Rikosseuraamuslaitoksessa tutkimustyö toimii päätöksenteon ja kehittämisen viitoittajana

Rikosseuraamuslaitoksen oma tutkimustoiminta jakautuu kolmeen eri osa-alueeseen: itsenäinen tutkimus, tutkimushankeyhteistyö ja ulkopuolisten toimijoiden avustaminen. Tilasto- ja tutkimustyötä tekee keskushallintoyksikössä neljä asiantuntijaa. Tutkimustyötä tehdään myös kolmella rikosseuraamusalueella ja Rikosseuraamuslaitoksen koulutuskeskuksessa esimerkiksi erilaisten kehittämishankkeiden yhteydessä.

Rikosseuraamuslaitoksessa tehtävän tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa yhdyskuntaseuraamusten ja vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon sisällöistä ja toiminnan vaikuttavuudesta. Tutkimus palvelee Rikosseuraamuslaitoksen kehittämistarpeita ja pohjautuu Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteisiin, strategiaan ja arvoihin.

Toiminnan kehittäminen edellyttää oman tutkimuksen lisäksi ulkopuolisten toimijoiden tuottamaa tutkimustietoa. Rikosseuraamuslaitoksen tutkimustoiminnan keskeisenä tavoitteena onkin mahdollistaa yksittäisten tutkijoiden, tutkimusryhmien ja sidosryhmien tekemää tutkimusta rikosseuraamusalalta.

Rikosseuraamuslaitoksen tutkimustoimintaa voidaan ajatella tutkimuspalveluna, joka muodostuu esimerkiksi tutkimusaineistojen kokoamisesta, tutkimuslupahallinnosta sekä erilaisista konsultaatiotehtävistä. Rikosseuraamuslaitoksessa halutaan edistää tilasto- ja tutkimusaineistojen avointa käyttöä, huomioiden tietosuojaan liittyvät vaatimukset.

Monitieteellistä tutkimusta eri tutkimusaiheista

Rikosseuraamusalan tutkimus on moni- ja poikkitieteellistä. Rikosseuraamusalaa on tutkittu tavanomaisesti rangaistus- ja seuraamusjärjestelmän sekä kriminologisen perustutkimuksen viitekehyksissä, mutta esimerkiksi organisaatiotutkimukseen tai sosiaalityöhön liittyvät tutkimuskysymykset ovat yleisiä.

Rikosseuraamusalaa koskevaa tutkimusta tehdään muun muassa ammattikorkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa sekä järjestöissä ja säätiöissä. Tutkimukset eroavat laajuudeltaan toisistaan. Yksittäisessä tutkimuksessa voi olla kyse suppeammasta opinnäytetyöstä tai vuosia kestävästä jatkuvaluonteisesta tutkimuksesta. Suurin osa tutkimuksista on opinnäytetöitä. Rikosseuraamuslaitos myöntää vuosittain noin 60 tutkimuslupaa esimerkiksi vankien haastattelututkimuksia tai rekisteritutkimuksia varten.

Kansallista ja kansainvälistä tutkimusyhteistyötä

Tällä hetkellä tutkimusyhteistyötä tehdään esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vankiterveydenhuollon yksikön kanssa vankien terveystutkimuksessa (Wattu) sekä Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin kanssa sakkovankeihin liittyen. Itä-Suomen yliopiston kanssa tehdään tutkimusta vaarallisuuden ja väkivaltariskin arvioimisessa, ja tutkimustuloksia hyödynnetään vaarallisimpien väkivaltarikollisten vapauttamisen arvioinnin kehittämisessä.

Tutkimusyhteistyötä tehdään laaja-alaisesti myös ulkomaisten toimijoiden kanssa. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat pohjoismaisten rikosseuraamuslaitosten lisäksi kansainväliset järjestöt, kuten European Organisation of European Prisons and Correctional Services (EuroPris), Confederation of European Probation Services (CEP) ja International Association of Correctional Services (ICPA).

Rikosseuraamuslaitos rahoittaa ulkopuolista tutkimusta muun muassa vuosittain myönnettävällä tutkimus- ja kehittämisrahoituksen avulla.

Lisätietoja:

Sasu Tyni
erikoistutkija, tutkimukset
sasu.tyni(at)om.fi
puh. 029 56 88412

Peter Blomster
erikoistutkija, tutkimusluvat
peter.blomster(at)om.fi
puh. 029 56 88552

Ilppo Alatalo
ylitarkastaja, tutkimusrahoitus
ilppo.alatalo(at)om.fi
puh. 029 56 88416