittävä kokemus kliinisestä lääkärintyöstä;
4) ylihammaslääkäriltä erikoishammaslääkärin tutkinto sekä hallinnollinen kokemus ja käytännössä osoitettu johtamistaito;
5) terveydenhuollon tarkastajalta ylempi korkeakoulututkinto ja terveydenhuollon ammatillinen tutkinto;
6) ylihoitajalta terveystieteiden maisterin tai terveydenhuollon kandidaatin tutkinto sekä sairaanhoitajan tutkinto;
7) osastonhoitajalta terveystieteiden maisterin tai terveydenhuollon kandidaatin tutkinto ja sairaanhoitajan tai sairaanhoitajan erikoisalan tutkinto taikka sairaanhoitajan tutkinto ja riittävä hallinnollinen ja työnjohdollinen koulutus.

Terveydenhuollon ammattihenkilöihin kuuluvasta viranhakijasta voidaan hankkia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston lausunto.

5.3.3 Kelpoisuusvaatimuksia koskevat siirtymäsäännökset

Hallintoasetuksen 24 §:ssä säädetään kelpoisuusvaatimusten siirtymäsäännökset, jotka tulee otettavaksi huomioon myös myöhemmissä virantäytöissä. Asetuksen ilmaisu ”vastaaviin tehtäviin” ei mahdollista, ilman tarkkoja tietoja toimenkuvista, ottamaan kantaa kelpoisuuteen.

1.1.2010 Kriminaalihuoltolaitoksessa apulaisjohtajan, johtavan sosiaalityöntekijän, sosiaalityöntekijän, kriminaalihuoltotyöntekijän, erityisohjaajan, vastaavan ohjaajan tai ohjaajan taikka Vankeinhoitolaitoksessa apulaisjohtajan tai erityisohjaajan virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettynä oleva säilyttää kelpoisuutensa vastaaviin tehtäviin Rikosseuraamuslaitoksessa. 1.1.2010 vankeinhoitoesimiehen virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettynä oleva taikka ennen 1.1.2010 vankeinhoitotutkinnon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut on kelpoinen rikosseuraamusesimiehen virkaan.

1.1.2010 Rikosseuraamusviraston, Kriminaalihuoltolaitoksen tai Vankeinhoitolaitoksen virkaan nimitettynä oleva on kielitaidon osalta edelleen kelpoinen sellaiseen vastaavia tehtäviä sisältävään virkaan, johon hän oli kielitaidon osalta kelpoinen 1.1.2010.

5.4 Sopivuus virkoja täytettäessä (20 §)

Sopivuusvaatimus voidaan sitoa tarkoitukseen saada virkaan henkilö, jolla on riittävät edellytykset virkatehtävien asianmukaiseen hoitamiseen. Kysymyksessä on taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Käytännössä sopivuutta käytetään erityisten kelpoisuusvaatimusten rinnalla ja sillä tarkoitetaan objektiivisesti arvioiden hakijan henkilökohtaisia ominaisuuksia ja kykyä.
Sopivuutta koskeva erityissäännös on asetuksen 20.1 §:ssä. Rikosseuraamuslaitoksen virkaa täytettäessä kiinnitetään erityistä huomiota hakijan henkilökohtaiseen sopivuuteen rikosseuraamusalan tehtäviin.

5.5 Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset (15 §)

Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset on säädetty asetuksen 15 §:ssä. Virkaa täytettäessä ja muuhun palvelussuhteeseen otettaessa on varmistauduttava siitä, että palvelukseen otettavalla on työtehtävien edellyttämä kielitaito.

Asetuksen 15 §:n 1 momentin mukaan kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista virkaan, johon vaaditaan korkeakoulututkinto, säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:ssä. Tämän viimeksi mainitun lain 6 §:n mukaan valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Säännös on otettava huomioon täytettäessä niitä virkoja, joiden erityiseksi kelpoisuusvaatimukseksi on asetuksen 13 §:ssä (ks. 5.3.2) ja 14 §:ssä (5.3.3) säädetty korkeakoulututkinto.

Asetuksen 15 §:n 2 momentin mukaan kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on:
1) suunnittelupäälliköllä, ylitarkastajalla, erityisasiantuntijalla ja erikoissuunnittelijalla suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito;
2) tiedottajalla ja toimittajalla suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito;
3) virkamiehellä, jonka tehtäviin lain, asetuksen tai työjärjestyksen mukaan kuuluu esitellä tai ratkaista yksilön oikeuksia tai velvollisuuksia koskevia päätöksiä taikka jolla on itsenäiseen harkintaan perustuva oikeus käyttää voimakeinoja, suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.

Asetuksen 15 §:n 3 momentin mukaan Rikosseuraamuslaitoksen kaksikielisessä yksikössä työskentelevällä virkamiehellä kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.

Virkaa täytettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että suomen tai ruotsin kielen käyttämistä edellyttävät virkatehtävät voidaan jakaa kyseistä kieltä taitavien hoidettaviksi. Aluejohtajan ja johtavan ylilääkärin on huolehdittava siitä, että hänen johtamassaan yksikössä on riittävä määrä sekä suomea taitavia että ruotsia taitavia virkamiehiä.

Virkaa täytettäessä tai muuhun palvelussuhteeseen otettaessa otetaan huomioon myös sellainen hakija, joka on osoittanut vaaditun kielitaidon hakuajan päätyttyä, jos tämä ei viivytä asian käsittelyä. Valtioneuvosto (OM) voi erityisestä syystä myöntää erivapauden lailla taikka valtioneuvoston tai ministeriön asetuksella säädetystä kielitaitoa koskevasta kelpoisuusvaatimuksesta, jollei laissa tai lain nojalla toisin säädetä.


5.5.1 Vankeinhoidon kieli

Kielilain (6.6.2003/423) 40 §:ssä (27.11.2009/954) säädetään vankeinhoidon kielistä. Säännöksen 1 momentin mukaan sen estämättä, mitä kielilain 6 §:ssä säädetään, ovat vankeusrangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavat yksiköt yksikielisesti suomenkielisiä. Oikeusministeriön asetuksella voidaan 1 momentissa tarkoitettuihin yksikköihin perustaa yksi tai useampi ruotsinkielinen tai kaksikielinen osasto.

5.6 Nimitysharkinta

Jokaisen hakijan kohdalla arvioidaan erikseen yleisten ja erityisten kelpoisuusedellytysten täyttyminen. Kelpoisuutta vailla olevia ei voida ottaa hakijoina huomioon. Kelpoisuuden tulee olla täytettynä hakuajan päättymiseen mennessä. Harkinta kelpoisuuden täyttävien hakijoiden välillä ratkaistaan yleisten nimitysperusteiden perusteella ja ne otetaankin huomioon vain silloin, kun hakijoissa on vähintään kaksi kelpoisuusehdot täyttävää hakijaa. Nimitysperusteita voidaan painottaa eri tavoin riippuen viran tehtävistä. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/86), joka on annettu 8.8.1986, otetaan huomioon, kun hakijoina on sekä naisia että miehiä.
Nimitysharkintaa suoritettaessa voidaan koulutuksen, työkokemuksen, muun kokemuksen sekä muiden ansioiden vertailun ohella käyttää muitakin valintamenetelmiä. Tällaisia ovat mm. haastattelut, lausunnot ja soveltuvuusarvioinnit.

6. Työhönottohaastattelu ja muu lisätiedon hankinta

Jokaisella on oikeus tulla arvioiduksi häntä koskevan päätöksenteon osalta oikeiden ja oleellisten henkilötietojen perusteella. Haastatteluun tulee valmistautua kunnolla etukäteen. Pyrkimyksenä on, että haastatteluun osallistuvat vähintään valittavan tuleva lähiesimies sekä henkilöstöasioita tunteva henkilö taikka virkamies, joka toimii nimitysasioiden esittelijänä. Tarpeen mukaan haastatteluun voi osallistua muitakin henkilöitä, mielellään kummankin sukupuolen edustajia. Kovin suuren haastatteluryhmän kokoaminen ei kuitenkaan haastattelun onnistumisen kannalta ole eduksi. Kaikissa samaa virkaa koskevissa haastatteluissa noudatetaan samaa runkoa. Haastatteluryhmä on pyrittävä pitämään koko ajan samana. Haastatteluun kannattaa kutsua virasta ja hakijoiden määrästä riippuen 3-6 parasta hakijaa.

Haastattelussa pyritään tarkemmin selvittämään hakijan koulutusta, työkokemusta ja sopivuutta virkaan. Siinä voidaan selvittää hakijan tosiasiallinen kielitaito keskustelun ja/tai kirjallisen tehtävän avulla. Samalla pyritään antamaan työpaikasta myönteinen kuva hakijalle. Tähän vaikuttaa suuresti haastattelutilanteen ammattitaitoinen ja määrätietoinen johtaminen. Viimeistään haastattelussa hakijoille on syytä ilmoittaa virkaan kuuluvasta koeajasta ja mahdollisesti tehtävästä turvallisuusselvityksestä.

Mitä yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa säädetään työntekijästä, sovelletaan myös virkamieheen, virkasuhteessa olevaan ja näihin verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa olevaan sekä soveltuvin osin työnhakijaan. Siten tämän lain mukaan työnantajan on kerättävä työnhakijaa koskevat henkilötiedot ensi sijassa häneltä itseltään. Lain 3 §:ssä säädetty tarpeellisuusvaatimus tulee ottaa huomioon myös rekrytointivaiheessa ja se koskee myös soveltuvuusarviointeja toimeksiannosta tekeviä. Lain mukaan työnantaja saa käsitellä vain välittömästi työntekijän palvelussuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja, jotka liittyvät palvelussuhteen osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien hoitamiseen tai työnantajan työntekijöille tarjoamiin etuuksiin taikka johtuvat työtehtävien erityisluonteesta. Haastattelussa hakijalta saa tiedustella ainoastaan objektiivisesti arvioiden välittömästi haettavana olevan viran kannalta tarpeellisia tietoja. Tästä tarpeellisuusvaatimuksesta ei saa poiketa edes hakijan suostumuksella. Henkilötietojen kerääminen myös työhön otettaessa kuuluu yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) tarkoitetun yhteistoimintamenettelyn piiriin.

Työnantajan tiedonantovelvollisuudesta ja työntekijän oikeudesta tarkastaa itseään koskevia henkilötietoja on lisäksi voimassa, mitä siitä henkilötietolaissa ja laissa viranomaisten julkisuudesta laissa säädetään. Henkilötietolakia sovelletaan henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn ja myös muuhun henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tätä lakia silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodostaa henkilörekisteri tai sen osa.

Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi.

6.1 Hakijoista hankittavat lausunnot

Hakijaa koskevat tiedot on yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain mukaan kerättävä pääsääntöisesti hakijalta itseltään. Muualta kuin työnhakijalta itseltään hankittaviin henkilötietoihin tulee saada hakijan suostumus, joka voidaan pyytää esimerkiksi haastattelun yhteydessä. Suostumuksen saamisesta tehdään merkintä hakemusasiakirjaan. Lausumien ja selvitysten hankkimiseen edellisiltä työnantajilta tai muualta edellyttää hakijan lupaa. Tietojen hankkiminen muulla tavoin on kielletty eikä siten hankittuja tietoja voida käyttää nimitystilanteessa. Lain ulkopuolelle eivät jää epäviralliset suulliset keskustelut entisten työnantajien kanssa, jos hakijan henkilötietoja merkitään asiakirjalle tai tallennetaan henkilörekisteriin. Tällaisten epätäsmällisiä ja –luotettavia tietojen keräämistapoja pitäisi välttää eikä niistä saatua tietoa siis voida käyttää nimittämisen tai nimittämättä jättämisen perusteluna. Työtovereilta kerättävät tiedot voivat olla monella tavoin epäluotettavia eikä sellaisia tule nimitysmenettelyssä käyttää. Luvalliset lausumat on syytä aina pyytää kirjallisina, jolloin ne voidaan liittää nimitysasiakirjoihin ja niihin voidaan avoimesti viitata. Jos toinen henkilö esittää työnhakijasta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka muulla tavalla halventaa toista, saattaa menettely tulla rikosoikeudellisesti arvioiduksi mahdollisena kunnianloukkauksena.

On huomattava, että työnhakijan suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen silloin, kun viranomainen luovuttaa tietoja työnantajalle tämän laissa säädetyn tehtävän suorittamiseksi tai kun työnantaja hankkii henkilöluottotietoja tai rikosrekisteritietoja työntekijän luotettavuuden selvittämiseksi. Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle etukäteen tätä koskevien tietojen hankkimisesta luotettavuuden selvittämistä varten. Jos työntekijää koskevia tietoja on kerätty muualta kuin työntekijältä itseltään, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle saamistaan tiedoista ennen kuin niitä käytetään työntekijää koskevassa päätöksenteossa.

6.2 Henkilö- ja soveltuvuusarviointitestit (Soveltuvuusarviointi)

Yksityisyyden suojasta työelämässä annetun 13 §:ssä säädetään henkilö- ja soveltuvuusarviointitesteistä. Lain perusteella työnhakijaa voidaan hänen suostumuksellaan testata henkilö- ja soveltuvuusarvioinnein työtehtävien hoidon edellytysten tai koulutus- ja muun ammatillisen kehittämisen tarpeen selvittämiseksi. Työnantajan on varmistettava, että testejä tehtäessä käytetään luotettavia testausmenetelmiä, niiden suorittajat ovat asiantuntevia ja testauksella saatavat tiedot ovat virheettömiä. Tietojen virheettömyyttä varmistettaessa on otettava huomioon testausmenetelmä ja sen luonne.

Soveltuvuusarviointeja voidaan tarvittaessa käyttää varsinkin valittaessa virkamiestä johtavaan asemaan taikka esimiesasemaan. Soveltuvuusarvioinnin painoarvo valinnassa tulee ratkaista etukäteen ja siitä tulee antaa tieto myös arvioinnin kohteena olevalle hakijalle.

Soveltuvuusarviointi sisältää testejä, haastatteluja ja erilaisia harjoituksia taikka tilanteesta riippuen vain joitakin näistä. Mikäli soveltuvuusarviointeja käytetään, on erityisen tärkeää valita arvioinnin ja testin suorittaja huolellisesti ja varmistaa tämän ammattitaito, kokemus ja luotettavuus. Soveltuvuusarvioinnin tekijän kanssa on syytä tehdä kirjallinen sopimus. Ammattitaitoinen soveltuvuusarvioinnin tekijä keskustelee nimittävän viranomaisen kanssa perusteellisesti virasta, siihen kuuluvista tehtävästä ja sen edellyttämistä ansioista sekä siitä, mitä arvioinnilla erityisesti halutaan selvittää. Soveltuvuusarviota ei ole syytä teettää kuin 2-3 kysymykseen tulevasta hakijasta taikka vain siitä henkilöstä, jota virkaan on ajateltu esittää. Soveltuvuusarviota ei koskaan tule käyttää ainoana tai merkittävimpänä kriteerinä virkamiestä valittaessa. Sitä voidaan käyttää vain muun hakijoista saadun tiedon tukena ja lisänä tai ratkaistaessa virkaan valittavaksi esitettävää henkilöä muuten samantasoisista henkilöistä.
Soveltuvuusarviointien ja testien tulokset sekä niihin liittyvä aineisto ovat kokonaisuudessaan ehdottomasti salassa pidettäviä ja on muistettava, että testin tulos vanhenee vuoden kuluessa eikä sitä vanhempaa testitulosta saa käyttää. Testimateriaali on hävitettävä mahdollisimman pian.

Hakijalla on oikeus saada arvioinnin tulos ja yleensä sen antaa testaaja. Lain mukaan työnantajan tai tämän osoittaman testaajan on työnhakijan pyynnöstä annettava hänelle maksutta henkilö- tai soveltuvuusarvioinnissa annettu kirjallinen lausunto. Jos lausunto on annettu työnantajalle suullisena, työnhakijan tulee saada selvitys lausunnon sisällöstä.

6.3 Terveydentilatietojen hankkiminen ja huumausainetestiä koskevan todistuksen käsittelyperusteet työhön otettaessa

Terveydentilatietojen hankkiminen hakijoista myös testien ja tutkimusten avulla on henkilötietojen keräämistä. Tiedon on siten oltava virkatehtävien hoitamisen kannalta välittömästi tarpeellista. Valtion virkamieslain 8b §:n mukaan virkaan nimittämisen edellytyksenä on, että virkaa hakenut tai siihen ilmoittautunut henkilö viranomaisen pyynnöstä antaa tehtävän hoidon terveydellisiä edellytyksiä koskevia tietoja sekä osallistuu lisäksi tarvittaessa asian selvittämiseksi suoritettaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Virkaa hakeva tai siihen ilmoittautunut voidaan velvoittaa toimittamaan huumausainetestiä koskeva todistus yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004) 7 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa virkaan nimittämisen edellytyksenä. Tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuneiden kustannusten suorittamisesta on voimassa, mitä 19 §:n 2 momentissa säädetään. (13.8.2004/763)

Työnantajan oikeudesta työhön otettaessa ottaa vastaa tai muutoin käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittäviä tietoja säädetään yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain 7 §:ssä. Työnantaja saa käsitellä vain sellaisia työntekijän huumausaineiden käyttöä koskevia testitietoja, jotka sisältyvät asianomaisen työnantajalle toimittamaan huumausainetestiä koskevaan todistukseen. Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan työnantajan osoittaman terveydenhuollon ammattihenkilön ja laboratorion antamaa todistusta, josta ilmenee, että työntekijälle on tehty testi huumausainelain (1289/1993) 2 §:ssä tarkoitetun huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko työntekijä käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen työ- tai toimintakykynsä on heikentynyt. Työnantaja vastaa sille toimitettujen po. todistusten hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista. Mitä 7 §:ssä säädetään, ei estä huumausainetestin suorittamista osana työterveyshuollon yksikön toimesta työnhakijalle työterveyshuoltolain tai valtion virkamieslain mukaan suoritettavaa terveystarkastusta. Työterveyshuoltolain mukaisen terveystarkastuksen perusteella annettavaan todistukseen merkittävistä tiedoista säädetään erikseen.

Työnantajan on ilmoitettava työnhakijalle hakumenettelyn yhteydessä siitä, että kysymys on työtehtävästä, jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 7 §:n mukaisesti käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja. Työtehtävät, joissa huumausainetodistusta pyydetään tai edellytetään, on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä. Lisäksi työnantajalla tulee olla päihdeohjelma. Ilman yt-menettelyä ja päihdeohjelman olemassa oloa ei ole laillista perustetta edellyttää huumausainetestiä koskevaa todistusta.

Rikosseuraamusalalla on 14.9.2007 päivätty päihdeohjelma ja työnantajien perusteet käsitellä huumausainetestiä koskevaa todistusta on käsitelty alan yhteistyötoimikunnassa 10.9.2007 ja 12.9.2007. Riippumatta virkanimikkeistä ja työsuhteista tehtävistä ovat kaikki alalla suoritettavat tehtävät sellaisia, jotka antavat työnantajalle perusteen käsitellä myös työnhakijan huumausainetestitodistusta. Asiasta on lähetetty erillinen ohjauskirje 14.9.2007 dnro 8/103/2007.

6.4 Hakijoiden muu arvioiminen ja testaaminen

Työnantajalla on oikeus tarvittaessa teettää viran hakijoilla erilaisia tehtäviä sen selvittämiseksi, miten nämä selviytyvät erilaisista tehtävistä ja tilanteista. Tällaisista tehtävistä ja niiden tuloksista tulee tehdä selvitys nimitysmuistioon.

6.5 Turvallisuusselvitys

Turvallisuusselvitysmenettelyn käyttämisen tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia ennakolta estää rikokset, jotka vakavasti vahingoittaisivat turvallisuusselvityksistä 8.3.2002 annetun lain (177/2002) 2 §:ssä mainittuja intressejä, esimerkiksi Suomen sisäistä turvallisuutta. Turvallisuusselvitys voidaan tehdä virkaan tai tehtävään hakeutuvasta, tehtävään tai koulutukseen otettavasta taikka virkaa tai tehtävää hoitavasta. OM:n 26.8.2006 antaman ohjeen mukaan hallinnonalalla tehdään perusmuotoisia ja suppeita turvallisuusselvityksiä. Alan virastot tekevät itse niihin liittyvät hakemuksensa. Yksikön päällikköä koskevan selvityksen hankkii tarvittaessa nimittäjä tai nimityksen esittelevä viranomainen. Rikosseuraamusalalla virkaan tai tehtävään hakeutuvasta ja virkaan otettavasta voidaan tehdä perusmuotoinen turvallisuusselvitys, jonka hankkimiseen tarvitaan hakijan kirjallinen suostumus ja jota haetaan Suojelupoliisilta. Selvitystä voidaan hakea johto- ja asiantuntijatehtävissä sekä atk-henkilöstöstä ja tarvittaessa salassapidettäviä asiakirjoja käsittelevästä toimistohenkilöstöstä. Rekrytointitilanteessa selvitystä ei ole syytä hakea muista kuin virkaan esitettävästä hakijasta ennen nimitysesityksen lopullista valmistumista. Turvallisuusmenettelyn hankkimiseksi noudatetaan 21.8.2002 annettua sisäasianministeriön asetusta turvallisuusselvitysten hankkimismenettelystä (710/2002). Sivulta http://www.poliisi.fi/supo löytyy turvallisuusselvityslinkki, jonka kautta voi tulostaa perusmuotoisen ja suppean turvallisuusselvityksen hakemuksen. Suppean turvallisuusselvityksen tarkoituksena on selvittää, voidaanko henkilölle työtehtävissään järjestää oikeus päästä tiettyyn lain 19 §:ssä säädettyyn paikkaan tai tilaan. Yksikkö voi hakea suppeaa turvallisuusselvitystä paikan tai tilan sijaintipaikkakunnan kihlakunnan poliisilaitokselta henkilöstä, joka tekee viraston toimitiloissa työtä alihankkijoiden palveluksessa ollen. Selvityksistä peritään valtion maksuperustelain (150/1992) mukainen maksu.

Em. poliisiviranomaiset päättävät annetaanko selvitys, eikä niiltä saatu turvallisuusselvitys sido selvityksen hakenutta virastoa. Turvallisuusselvityksen sisältämiä tietoja ei saa käyttää muuhun tarkoitukseen kuin hakemuksessa on ilmoitettu. Turvallisuusselvitys tulee säilyttää siten, että sen sisältämiä tietoja voivat käsitellä vain ne henkilöt, jotka niitä tehtävissään välttämättä tarvitsevat. Viraston on hävitettävä turvallisuusselvitys heti, kun se ei enää ole tarpeen selvitystä haettaessa ilmoitetun käyttötarkoituksen kannalta, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua selvityksen tekemisestä. Turvallisuusselvityksen sekä sen antamiseen liittyvien asiakirjojen ja niihin sisältyvien tietojen salassapitoon sekä turvallisuusselvitystä hankittaessa saatuja tietoja koskevaan vaitiolovelvollisuuteen ja hyväksikäyttökieltoon sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 22–24 §:ää silloinkin, kun asiakirjat ja tiedot on saanut muu hakija kuin mainitun lain 4 §:ssä tarkoitettu viranomainen.

7. Esittely ja päätöksenteko

7.1 Esittelijät ja nimitysmuistio

Nimityspäätös tehdään aina esittelystä. Esittelijänä voi toimia vain virkasuhteessa oleva henkilö. Työjärjestyksissä on määräykset siitä, ketkä viranhaltijat toimivat esittelijöinä. Esittelijä huolehtii nimitysasian valmistelusta ja ratkaisuehdotuksen tekemisestä. Esittelyn tulee aina sisältää yksiselitteinen ehdotus päätökseksi.

Esittelijä vastaa sekä esittelynsä että sen perusteella tehtävän päätöksen lainmukaisuudesta perustuslain 118 §:n 2 momentin nojalla. Hän vapautuu päätöstä koskevasta vastuustaan vain ilmoittamalla päätökseen eriävän mielipiteensä. Sen tulee olla kirjallinen ja se tulee liittää nimitystä koskevaan esittelymuistioon. Eriävä mielipide tulee ilmoittaa päätöstä tehtäessä tai ellei esittelijä ole läsnä päätöksentekotilanteessa, heti päätöksenteon tapahduttua. Kirjallinen eriävä mielipide tulee laatia sen jälkeen viivytyksettä ja viimeistään ennen kuin päätöksestä annetaan tieto.

Nimitysmuistiossa yksilöidään virka, sen avoimeksi tuleminen, viran kelpoisuusvaatimukset sekä hakuilmoituksen sisältö ja julkaisutapa. Nimittävä viranomainen ja mahdollisesti myös laki taikka asetus, johon tämän toimivalta perustuu on suotavaa mainita tekstissä. Muistiossa selostetaan viran tehtävät ja niiden edellyttämät kyvyt ja taidot. Hakijoiden ansiot luetellaan taikka viitataan niiden osalta erikseen laadittuun yhdistelmään. Hakijoiden vertailu suoritetaan siten, että muistiosta käy kiistattomasti myös ulkopuolisille selville se, miksi hakija karsiutuu tai miksi joku hakijoista yltää kärkipäähän. Jos hakijoita on runsaasti, voidaan objektiivisesti arvioiden selkeästi vähemmän ansioituneet hakijat karsia loppuarvioinnista melko pääpiirteisin toteamuksin. Mitä tasavertaisempia hakijat ovat ja mitä harvempi loppuarvioinnissa on mukana, sitä yksityiskohtaisemmin ja tarkemmin vertailu tulee suorittaa ja sen tulee näkyä myös muistiosta. Erityistä huomiota kiinnitetään hakijoiden ansioiden tasapuoliseen selostamiseen ja objektiiviseen vertailuun. Jos muistiossa päädytään esittämään valittavaksi hakijaa, johon nähden joku tai jotkut muut hakijat ovat muodollisesti ansioituneempia, tulee lopputulos perustella erityisen tarkkaan. Jos hakijalla on kielteisiä ominaisuuksia, joilla on merkitystä ratkaisua tehtäessä, tulee niistä osata kertoa muistiossa.

Muistiosta tulee käydä ilmi, millä perusteilla virkaan nimitettäväksi ehdotettu on siihen ansioitunein ja miten perustuslain, virkamieslainsäädännön ja tasa-arvolain vaatimukset täyttyvät. Nimitysmuistiolla on tärkeä merkitys päätöksenteon ja hakijoiden oikeusturvan kannalta. Muistion merkitys korostuu, jos nimityspäätöksestä tai menettelystä tehdään kantelu taikka tasa-arvolain mukainen selvityspyyntö. Nimitysmuistiot ovat salassa pidettäviä tietoja lukuun ottamatta julkisia (vrt. kohta 4).

7.2 Päätöksenteko ja päätös

Nimitysasiassa päätös tehdään joko paikallisesti taikka keskushallintoyksikössä sen mukaan kuin asetuksessa säädetään. Edellä tässä ohjeessa mainittu koskee nimitysmenettelyä riippumatta siitä, missä lopullinen päätös tehdään.

Kun päätösvalta on keskushallintoyksikössä, päätöksen esittelijä on keskushallintoyksikön eikä muun Rikosseuraamuslaitoksen yksikön virkamies. Näissä tapauksissa paikallinen viranomainen valmistelee asian ottaen huomioon edellä kerrotut nimityksen valmistelussa huomioon otettavat seikat. Paikallisviranomainen suorittaa myös haastattelut, joista laaditaan erillinen muistio päätöksentekijää varten. Haastatteluista laadittu muistio on erityisen merkityksellinen niissä tapauksissa, joissa haastattelut suoritetaan paikallistasolla ja asian jatkovalmistelu, esittely sekä päätöksenteko keskushallintoyksikössä.

Keskushallintoyksiköllä on mahdollisuus tarvittaessa hankkia haluamiaan lisätietoja valitsemaansa menettelytapaa käyttäen ja tarpeen vaatiessa myöskin haastatella hakijoita uudelleen. Paikallinen viranomainen laatii oman ehdotuksensa nimitysratkaisuksi. Tämä ehdotus ei sido päätöksentekijää, eikä ole varsinainen esitys.

Keskushallintoyksikössä tehtävää päätöstä varten sille toimitetaan viivytyksettä kaikki hakupaperit, hakuilmoitus, paikallisella taholla laadittu yhdistelmä, tieto siitä, missä ja milloin hakuilmoitus on julkaistu, haastattelumuistio, sekä viranomaisen oma perusteltu ehdotus päätökseksi. Lisäksi keskushallintoyksikölle toimitetaan tieto siitä, että ehdotettu hakija on tietoinen koeajasta ja turvallisuusselvityksestä ja on niihin suostunut. Tässä kaksivaiheisessa menettelyssä valmistelussa tulee kiirehtiä sekä paikallistasolla että keskushallintoyksikössä, jotta nimitysprosessi ei veny tarpeettoman pitkäksi eikä hakijoiden oikeusturva vaarannu. Parhaat hakijat eivät myöskään välttämättä ole kovin pitkään käytettävissä, joten prosessia kannattaa kiirehtiä myös siitä syystä. Päätöksessä tulee olla maininta koeajasta.

8. Koeaika

Jos koeajan käyttöä pidetään tarpeellisena, niin virkoihin nimitettäessä käytetään pääsääntöisesti virkamieslain 10 §:ssä tarkoitettua kuuden kuukauden koeaikaa. Erityisestä syystä koeaika voi olla lyhyempikin tai jos virkaan valittu on entinen, tuttu viranhaltija, koeajasta voidaan kokonaan luopua. Koeaika ei voi olla kuutta kuukautta pidempi. Määräajaksi virkaan nimitetylle voidaan asettaa koeaika, joka suhteutetaan määräajan pituuteen. Tällöin koeajan määrääminen ei ole välttämätöntä.

Koeajasta on mainittava jo hakuilmoituksessa. Koeaikaa ei voida soveltaa, ellei valittavaksi esitettävä hakija anna siihen suostumustaan. Koeajasta on hyvä tilaisuus kertoa esimerkiksi haastattelutilanteessa ja pyytää suostumus silloin. Suostumuksesta mainitaan nimitysmuistossa ja koeajasta tulee aina olla maininta päätöksessä.

Koeaika mielletään molempien osapuolten kannalta tarpeelliseksi, koska koeaikana kumpikin osapuoli voi vielä purkaa virkasuhteen. Valittu henkilö voi ilman irtisanomisaikaa ja syytä ilmoittamatta purkaa virkasuhteen. Nimittävä viranomainen ei voi purkaa virkasuhdetta epäasiallisilla perusteilla.

9. Muutoksenhakumahdollisuudet

Päätökseen, joka koskee virkamiehen nimittämistä, ei virkamieslain 59 §:n mukaan saa hakea muutosta valittamalla, jollei laissa toisin säädetä. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että niiden lainmukaisuutta ei voitaisi valvoa. Hakijat ovat yhä enemmän tietoisia oikeuksistaan ja kanteluita oikeuskanslerille sekä eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdään nimitysmenettelyistä enenevässä määrin. Kantelu ei voi johtaa nimityspäätöksen muuttamiseen, mutta se voi johtaa eritasoisiin huomautuksiin työnantajalle.

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain mukaan työnantajan velvollisuus on edistää tasa-arvoa ja välttää syrjintää työelämässä. Työnantajan on pyynnöstä viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelystään sille, joka katsoo joutuneensa syrjäytetyksi laissa mainituin tavoin. Tästä selvityksestä tulee käydä ilmi työnantajan noudattamat valintaperusteet, valituksi tulleen koulutus-, työ- ja muu kokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet selväsi osoitettavissa olevat ansiot ja seikat. Työnantaja, joka rikkoo syrjinnän kieltoa, on velvollinen maksamaan loukatulle hyvitystä. Tasa-arvolaissa on ns. käänteinen todistustaakka, mikä tarkoittaa sitä, että työnantajan menettelyä pidetään syrjintänä, ellei tämä voi osoittaa, että hänen menettelynsä on johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta.
Myös yhdenvertaisuuslaki mahdollistaa hyvityskanteen nostamisen. Työhönottotilanteissa kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun syrjäytetty työnhakija on saanut tiedon valintapäätöksestä.

10. Virkasuhteen alkaminen

Virkaan tulee nimittää pääsääntöisesti kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien. Virkasuhde alkaa siitä ajankohdasta, josta lukien asianomainen on nimitetty virkaan tai virkamieheksi. Sairastuminen ei siirrä virkasuhteen alkamista. Jos nimitettävä henkilö on palvelussuhteessa julkisyhteisöön, tulee valinnasta ilmoittaa ko. viranomaiselle. Todistukseksi nimittämisestä annetaan nimittämiskirja. Jos virkamies nimitetään virkamieslain 9 §:n 1 tai 2 momentin nojalla määräajaksi, tulee nimittämiskirjasta ilmetä määräaikaisuuden peruste. Virkamies on nimitettävä koko määräaikaisuuden perusteena olevaksi ajaksi, jollei erityisestä syystä toisin päätetä.

11. Määräaikainen virkasuhde ja sen täyttäminen

Virkamieheksi voidaan virkamieslain 9.1 §:n mukaan nimittää määräajaksi ainoastaan, kun työn luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen tai harjoittelu edellyttää määräaikaista virkasuhdetta. Tällöin virkamiestä ei nimitetä virkaan, vaan virkasuhteeseen. Lain 9.2 §:n mukaan virkaan voidaan nimittää määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos viran luonteeseen tai viraston toimintaan liittyvä perusteltu syy sitä vaatii. Määräaikainen virkasuhde julistetaan julkisesti haettavaksi, jos määräaika on yli vuoden pituinen. Esimerkiksi yli 6 kuukauden ja alle vuoden pituiset määräaikaiset virkasuhteet voidaan julistaa sisäisesti haettaviksi. Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittämisessä yli vuoden ajaksi noudatetaan samoja periaatteita kuin virkaan nimittämisestä säädetään.

Määräaikaisia virkasuhteita ei saa ketjuttaa tarkoituksella välttää julkista hakua. Määräaikaisessa virkasuhteessa nimittävä viranomainen saattaa olla toinen kuin virkaan nimitettäessä ja se määräytyy hallintoasetuksen mukaan. (ks. 2.1). Rikosseuraamuslaitoksesta annetun asetuksen mukaan vartijan kelpoisuusvaatimuksesta voidaan työharjoittelun turvaamiseksi, työvoiman kausiluonteisen saatavuuden varmistamiseksi tai muusta vastaavasta syystä poiketa määräaikaisessa, yhteensä enintään kahden vuoden pituisessa virkasuhteessa. Tällöinkin vartijalta vaaditaan sellainen taito ja kyky, jota tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Edellä mainittuun kahden vuoden määräaikaan ei lueta määräaikaisessa vartijan virkasuhteessa toteutettavaa rikosseuraamusalan tutkinnon suorittamiseen liittyvää työssä oppimista ja työharjoittelua.

Määräaikaiseen virkasuhteeseen valittaessa noudatetaan soveltuvin osin edellä tässä ohjeessa selostettuja menettelytapoja. Määräaikaisessa virkasuhteessa nimittäminen tapahtuu määräajaksi eikä siinä periaatteessa ole irtisanomisaikaa kummallakaan osapuolella. Käytännössä virkasuhteen päättyminen on sovittavissa. Määrärahojen riittävyys varmistetaan ennen nimittämistä määräaikaiseen virkasuhteeseen.

12. Työsopimussuhteeseen ottaminen

Työsopimussuhteeseen työntekijää valittaessa noudatetaan pääsääntöisesti soveltuvin osin samoja menettelytapoja kuin virkaan valittaessa. Työsuhteisten koeaika voi työsopimuslain (55/2001) mukaan olla enintään neljä kuukautta. Palkattaessa henkilöitä toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen määräytyy nimittävä viranomainen hallintoasetuksen mukaisesti. Palkkauksen suuruudesta on ennen työsopimuksen tekemistä neuvoteltava keskushallintoyksikön kanssa. Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanotehtävissä ja vankien ohjaus- ja valvontatehtävissä olevien tulee aina olla virkamiehiä.

13. Harjoittelijat

Harjoittelupaikan antaminen eri alojen opiskelijoille ja opiskelijoiden opastamiseen paneutuminen on suositeltavaa positiivisen mielikuvan antamiseksi ja Rikosseuraamuslaitoksen sekä valtion kilpailukyvyn turvaamiseksi tulevaisuudessa. Harjoittelijoita otettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että palvelukseen ottamisen tavoissa ja palvelussuhteen ehdoissa saattaa olla eroja oppilaitoksesta riippuen. Työsuojeluvastuu harjoittelijoista on aina harjoittelupaikan tarjoajalla.

14. Työllistettävät

Työllisyysmäärärahoin työllistettävät otetaan pääsääntöisesti määräaikaiseen työsuhteeseen. Vankien valvonta- ja ohjaustehtävissä toimivat henkilöt palkataan kuitenkin määräaikaiseen virkasuhteeseen. Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtävissä olevat henkilöt otetaan määräaikaiseen virkasuhteeseen.

15. Sivutoimiset

Edellä mainittuja menettelytapoja noudatetaan soveltuvin osin sivutoimisen henkilökunnan ottamiseen. Palkattaessa henkilöitä sivutoimiseen palvelussuhteeseen määräytyy nimittävä hallintoasetuksen mukaisesti. Palkkauksen suuruudesta on ennen työsopimuksen tekemistä neuvoteltava keskushallintoyksikön kanssa.

16. Tutkijat

Tutkijoiden kanssa ei pääsääntöisesti tehdä palvelussuhdesopimusta, vaan molempien osapuolten allekirjoittama sopimus tutkimuksen suorittamisesta. Tässä sopimuksessa sovitaan mm. tutkimuksen nimi, tekijä, tutkimusaikataulu, maksettava korvaus ja maksuaikataulu, tutkimuksen omistaja, myös siinä tapauksessa, että se jää kesken, tutkimuksen hyväksymismenettely, viivästymisseuraamukset ym. Tutkijoita otettaessa suositellaan yhteydenottoa keskushallintoyksikköön.


Pääjohtaja Esa Vesterbacka

Lakimies Ari Raatikainen


Lisätietoja tästä ohjeesta antavat Rikosseuraamisviraston yleis- ja henkilöstöhallinnon vastuualueen virkamiehet, erityisesti lakimies.


Lakeja ja asetuksia, joiden asianomaisten säännösten tunteminen on tärkeää otettaessa henkilöstöä palvelussuhteeseen:
1. Virkamieslaki ja –asetus
2. Työvoimapalvelulain 5 §:n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden toimeenpanosta valtion virastoissa ja laitoksissa annettu asetus
3. Hallintolaki
4. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa
5. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta
6. Henkilötietolaki
7. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä
8. Perustuslaki
9. Laki ja asetus rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta
10. Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta
11. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta
12. Laki turvallisuusselvityksistä
13. Sisäasianministeriön asetus turvallisuusselvitysten hankkimismenettelystä
14. Työsopimuslaki

Kirjallisuutta:
Seppo Koskinen - Heikki Kulla: Virkamiesoikeuden perusteet, 2001
Niklas Bruun – Olli Mäenpää – Kaarlo Tuori: Virkamiesten oikeusasema, 1995
Ari Raatikainen: Yksityisyyden suoja työelämässä, 2003



 
Julkaistu 22.8.2013