Työtoimintojen opinnollistaminen polkuna ammatilliseen perustutkintoon

Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on, että lähivuosina suurin osa vankiloiden työtoiminnasta opinnollistetaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa, jolloin vanki voi osallistua ammatilliseen koulutukseen työtoiminnan yhteydessä. Ylitornion vankilassa vangit ovat voineet suorittaa ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta (Valma) sekä perustutkintokoulutusta vuodesta 2019 alkaen.

Opintoalat on suunniteltu vankilan jo olemassa olevien työtoimintojen pohjalta, joita ovat kone- ja tuotantotekniikka, puuteollisuus sekä puhtaus- ja kiinteistöpalveluala. Suunnittelussa on huomioitu alojen työllisyysnäkymien lisäksi se, ettei rikostausta estä alalla työskentelyä.

Työnjohtajat perehdyttävät opiskelijat käytännön työhön

Vangit suorittavat näyttötutkintoja Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymään kuuluvaan ammattiopisto Lappiaan, ja vankilan työtoimintapaikat toimivat opintojen työssäoppimispaikkoina. Esimerkiksi vankilaosaston siisteydestä ja ruuan jakelusta huolehtivat ”putsarit” voivat suorittaa puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan opintoja osana päivittäistä työtään, ja vankilan viheralueella työskennellessään vanki voi suorittaa piha-alueen näytön.

Vankilan työnjohtajat toimivat opiskelijoiden työpaikkaohjaajina ja perehdyttävät käytännön työhön vankilan eri työpisteillä. He myös osallistuvat vangin henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatimiseen yhdessä vangin ja opettajan kanssa.

Ylitornion vankilan ylityönjohtaja Kari Honkuri vastaa vankien työtoiminnoista ja toimii opintojen yhteyshenkilönä yhdessä erityisohjaaja Minttu Raution kanssa. He ovat myös jäseniä vankilakoulutuksen kehittämisryhmässä, joka kehittää Ylitornion vankilan ja Lappian välistä yhteistyötä.

Vangin rooli monipuolistuu rangaistusta suorittavasta opiskelijaksi

Valma-koulutukseen hyväksytään vankeja, joilla ei ole aiempaa ammatillista tutkintoa ja jotka ovat motivoituneita opintojen suorittamiseen. Heille tehdään erityisen tuen tarpeen arvio, lukitestit ja näyttösuunnitelma. Opiskelijat suorittavat Valmassa ammattitutkinnon osia, ja kussakin ammattialassa on mahdollista suorittaa useampia näyttöjä.

– Lappian henkilökunta kertoo vangeille opintomahdollisuuksista, mutta vangin opiskeluinnon syttyminen vaatii usein lisätyötä. Vankilan henkilökunnalla on keskeinen rooli motivaation herättämisessä ja opinnoista saatavien hyötyjen esiin nostamisessa. Harva vanki katuu päätöstä ja lopettaa opinnot kesken opiskeluinnon syttyessä. Kun klaaraa yhden näytön, on helppo suorittaa seuraavakin, Honkuri kertoo.

Erityisohjaaja Minttu Rautio pitää motivointia vankeusajan mahdollisuuksiin tärkeänä jo rangaistuksen alkuvaiheessa, kun työntekijä laatii rangaistusajan suunnitelman yhdessä vangitun kanssa. Näin kynnys opintojen jatkamiseen tai työelämään siirtymiseen vapautumisen jälkeen madaltuu.

– Monella opinnot ovat saattaneet jäädä kesken ja motivaatio opiskelua kohtaan voi olla nollassa. Yksittäisistä opinnoista voidaan kuitenkin koota tilannekuvaa ja opintoja lähteä suunnittelemaan sen pohjalta. Vanki voi jatkaa vankilassa aloittamiaan opintoja esimerkiksi koevapaudessa.

Rautio näkee, että koulutukseen osallistuminen edesauttaa vangin identiteetistä irtautumista. Vanki on koulutukseen osallistuessaan Lappian opiskelija, ei ainoastaan työtoimintaan osallistuva vanki.

Vankien erityistarpeet ja työelämän muutokset heijastuvat vankilakoulutuksen kehittämiseen

Yhtenä valtakunnallisena haasteena vankilaopetuksen järjestämisessä on lähiopetuksen määrä suhteessa tarpeeseen. Rautio ja Honkuri kertovat haasteen näkyvän myös Ylitorniossa. Lappia vastaa yhteisen tutkinnon osista, johon kuuluvat ruotsin, matematiikan ja äidinkielen opinnot, ja opetusta varten Lappialla on oma luokka vankilassa. Lähiopetusta järjestetään kerran kuussa. Ammatillisten aineiden opintoja voi opiskella etäyhteyksin, mutta etäopinnot eivät aina suju ilman henkilökunnan lisäpanosta.

– Vangit tarvitsevat digitaitoja, kirjoitustaitoja ja opiskelutaitoja. Sen sijaan, että henkilökunta hoitaa digitaitoja vaativat asiat vangin puolesta, pitää meidän työntekijöiden tukea vangin omatoimisuutta, Rautio sanoo.

Tukea tarvitaan erityisesti silloin, kun vangilla on oppimisen vaikeuksia. Vangeilla oppimisvaikeuksia on muuhun väestöön nähden enemmän.

Työelämän tarpeiden muutokset heijastuvat Rikosseuraamuslaitoksen työtoimintojen ja eri oppilaitosten kanssa tehtävän koulutusyhteistyön kehittämiseen. Tavoitteena on, että yhdessä ammatillisten koulutusten järjestäjien kanssa parannetaan vangin työllisyysmahdollisuuksia vapautumisen jälkeen.

Honkuri pitää tärkeänä, että myös Ylitornion vankilassa järjestetään jatkossakin ammattimaista opetusta ammattimaisilla työkoneilla ja toimipisteillä. Näin vankilassa karttunut työkokemus vastaa työelämän tarpeita ja edesauttaa vangin työllistymistä.