Vankien väliset valtasuhteet ja väkivallan pelko suljetussa vankilassa

Pelkääjävankien määrän nousun syinä on pidetty sekä vankiloiden korkeita vankilukuja, järjestäytyneiden rikollisliigojen toimintatapoja että vankien päihteiden käyttöä. Sen lisäksi vankien eristäytyminen liittyy vakiintuneisiin vankiyhteisöä sääteleviin periaatteisiin: ilmiantajat, seksuaalirikolliset ja muut yhteisöön sopimattomat henkilöt painostetaan suljetuissa vankiloissa eristysosastolle.

Tutkimusraportissa kuvataan pelkääjävankien näkökulmasta vankien välistä vallankäyttöä, väkivaltaa ja sen uhkaa erityisesti Helsingin vankilassa. Tutkimuksen tarkasteluaikana noin joka kahdeksas vanki hakeutui Helsingin vankilassa jossain vaiheessa tuomiotaan eristykseen. Pelkääjävankien asema ja määrä vaihtelevat vankiloittain. Siihen vaikuttavat sekä vankilaan sijoitettavat vangit että vankilan tilalliset järjestykset. Helsingin vankilassa tyypillinen syy hakeutua omasta pyynnöstä eristykseen liittyy tavalla tai toisella joko huumeiden käyttöön tai kauppaan.

Tutkimusraportti on jaoteltu lukuihin sitä ohjaavien kysymysten mukaan. Tutkimusta suunniteltaessa tutkimusaiheen asettamat rajoitukset määrittelivät hyvin pitkälle tutkimuksen lähestymistavan. Pelkäämisestä ei ole saatavilla kattavaa kuvaa minkään yksittäisen aineiston avulla. Siksi tietoa on koottu useista eri lähteistä: vankeja koskevista asiakirjoista ja vankien ja henkilökunnan haastatteluista. Lisäksi havainnot vankilassa ovat olleet tärkeitä tutkimuksen kannalta. Eri aineistoja yhdistämällä kokosimme tiedot 142 omasta pyynnöstä eristykseen hakeutuneesta vangista, jotka suorittivat tuomiotaan Helsingin vankilassa 17.4.2003-17.12.2004 välisenä aikana.

Tutkimuksessa tuodaan esille säännönmukaisuuksia, jotka vaikuttavat pelkääjävankien tilanteeseen suljetussa vankilassa. Eristäytymisen syiden ohella tutkimuksessa kuvataan tapoja, joilla vankilajärjestys tuottaa jatkuvasti uusia pelkääjävankeja.

1-2005_Vankien_valiset_valtasuhteet_ja_vakivallan_pelko_suljetussa_vankilassa.pdf (pdf, 0.72 Mt)