Vaasan vankilan historiikki romuttaa myyttejä

Tutkija Jukka Muiluvuoren juuri ilmestyneen "Vaasan linna 1863 - 2013 ja suomalaista vankeinhoitoa 1700-luvulta nykyaikaan" -historiateoksen mukaan oikeuslaitoksella ja mo-niportaisella vankilajärjestelmällä oli merkittävä osuus puukkojunkkareiden kukistamisessa, vaikka tämä on jäänyt aikaisemmin lähes täysin huomiotta. Teos peilaa Vaasan vankilan 150-vuotisen historian lisäksi laajasti myös vankeinhoidon yleistä kehitystä.

Kansa haluaa vankiloita

Vankeusrangaistuksia on arvosteltu rajusti jo 1800-luvulta alkaen, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt vankiloiden asukeilleen tarjoama suoja. Vankiloita ei myöskään ole pidetty yllä vain vallanpitäjien suojelemiseksi tai köyhien alistamiseksi – tavalliset kansalaiset ovat olleet vähintään yhtä innokkaita vankeusrangaistusten puolustajia.

Vankeinhoitolaitos on ollut 1700-luvulta saakka tärkeä osa suomalaista sosiaalihuoltoa, viimeinen loukko, johon yhteiskunta on sulkenut hairahtuneet jäsenensä, kun kaikki muut ovat epäonnistuneet tehtävässään. Vankeinhoidon tavoitteet olivat jo 1800-luvulla paljolti samat kuin nykyisinkin eli vankien sosiaalinen ja ammatillinen kuntouttaminen ja itsetunnon vahvistaminen.

Vankilukua säätelevät välttämättömyyden pakot

Suomessa on ollut enimmillään yli 10 000 vankia, nyt heitä on runsas 3 000. Myös vankirakenne on muuttunut perinpohjaisesti. Suurimmat vankiryhmät on tuomittu henki-, väkivalta- ja huumausainerikoksista, jotka muodostivat aikaisemmin vain pienen vähemmistön. Pakkotyöläisiä, pakkolaitosvankeja ja irtolaisia ei ole lainkaan, sakkovankeja ja rattijuoppoja vain kourallinen ja omaisuusrikollisia murto-osa aikaisemmasta.

Historian kirjoittajan mukaan vankeinhoidossa 1970-luvulla tehtyjä suuria uudistuksia on selitetty usein puoluepolitiikalla, aatteilla ja suurilla ihanteilla, mutta vähintään yhtä merkittäviä vaikuttajia ovat olleet erilaiset taloudelliset tekijät ja ympäristötekijät. Esimerkiksi maatalouden harjoittamisesta luovuttiin 1970-luvulla välttämättömyyden pakosta. Vapautuvat vangit eivät työllistyneet enää perinteisiin maaseutuelinkeinoihin, minkä lisäksi maatalous oli ajautunut vaikeaan ylituotantokriisiin, joka pakotti pistämään pellot pakettiin ja lehmät lihoiksi.

Raha ratkaisee – vankeinhoidon pitkä linja

Vankeinhoito on joutunut kilpailemaan aina niukoista määrärahoista muiden yhteiskunnallisten tarpeiden kanssa; muutamia yltäkylläisiä vuosia seuraa karu arki – pakonomaiset säästöt, henkilökuntamenojen supistaminen ja hienojen suunnitelmien kariutuminen. 2010-luvulla lakkautetaan vankiloita, lisätään teknistä valvontaa ja säästetään kaikessa missä vain mahdollista. Seuraukset ovat kirjoittajan mukaan samat kuin aina ennenkin: pakkotahtisuutta, pahaa oloa ja vankien henkilökohtaisen ohjaamisen ja tukemisen vähentymistä.

Jukka Muiluvuori: "Vaasan linna 1863 - 2013 ja suomalaista vankeinhoitoa 1700-luvulta nykyaikaan"
Teoksessa on runsas kuvitus, ja valtaosa valokuvista on ennen julkaisemattomia. Kirjan hinta on 50 € + toimituskulut 10 €, ja sitä voi tilata Vaasan vankilasta sähköpostitse osoitteella vaasa.vankila(at)om.fi tai puhelimitse numerosta 050 389 1532.

Lisätietoja:

tutkija Jukka Muiluvuori
muiluvuori(at)jippii.fi, puh. 050 412 0963,

johtaja Taina Nummela, puh. 050 389 1508, taina.nummela(at)om.fi
Vaasan vankila ja yhdyskuntaseuraamustoimisto,

viestintäpäällikkö Usko Määttä, usko.maatta(at)om.fi, puh. 029 56 88570,
Rikosseuraamuslaitos