Rikollisuuden ja rikosten uusimisen väheneminen laskivat rikosseuraamusasiakkaiden määrää

Omaisuus- ja rattijuopumusrikosten määrät ovat muilta viranomaisilta saatujen tietojen mukaan pudonneet, samoin törkeät pahoinpitelyt ja kuolemaan johtaneet rikokset.

Myös ehdottomaan vankeuteen johtaneet tuomiot ovat Tilastokeskuksen mukaan vähentyneet selvästi vuosina 2011-2013.

Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavia oli viime vuonna lähes 6 % vähemmän kuin vuonna 2013. Myös keskimääräinen vankiluku laski edelleen hieman, 2,5 prosenttia, vuoden 2013 tasosta.

Sekä kolme- että viisivuotisseurannan perusteella niin vankien kuin yhdyskuntapalvelun suorittaneiden rikosten uusiminen on alentunut merkittävästi.

Vankiluku aleni

Vuonna 2014 vapaudesta vankilaan tulleita oli 5 749, mikä oli 60 vankia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Päivittäinen keskivankiluku oli 3 097, missä laskua edelliseen vuoteen nähden oli 78.

Vankeusvankien päivittäinen keskimäärä laski 124 vangilla. Tutkintavankien päivittäinen keskimäärä sen sijaan nousi 41 vangilla 619:ään. Valvotussa koevapaudessa oli päivittäin keskimäärin 168 vankia.

Elinkautisvankien määrän 1990-luvulta alkanut kasvu on taittumassa. Vuoden 2014 lopussa elinkautisvankeja oli 203 (208).

Ulkomaalaisvankien suhteellinen osuus ja määrä nousivat edellisestä vuodesta 483:een. Heitä oli 15,6 prosenttia (14,6) % kaikista vangeista. Ulkomaalaisten vankien päivittäinen keskimäärä oli 484 (464 vuonna 2013). Tutkintavangeista vajaa kolmannes oli ulkomaalaisia.

Naisia vangeista oli päivittäin keskimäärin 239 eli noin 8 (8) %.

Vapautuneiden vankeusvankien keskimääräinen laitosaika oli 10,2 (9,6) kuukautta ja tutkintavankeuden keskipituus oli 3,8 (3,5) kuukautta. Sakon muuntorangaistusta suorittavien keskimääräinen laitosaika oli 16 (15) päivää.

Yhdyskuntaseuraamuksiakin aikaisempaa vähemmän

Täytäntöönpanoon tulleiden yhdyskuntaseuraamusten määrä laski 4136:een eli 134 henkilöllä vuoden 2013 tasosta. Myös päivittäinen asiakasmäärä laski 187 henkilöllä.

Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien päivittäinen keskimäärä oli 3 137. Naisten osuus oli vuoden lopussa 11 (11) %.

Yhdyskuntapalvelutuomioiden määrään vaikuttaa yhdyskuntapalveluksi muuntokelpoisten eli enintään kahdeksan kuukauden vankeusrangaistusten väheneminen. Selvimmin tähän on vaikuttanut törkeiden rattijuopumusten määrän väheneminen.

Valvontarangaistuksia tuli viime vuonna täytäntöönpantavaksi yhteensä 272 (227). Valvontarangaistuksen aloittaneita oli 229 (196) ja suorittaneita 201 (162).

Alkaneista valvontarangaistuksista vankeudeksi muunnettiin 42 (23). Suoritettu aika oli keskimäärin 58 (64) päivää.

Rikosten uusiminen harveni

Rikosten uusiminen vähentyi viime vuonna selvästi. Uuteen takaisin vankilaan johtaneeseen rikokseen syyllistyi viime vuonna kolmen vuoden seuranta-ajalla 36,2 prosenttia vankilasta vapautuneista, kun vastaava luku edellisvuonna oli 40,3 prosenttia. Viiden vuoden seuranta-ajalla vastaavat luvut olivat 49,3 ja 52,3 prosenttia.

Sama kehitys koski myös yhdyskuntapalvelun suorittaneita. Kun vuonna 2013 yhdyskuntapalvelun suorittaneista kolmen vuoden seurannan aikana takaisin vankilaan, yhdyskuntapalveluun tai valvontarangaistukseen tuomittiin vielä 26,6 prosenttia, niin viime vuonna heidän osuutensa laski 21,1 prosenttiin. Viiden vuoden seurantajaksolla vastaavat prosentit olivat 37,3 ja 34,8.

Uusimisella tarkoitetaan sitä, että vankilasta vapautumisen tai yhdyskuntapalvelun päättymisen jälkeen on tehty rikos, josta on seurannut uusi tuomio ja uusi Risen vastuulla oleva seuraamus seurantajakson aikana.

Turvallisuus hyvä

Turvallisuuden osalta tilanne säilyi hyvänä. Karkaamiset suljetuista laitoksista tosin lisääntyivät 13 (9), mutta luvatta poistumiset avolaitoksista vähenivät. Muutokset selittynevät tavanomaisella vuotuisella vaihtelulla.

Vankipäivän nettohinta suljetussa vankilassa oli viime vuonna keskimäärin noin 208 euroa ja avolaitoksissa 146 euroa. Yhdyskuntapalvelun päivähinta oli vastaavasti noin 16 euroa.

Taloustulos vähintään kohtuullinen

Rikosseuraamuslaitoksen kokonaiskustannukset olivat viime vuonna 243,3 miljoonaa euroa ja tulot 15 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle siirtyi sopeuttamissuunnitelman ansiosta toimintamenorahaa 16,2 miljoonaa euroa, mitä on pidettävä vähintäänkin kohtuullisena saavutuksena.

Sopeuttamissuunnitelmaansa Rise on toteuttanut etupainotteisesti. Vuoden 2014 henkilötyövuositoteuma oli 2 733 htv tavoitteen ollessa 2 762 htv. Henkilöstömäärä laski 35 htv:lla vuoden 2013 tasosta.

Vuosien 2012–2014 aikana Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstömäärä on pienentynyt 162 henkilötyövuodella. Tuottavuusohjelmavähennykset (309 htv) huomioon ottaen Rikosseuraamuslaitos on vähentänyt vuodesta 2005 alkaen yhteensä 471 henkilötyövuotta.

Talouden sopeuttamissuunnitelman mukaiset henkilöstö- ja resurssivähennykset näkyvät kuitenkin arjen toiminnan järjestämisessä.

Resurssien vähentymisen vuoksi mm. uusintarikollisuuden vähentämiseen ja rangaistusten vaikuttavuuteen liittyviä ohjelmia sekä rangaistusajansuunnitelmien mukaista toimintaa ei aina kyetä järjestämään vangin tarpeiden mukaisesti. Vankien vapaa-ajan toimintaa on myös jouduttu karsimaan.

Risen palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 2884 henkilöä. Heistä valvonta- ja vartiointitehtävissä oli 1389 eli 48 prosenttia. Yhdyskuntaseuraamustyössä taas oli 211 eli seitsemän prosenttia.

Risen toimintakertomus ja tilinpäätös on kokonaisuudessaan luettavissa tästä..

Lisätietoja: pääjohtaja Esa Vesterbacka, p. 029 56 88400 ja ylijohtaja Tuula Asikainen,
p. 029 56 88505.