Vakava-osastolla huolellinen vankirekrytointi ja sovinnollinen toimintaympäristö tukevat kuntoutusta

Vakava-osaston tarkoitus on kehittää vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneille kohdennettuja, väkivaltariskiä alentavia toimintoja jo vankeusaikana. Painetta osaston perustamiseen toi vuonna 2019 voimaan tullut lakimuutos yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta.

– Vakava-osaston toiminta sopii hyvin Riihimäen laitoksen profiiliin, ja laitoksessa on vahvaa osaamista muun muassa ohjelmatyöstä, kertoo Riihimäen vankilan johtaja Susanna Schugk-Laulumaa.

Erillinen osasto tukee sitoutumista kuntoutukseen

Rikosseuraamuslaitoksessa on käytetty Omaehtoisen muutoksen ohjelmaa (OMA) moninkertaisten väkivaltarikollisten kuntouttamisessa vuodesta 2001 alkaen. Ohjelman käytössä on kuitenkin havaittu haasteita ohjelmaan rekrytoinnin ja vaikuttavuuden osalta.

Vakava-osaston toiminnan suunnittelusta vastaava psykologi Vivi Sariola katsoo, että OMA-ohjelman vaikuttavuutta on heikentänyt vankien palaaminen rikos- ja päihdemyönteiseen vankiyhteisöön ohjelman päätyttyä. Vakava-kuntoutus toteutetaan muusta vankilasta eriytetyllä osastolla, mikä tukee ryhmäkuntoutukseen sitoutumista.

Ryhmäkuntoutusta sovinnollisessa toimintaympäristössä

Osastolla on panostettu huolelliseen vankirekrytointiin ja koulutettu vankeja sekä henkilökuntaa restoratiiviseen toimintakulttuuriin.

– Osastolla toteutettavaan OMA-ohjelmaan rekrytoidessa kiinnitetään erityistä huomiota persoonien yhteensopivuuteen, koska vangit viettävät kaiken vapaa-aikansa yhdessä. Tämä lisää haastetta, mutta mahdollistaa myös sen, että osastolla säilyy kuntouttava toimintakulttuuri myös ryhmäistuntojen ulkopuolella, kertoo vankirekrytoinnista vastaava erityisohjaaja Merja Alakruuvi.

Vankien tulee sitoutua päihteettömyyden lisäksi osaston ryhmäsääntöihin ja arvoihin.

– Keskinäisessä vuorovaikutuksessa pyritään avoimuuteen ja ongelmien sovinnolliseen ratkaisemiseen. Osastolla on ollut hyvä ilmapiiri ja vangit ovat olleet tyytyväisiä sen ohjelmaan, Sariola kertoo.

Alakruuvin haastattelema vanki antaa kiitosta vankien ja henkilökunnan välisestä vuorovaikutuksesta.

– Hyvää osastolla on ollut avoimuus, työntekijöiden kanssa pystyy puhumaan kaikista asioista. Toiminta on ollut mukavaa mutta sitä olisi voinut olla enemmänkin, vaikka kuntosalia.

Moniammatillista työtä kuntoutuksen tueksi

Osaston perustaminen oli mahdollista lisähenkilöstöresurssin myötä. Schugk-Laulumaa kertoo, että osaston avaaminen ja toiminnan järjestäminen on vaatinut runsaasti työaikaa koko osaston henkilöstöltä. Osastolla toimii valvontahenkilöstön rinnalla moniammatillinen tiimi, joka koostuu psykologista, erityisohjaajista ja opinto-ohjaajasta. Vangit ovat suhtautuneet myönteisesti moniammatilliseen työskentelyyn.

– Vartijat ovat tärkeä osa osaston työryhmää myös kuntoutuksen näkökulmasta sen lisäksi, että he huolehtivat arjen sujumisesta ja yhteisestä turvallisuudesta. Valvonnan osuus osaston toimintakulttuurin ylläpitämisessä on merkittävä, Vivi Sariola sanoo.

Vangit ovat osastolla keskimäärin 7 kuukautta, ja vangeille suunnitellaan kuntoutusjatkumoita ryhmäkuntoutuksen päätyttyä. Yhtenä mahdollisuutena on, että ryhmässä olisi alkuvaiheen ja loppuvaiheen kokemusasiantuntijavankeja samanaikaisesti.

Seuraavan ryhmän on mahdollista aloittaa ryhmäkuntoutus osastolla syksyllä 2021.

Lue aiemmin julkaistu uutinen osaston perustamisesta: Riihimäen vankilaan sijoitetaan jatkossa väkivaltarikollisia uudelle kuntouttavalle osastolle

Lisätiedot:

Susanna Schugk-Laulumaa
Riihimäen vankila, ma. johtaja
[email protected]
p. 029 568 1314

Vivi Sariola
Riihimäen vankila, psykologi
[email protected]
p. 050 514 3691