CEP:n (the Confederation of European Probation) julkaisee maakohtaista tietoa yhdyskuntaseuraamusjärjestelmistä Euroopassa ”Probation in Europe” -julkaisusarjassaan. Suomalaisen yhdyskuntaseuraamusjärjestelmän kuvauksen ovat kirjoittaneet Rikosseuraamuslaitoksen Henrik Linderborg, Pia Andersson sekä Itä-Suomen yliopiston Matti Tolvanen. Ensimmäinen kuvaus suomalaisesta yhdyskuntaseuraamusjärjestelmästä julkaistiin vuonna 2000.

Rikosseuraamuslaitoksen älyvankilajärjestelmän kilpailutuksen on voittanut Gerdes. Gerdes on vuodesta 1989 toiminut saksalainen perheyritys, joka on erikoistunut vankilaturvallisuuteen ja teletekniikkaan liittyviin ICT-ratkaisuihin: https://www.gerdes-ag.de/en/home/.

Rikosseuraamuslaitoksen erityisasiantuntija Aki Saarinen ja rikosseuraamusesimies Tuomas Hanhikangas valmistuivat heinäkuussa maistereiksi Cambridgen yliopiston kriminologian, penologian ja johtamisen tutkintokoulutuksesta. Hanhikangas tarkasteli lopputyössään suomalaisten suljettujen vankiloiden turvallisuusjohtamista ja sen suhdetta Pohjoismaiseen vankeinhoitomalliin ja Saarinen vankien kokemuksia valvotusta koevapaudesta.

Rikosseuraamuslaitoksen uudet toimitilat Jyväskylän keskustassa otetaan käyttöön maanantaina 13.7.2020, ja ne korvaavat entisen Laukaan vankilan ja Jyväskylän yhdyskuntaseuraamustoimiston tilat osana Rikosseuraamuslaitoksen toimitilaverkoston kehittämistä.

Rikosseuraamuslaitos on julkaissut vuoden 2019 tilastollisen vuosikirjan, josta saa ajankohtaisen kuvan Rikosseuraamuslaitoksen asiakas- ja vankimääristä sekä toiminnasta. Vuonna 2019 väkivaltarikoksista tuomittujen määrä väheni ja keskimääräinen vankiluku ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrä kasvoi. Pitkällä aikavälillä uusintarikollisuuden määrä on vähentynyt.

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksella (RSKK) on uudet verkkosivut. Uudistus on osa koko oikeushallinnon verkkosivu-uudistusta. Myös Rikosseuraamuslaitoksen verkkosivut uusitaan tämän vuoden aikana.

Vankiloissa palataan eri tapaamisten myöntämisten osalta normaaleihin käytäntöihin 1.7.2020 alkaen. Myös poistumisluvat ja valvomattomat tapaamiset jatkuvat.

Rikosseuraamuslaitos (Rise) jätti oikeusministeriölle ehdotuksen Rikosseuraamuslaitoksen uudeksi organisaatiorakenteeksi. Tavoitteena on yhdenmukaistaa toimintaa valtakunnallisesti ja parantaa strategisten tavoitteiden saavuttamista. Rise 2.0. -hankkeen loppuraportti on pohjana oikeusministeriön säädösvalmisteluhankkeelle, joka käynnistyy syksyllä.