Opiskelevat vangit pitävät vankilaopetusta hyödyllisenä

Julkaistu 18.10.2007  Päivitetty 31.7.2013

18.10.2007

Opetusneuvosten Leena Kosken ja Kaija Miettisen selvitys Vangit koulutuksessa tarjoaa uutta tutkimustietoa vankien koulutustaustasta, oppimisstrategioista sekä oppimismotivaatiosta. Opetushallituksen Rikosseuraamusvirastolle toteuttama selvitys on osa laajempaa yhteispohjoismaista selvitystä, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa vankilaopetuksen tuloksellisuuteen vaikuttavista tekijöistä vankilaopetusta koskevan päätöksenteon tueksi.

Vankeinhoidon tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan sekä estää rikosten tekeminen vankeusaikana. Euroopan neuvoston ministerikomitean hyväksymissä vankilakoulutuksen suosituksissa lähtökohtana on, että oikeus koulutukseen on perustavanlaatuinen. Rangaistuksena tulee olla vain vapaudenmenetys ja vankeusaika tulee suunnitella siten, että sopeutuminen yhteiskuntaan rangaistusajan jälkeen on mahdollista. Vankilakoulutuksessa vangin opintoja on ohjattava ja tuettava sekä opiskelumenestystä seurattava. Vangille, joka ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää, on annettava tilaisuus sen suorittamiseen.

Kosken ja Miettisen selvitys perustuu vangeille lähetettyyn kyselyyn. Kyselyn kohderyhmänä oli tiettynä ajankohtana vankiloissa olleet tutkinta-, sakko- ja vankeusvangit. Vastanneista 74% suoritti rangaistustaan suljetussa vankilassa. Kyselylomakkeita jaettiin 3 185 kpl, joista palautui 2 269 kpl. Vastausprosentti vaihteli eri vankiloissa 43 prosentista sataan prosenttiin. Kyselyn kokonaisvastausprosentti oli 71 %.

Vangeista noin 6 % on kokonaan ilman koulutusta tai heillä on peruskoulu kesken. Vankien koulutustausta myös ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen osalta on alhaisempi kuin väestön keskimäärin. Lukion tai lukio-opintoja on suorittanut 11 %, joista 5 % on ylioppilastutkinto. Ammattikoulun on suorittanut 29 %, joista ammatillinen perustutkinto on 19 %. Naisvankien koulutustaso on alhaisempi kuin miesten, mutta toisaalta naiset opiskelevat vankeusaikana enemmän kuin miehet.

Vastaajien koulutustoiveet suuntautuvat ammatilliseen koulutukseen ja ammatillisiin opintoihin. Eniten toivottiin ammatillisia opintoja (26 %), ammattitutkintokoulutusta (14 %) ja perustutkintokoulutusta (13 %). Peruskoulun suorittamismahdollisuutta toivoo vajaat 5 % vastaajista.

Oppimisvaikeuksiin on saanut apua 60 % vastaajista ja erityisopetusta jossakin muodossa 15 % vastaajista. Vankeusaikana opiskelevilla on positiivisempi kuva itsestään oppijana ja heillä on vähemmän erilaisia oppimisvaikeuksia kuin aikaisempien tilastojen pohjalta voitaisiin olettaa. Nyt tehdyn selvityksen tulokset korostavat perusvalmiuksien parantamisen tärkeyttä.

Suurinta osaa vastaajista kannusti opintojen aloittamiseen halu oppia uutta sekä halu tehdä jotain järkevää ja hyödyllistä vankeusaikana. Valtaosa opiskelijoista on tyytyväinen tai pääosin tyytyväinen koulutuksen laatuun ja sen eri osatekijöihin vankilaopetuksessa. Tulevaisuuden muuttaminen ja siihen vaikuttaminen sekä halu hallita paremmin elämäänsä vapautumisen jälkeen on valtaosalle kyselyyn vastanneista vangeista erittäin tärkeää. Myös helpompi työnsaanti ja rikosten tekemisen välttäminen vankilasta vapauduttua ovat valtaosalle tärkeitä syitä aloittaa koulutus vankeusaikana.

Vangit koulutuksessa –selvitykseen voi tutustua Rikosseuraamusviraston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.rikosseuraamus.fi/40693.htm

Lisätietoja:
Opetusneuvos Leena Koski, Opetushallitus, puh: +358 50 405 5167, (09) 7747 7769,
Erityisasiantuntija Marianne Mäki, Rikosseuraamusvirasto, puh: 010 36 88480