Kriminaalihuollon Kotkan ja Kouvolan yksiköiden yhdistäminen

Julkaistu 8.5.2008  Päivitetty 31.7.2013

Rikosseuraamusvirasto tiedottaa 8.5.2008

Selvityksessä esitetään kriminaalihuollon Kotkan ja Kouvolan yksiköiden yhdistämistä ja sijoittamista Kouvolaan

Tammikuussa 2008 käynnistyneessä Kriminaalihuoltolaitoksen Kaakkois-Suomen aluetoimiston kehittämisselvitystyössä on arvioitu Kotkan ja Kouvolan yksiköiden voimavarojen yhdistämisen vaikutusta yhdyskuntaseuraamusten hoitamiseen, mahdollisimman laadukkaaseen asiakastyöhön ja tulevaisuuden haasteista selviytymiseen.

Arviointia on tehty siitä olettamuksesta lähtien, että yksikön sijoituspaikka on Kouvola. Selvityksen tekoon on osallistunut koko henkilökunta. Huhtikuun lopussa valmistuneessa selvityksessä esitetään, että Kotkan ja Kouvolan yksiköt yhdistetään siten, että Kotkan yksikkö lakkautetaan ja yksikön virat siirretään Kouvolan yksikköön.

Kriminaalihuoltolaitoksessa on viime vuosina tapahtunut asiakastyön sisällön kehittämistä, esim. Asiakastyön linjaukset, yhdyskuntapalvelutyön kehitykseen suunnitellut sisältömuutokset ja tulossopimuksessa mainitut ohjelmatyö ja päihdekuntoutukseen liittyvät hoitoonohjauskäytännöt. Toteutuakseen nämä vaativat aluetoimistossa joustavaa työn organisointia.

Kehittämisselvitystä varten muodostettiin neljä työryhmää, joihin nimettiin kaikki Kotkan ja Kouvolan yksiköiden työntekijät siten, että jokaisessa työryhmässä oli edustus molemmista yksiköistä.

Aluetoimiston lähihistorian kokemuksia hyödynnettiin

Kymenlaakson ja Lappeenrannan aluetoimistot yhdistettiin Kaakkois-Suomen aluetoimistoksi 1.1.2005. Kotkan ja Kouvolan aluetoimistot yhdistettiin Kymenlaakson aluetoimistoksi 1.1.2004, jossa edelleen jatkoi kaksi yksikköä, Kotka ja Kouvola. Lappeenrannan aluetoimiston alaisuudessa toiminut Imatran paikallistoimisto lakkautettiin ja toiminta siirrettiin Lappeenrantaan 1.3.2003.

Kehittämisselvityksen teossa pyrittiin hyödyntämään Lappeenrannan yksikön kokemuksia toiminta-alueen kasvamisesta, jossa asiakkaan kotikunnan ja toimiston välimatka pisimmillään on 140 km ja yksikön alueella on 12 kuntaa. Lappeenrannassa on todettu, että joidenkin muutoksen aikaisten valvonta-asiakkaiden kohdalla yhdyskuntaseuraamuksen hoitaminen on ollut ongelmallista. Uusien asiakkaiden kanssa ongelmia ei ole ollut. Asiakaskunta on tottunut asioimaan Lappeenrannassa mikä näkyy myös tapaamisiin liittyvien tulostavoitteiden hyvänä toteutumisena. Matkakustannusten korvaaminen kaikille asiakkaille on ensiarvoisen tärkeää. Jossakin määrin tapaamisia on järjestetty myös Imatralla.

Isompi yksikkö saavuttaa paremmin asetetut tavoitteet ja vapauttaa keskittymään perustehtävään

Työryhmien arvioinneista tulevat hyvin esiin ne seikat, joilla on suoraan vaikutusta työn tuloksellisuuden ja laadun parantamiseen. Toisaalta työryhmät ovat määrittäneet ne asiat, jotka vielä vaativat jatkosuunnittelua onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Aluetoimiston selvityksestä käy ilmi, että yksi isompi yksikkö pystyy paremmin kuin kaksi pientä yksikköä saavuttamaan sekä tehokkuus- että laatutavoitteet. Perustehtävään keskittymisen mahdollisuus lisääntyy, samoin kuin mahdollisuus tehdä työtä suunnitelmallisesti ja organisoidusti. Henkilökunnan osaamisen ja ammattitaidon kehittämisen mahdollisuudet ja sitä kautta asiakastyön laatu paranevat. Tulostavoitteet pystytään saavuttamaan myös ohjelmatyön osalta. Uusiin haasteisiin, kuten uusien seuraamusten hoitaminen, pystytään vastaamaan. Tehtävien ja resurssien tasaisemmalla jakautumisella on myönteistä vaikutusta työhyvinvointiin. Johdon paikalla olo lisääntyy, kun johtajan ja apulaisjohtajan sijoituspaikat ovat eri yksiköissä. Yksiköiden väliseen matkustamiseen käytetty aika vähenee ja säästynyt aika saadaan tehokkaampaan käyttöön.

Muutos merkitsee sitä, että aluetoimiston työntekijöiden liikkuminen kentällä lisääntyy. Näin siksi, että yhdyskuntaseuraamuksiin tuomittujen valvontatapaamiset halutaan toteuttaa lähellä asiakkaan asuinpaikkaa. Myös sidosryhmä- ja palvelupaikkatyö halutaan jatkossakin pitää tiiviinä.

Aluetoimiston selvityksen perusteella Kriminaalihuoltolaitoksen ylijohtaja tekee asiassa päätöksen toukokuun loppuun mennessä. Käytännössä uuteen toimintamalliin siirtyminen tapahtuu aikaisintaan vuodenvaihteessa 2009.