Vankeinhoitolaitos ja Kriminaalihuoltolaitos historiaan - Rikosseuraamuslaitos on rikosseuraamusalan uusi viranomainen

Suomeen syntyy vuoden 2010 alusta uusi rikosseuraamusalan viranomainen, kun Rikosseuraamusvirasto ja sen alaisuudessa toimivat Kriminaalihuoltolaitos ja Vankeinhoitolaitos yhdistetään Rikosseuraamuslaitos-nimiseksi viranomaiseksi.

Rikosseuraamuslaitoksen perusyksiköitä ovat yhdyskuntaseuraamustoimistot sekä avovankilat ja suljetut vankilat. Laitos jakaantuu kolmeen rikosseuraamusalueeseen, joilla lausuntotyö, tuomittujen arviointi ja sen perusteella tehtävä rangaistusajan suunnittelu on keskitetty arviointikeskukseen sekä hallinnolliset tukitoiminnot aluekeskukseen. Valtakunnallisia yksiköitä ovat keskushallintoyksikkö sekä vankien terveydenhuollosta vastaava terveydenhuoltoyksikkö.

– Uudistuksella halutaan luoda yhtenäisesti toimiva rangaistusten täytäntöönpano-organisaatio, jossa vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano hoidetaan entistä tehokkaammin. Rikosseuraamuslaitos lisää yhteiskunnan turvallisuutta eristämällä rikoksista vankeuteen tuomitut silloin kuin he ovat vaarallisia, mutta ennen kaikkea lisäämällä yhdyskuntaseuraamusta tai vankeusrangaistusta suorittavien valmiuksia elää rikoksetonta elämää rangaistuksen suorittamisen jälkeen. Rikosseuraamuslaitos haluaa olla aktiivinen yhteistyökumppani kaikille viranomais- ja muille sidosryhmille, jotka voivat myötävaikuttaa rangaistusta suorittavien paluuseen normaaliin elämään, lupaa Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka.

Uudistuksessa päällekkäistä hallintoa poistetaan sekä toimintatapoja ja ohjausta yhtenäistetään. Yhdenmukaiset käytännöt ja tuomittujen yhdenvertainen kohtelu eri puolilla maata voidaan varmistaa aikaisempaa helpommin.

Toimintaa yhtenäistämällä pyritään turvaamaan tuomituille katkeamaton tuki niin vankeusaikana ja vapauteen siirryttäessä kuin yhdyskuntaseuraamuksia suoritettaessa. Uudistus helpottaa myös toiminnan painopisteen siirtämistä vankeusrangaistuksista avoseuraamusten suuntaan.

Keskuspaikat Helsinki, Tampere ja Kuopio

Etelä-Suomen rikosseuraamusalueen päätoimipaikka on Helsinki, Länsi-Suomen Tampere ja Itä- ja Pohjois-Suomen alueen päätoimipaikka on Kuopio. Jokaiselle rikosseuraamusalueelle tulee oma arviointikeskus ja koko maahan yhteensä 29 vankilaa sekä 16 yhdyskuntaseuraamustoimistoa.

Vangit pyritään sijoittamaan lähelle heidän kotipaikkaansa. Kullekin alueelle tulee yhteensä noin 1 100 vankipaikkaa. Päivittäin toimeenpanossa olevien yhdyskuntaseuraamusten määrä vaihtelee alueilla 1 200 ja 1 800 välillä. Laitoksen keskushallintoyksikkö sijaitsee Helsingissä ja terveydenhuoltoyksikön päätoimipaikka on Hämeenlinna.

Rikosseuraamuslaitoksen aluejohtajiksi on valittu varatuomari, johtaja Katri Järvinen (Etelä-Suomi), oikeustieteen kandidaatti, aluevankilan johtaja Sauli Hautakangas (Länsi-Suomi) ja valtiotieteen maisteri, aluevankilan johtaja Mika Antikainen (Itä- ja Pohjois-Suomi).

Polku vapauteen – uusi logo

Organisaatiouudistuksen yhteydessä Rikosseuraamuslaitos saa myös uuden logon (liite). Logosta kuvastuu laitoksen toiminnan tarkoitus: polku vapauteen.

Symbolinen polku alkaa rikoksesta, jota kuvataan tummalla harmaalla. Sininen on rangaistuksen suorittamisen väri. Vihreä symboloi vapauttamisvaihetta, joka tukee kiinnittymistä yhteiskuntaan ja uuden elämän aloittamista. Polun päässä keltainen muistuttaa tästä tavoitteesta.

RISE-logotyypin I-kirjain kuvaa ylös- ja eteenpäin suuntautuvaa liikettä ja kehitystä.

Lisätietoja:
pääjohtaja Esa Vesterbacka, puh 010 36 88400, 050 528 6180
viestintäpäällikkö Usko Määttä, puh. 010 36 88570, 050 331 0067