Valkoinen muuri alkuaikojen nähtävyys - Riihimäen vankila täyttää 80 vuotta

Julkaistu 27.7.2009

Riihimäen vankilan perustamisesta tulee tässä kuussa tasan 80 vuotta. Vankipaikoista oli vuonna 1929 kova puute, ja uutta vankilaa tarvittiin välttämättä.

– Vankien määrä, joka maailmansotaa edellisenä viitenä vuotena vähitellen laski, on viimeisinä vuosina ollut tasaisesti kasvussa ollen 6722, perusteli tuolloinen vankeinhoitolaitoksen ylijohtaja uuden vankilan perustamista vuoden 1929 menoarvioesityksessä.

Vankilan sijoituspaikaksi kaavailtiin alusta lähtien pääradan vartta Etelä-Hämeen alueella. Näiden seutujen kunnista Riihimäki, Hyvinkää, Lahti ja Nastola ilmoittivat olevansa valmiita ottamaan uuden vankilan alueelleen.

Valtioneuvoston istunnoissa asiaa harkittiin perusteellisesti, ja Riihimäen valintaan päädyttiin mm. kauppalan tarjoaman alueen edullisen sijainnin ja rakennuspohjan sopivuuden johdosta.

– Rakentamiseen tarvittavan hiekan ja veden saanti on helppoa. Sivuraiteen eikä myöskään ajotien johtaminen vankilaan tuota vaikeuksia. Riihimäen alueeseen nähden on olemassa myös se etu, että vankila tulisi olemaan suuren rautatieristeyksen lähistöllä, joten vankien ja vankilan tuotteiden kuljetus kävisi vaivattomasti, perusteli valtioneuvosto kantaansa.

Uuden vankilan toiminta alkoi vankila-alueella sijanneiden kahden torpan kunnostamisella vankitiloiksi ja keittiöksi heti ensimmäisten vankien saavuttua heinäkuussa vuonna1929. Aluksi se toimi Helsingin keskusvankilan alaisena työsiirtolana, ja heti syyskuussa itsenäisenä varavankilana.

Valkoinen muuri herätti huomiota

Vuonna 1930 alkanut vankilanympärysmuurin pystytys ja varsinkin muurin koko herätti aikanaan suurta huomiota. Vankilan valkoista muuria kuvattiin Riihimäen ensimmäisenä nähtävyytenä. Kaikkien rakennustöiden valmistuttua varavankilasta tuli Riihimäen keskusvankila vuonna 1939.

Vuoteen 1972 asti Riihimäen vankilan hallinnassa oli Sammaliston tila, ja maatalous työllisti suuren osan vankeja. Riihimäen keskusvankila muuttui ns. teollisuusvankilaksi, kun Sammaliston tila luovutettiin Valtion polttoainekeskuksen hallintaan.

Vuoteen 1975 asti Riihimäen vankilaan sijoitettiin ensikertaiset vangit. Sijoitusmääräysten muuttumisen myötä vankilaan alettiin sijoittaa useampikertaisia vankeja Etelä-Suomen läänistä.

Nykypäivä

Riihimäen vankila on tänään 223 -paikkainen korkean turvallisuustason suljettu laitos. Vankilaan sijoitetaan pääasiassa pitkän vankeusrangaistuksen saaneita miesvankeja Etelä-Suomen läänin alueelta. Vankilassa on myös kolme osastoa eli 24 vankipaikkaa, joihin voidaan sijoittaa vankeja koko Suomen alueelta ja n. 80 paikkaa sijoittajayksikön toimintaa varten. Keskivankiluku vuonna 2008 oli 228.

Vankilarakennukset on peruskorjattu vuonna 2005. Vankilan henkilökunnan määrä on 160 ja lisäksi vankilassa työskentelee n. 20 henkilöä muiden organisaatioiden palveluksissa olevia. Näistä suurin on Etelä-Suomen sijoittajayksikkö, joka laatii alueen vangeille rangaistusajan suunnitelman, riski- ja tarvearvion sekä sijoittaa vangit alueen eri vankiloihin.

Vankilaan on 1.8.2007 perustettu Suomen ensimmäinen varmuusosasto, jonne Rikosseuraamusvirasto voi sijoittaa korkeaa turvallisuustasoa vaativia vankeja koko valtakunnan alueelta.

Toinen valtakunnallinen osasto on 16-paikkainen ns. STOP-osasto, jossa vangit läpikäyvät seksuaalirikollisten uusintarikollisuutta vähentävää kahdeksan kuukautta kestävää ohjelmaa. Ohjelmaa toteutetaan monissa maissa ja sen vaikuttavuus on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu hyväksi.

Monipuoliset koulutus-, työ- ja kuntoutustoiminnat

Riihimäen vankilassa on erityispiirteenä yli 60 vuoden ajan annettu vangeille ammattikoulutusta kone- ja metallialalla Lohjan kalkkitehtaan toimitusjohtajan vuorineuvos Petter Forsströmin vankilaan vuonna 1948 perustamassa Riihimäen ammattioppilaskoulussa. Forsström itse suoritti Riihimäellä vankeusrangaistuksen sotasyyllisenä sodan jälkimainingeissa.

Ammattioppilaskoulun toimintaa tukee edelleen taloudellisesti vuorineuvoksen perustama Riihimäen konepajakoulun säätiö. Säätiön rahoitus on mahdollistanut oppilaitokselle laadukkaiden laitteiden ja korkeatasoisen koulutuksen hankkimisen.

Vankeinhoidon eräs keskeinen tavoite oli jo tuolloin ja on edelleen vangin toimintaedellytysten parantaminen. Ammattikoulutuksella on tässä keskeinen asema. Tutkinnolla osoitettu ammattitaito parantaa siviilissä selviämisen mahdollisuuksia ja estää näin syrjäytymiskehityksen pahenemista.

Todistuksen ammatillisen tutkinnon tai sen osan suorittamisesta on saanut yli 2500 vankia. Auto-, kone- ja metallialan perustutkintojen lisäksi Riihimäen vankilassa on nykyään mahdollista saada oppisopimuskoulutusta sekä suorittaa peruskoulun ja lukion kursseja.

Vankilassa tehtävä työ on kuntouttavaa työtä. Merkittävä työpaikka vankilassa on pakkausosasto, jossa alihankintatyönä suoritetaan erilaisia vankilaan sopivia pakkaustöitä. Vangeilla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tehtävissä mm. metallipajalla, puuteollisuudessa, entisöinnissä. taloustöissä tai kiinteistöhuollossa. Valmistettuja tuotteita voi ostaa eri vankilatuotemyymälöistä ja vankilassa on mahdollisuus myös teettää erikseen sovittavia töitä.

Riihimäen vankilassa toteutetaan myös monipuolista kuntoutustoimintaa. Päihdeohjelmista vankilassa toteutetaan mm. Kalterit Taakse -ohjelmaa. Vankilassa on mahdollisuus osallistua ongelmanratkaisutaitoja kehittävään Cognitive Skills -ohjelmaan ja väkivaltaisille vangeille suunnatulle Suuttumuksen hallinta -kurssille sekä Omatoimisen muutoksen -ohjelmaan. Vankilassa on myös ns. päivittäisen tuen osasto, jossa torjutaan syrjäytymistä harjoittelemalla jokapäiväisiä arkielämän askareita.

Vankila on juhlinut merkkipäiväänsä normaalin työn merkeissä.

Lisätietoja:
Ammattikouluun liittyvät asiat lehtori Harri Jokela (3.8.09 jälkeen) p. 0103681258,
Työ ja toiminta asiat apulaisjohtaja Heikki Suontausta (3.8.09 jälkeen) p. 0103681230,
Muut asiat vankilan johtaja Pasi Oksa, p. 010 36 81211 ja
viestintäpäällikkö Usko Määttä, Rikosseuraamusvirasto, p.010 36 88570.