Naisvankiselvityksessä Rikosseuraamuslaitoksen kehittämiskohteena johtaminen, naiserityisen työn osaaminen ja naisvankien sijoittelu

Rikosseuraamuslaitoksessa on käynnissä organisaatiorakenteiden arviointihanke, jonka osana selvitetään rikosseuraamusasiakkaana olevien erityisryhmien huomioimista ja tarpeita. Vanajan vankilan ja Hämeen yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja Kaisa Tammi-Moilanen kartoitti naisvankien turvallisuutta ja toimintoja kaikissa vankiloissa, joissa on naisvankeja sijoitettuna eri puolilla Suomea.

Selvityksessä kartoitettiin naisvankien turvallisuuden ja toimintojen lisäksi terveydenhuollon palvelujen saatavuutta sekä sukupuolisen häirinnän tunnistamista ja siihen puuttumista. Tarkastelussa ovat myös henkilökunnan sukupuolijakauma sekä perehtyneisyys naiserityiseen työhön.

Ehdotuksena panostusta johtamiseen, henkilökunnan koulutukseen ja vankien sijoitteluun

Suurimmiksi haasteiksi nousivat puutteet naisvankityön johtamisessa ja organisoinnissa.

– Suomessa, kuten monissa muissakin maissa seuraamusjärjestelmien naisvankityö on ollut jäsentymätöntä. Selvitystä tehdessä tuli selväksi, että naisvangit erityistarpeineen unohtuvat organisaation joka tasolla ja siksi naisten asiat tulee tuoda järjestelmällisemmän johtamistyön piiriin, Tammi-Moilanen sanoo.

Selvityksessä todetaan, että tulevassa Risen organisaatiouudistuksessa tulisi huomioida naisvankityön organisointitarve.

Henkilöstöllä on puutteita naiserityisen työn osaamisesta. Vaikka naisvankien taustoissa on usein väkivallan ja seksuaaliväkivallan kokemuksia, aiheiden systemaattinen puheeksi ottaminen ja selvittäminen nähtiin puutteelliseksi.

Myös terveydenhuollon palveluissa naisvangit ovat jääneet vähemmälle huomiolle, sillä palvelut on suunnattu erityisesti miesvankien tarpeisiin.

– Naisvangit kommentoivat aika kriittisesti saamiaan terveydenhuoltopalveluita. Monilla poliklinikoilla tunnistettiin naisten tarpeet, mutta puuttui keinot vastata naisten tarpeisiin, Tammi-Moilanen kertoo.

Ratkaisuksi ehdotettiin Rikosseuraamuslaitoksen ja Vankiterveydenhuollon yhteistyön tiivistämistä.

Keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousi myös naisvankipaikkojen sijoittelu. Nykyinen hajautettu malli todettiin selvityksessä haasteelliseksi ja ratkaisuksi tarjottiin naisvankipaikkojen keskittämistä. Keskittäminen parantaisi naisvankien turvallisuutta ja edesauttaisi toimintojen monipuolistumista. Keskittämisellä olisi lisäksi myönteinen vaikutus henkilökunnan koulutuksen järjestämiseen ja naiserityisen työskentelyn kehittämiseen.

Raportissa tuotettiin kehittämisehdotuksia naisvankien tilanteen kehittämiseksi. Toteutuessaan ne mahdollistavat suomalaisen naisvankien kanssa tehtävän työn päivittämisen kansainvälisten suositusten mukaiseksi ja naiserityiset piirteet huomioivaksi.

Selvityksen julkaisun alla Suomeen aukeaa ensimmäinen, vain naisille suunniteltu ja rakennettu vankila Hämeenlinnaan.

Lisätiedot:
Kaisa Tammi-Moilanen, Vanajan vankilan ja Hämeen yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja, 050 384 9117, kaisa.tammi-moilanen(at)om.fi