Nuorisorangaistusmäärät huolestuttavat

Julkaistu 13.8.2009

Rikosseuraamusvirasto (Rise) on huolestunut nuorisorangaistusmäärien hiipumisesta. Tämän vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden aikana aluetoimistoihin saapui vain neljä uutta käräjäoikeuksien tuomitsemaa seuraamusta, kun lakia säädettäessä vuonna 2004 tavoitteena oli 300 nuorisorangaistusta vuodessa. Koko viime vuonnakin nuorisorangaistuksia saapui toimeenpantavaksi vain 16 kappaletta.

Suurin syy nuorisorangaistusten vähäiseen määrään näyttäisi olevan se, että laki on laadittu niin ahtaaksi, että sen soveltaminen on syyttäjien mielestä hankalaa. Tapauksia, jotka mahtuvat soveltamisalan piiriin ei tahdo löytyä.

– Paljon sosiaalista sisältöä ja tukemista sisältävää nuorisorangaistusta ei ehkä myöskään vieläkään tunneta tarpeeksi ehdollisen rangaistuksen vaihtoehtona. Kyseessä saattaa olla käänteinen "lumipalloilmiö". Kun sitä ei tunneta, sitä ei käytetäkään, ja kun sitä ei käytetä, asia unohtuu, arvelee erikoissuunnittelija Tiina Vogt-Airaksinen Risestä.

Nuorisorangaistus on rikoslakiin sisältyvä, erityinen alle 18-vuotiaille tarkoitettu rangaistus. Siihen voidaan tuomita 15-17 -vuotiaana rikokseen syyllistynyt nuori, jos sakko katsotaan riittämättömäksi ja ehdoton vankeus liian ankaraksi rangaistukseksi nuoren teosta. Nuorisorangaistusta voidaan tuomita neljästä kuukaudesta yhteen vuoteen.

Nuorisorangaistuksen keskeinen lähtökohta on eri tahojen yhteistyö. Suunnitelmaa laadittaessa ollaan tiiviissä yhteistyössä sosiaaliviraston ja muiden nuorta lähellä olevien tahojen kanssa. Rangaistus koostuu valvonnasta, sosiaalista toimintakykyä edistävistä tehtävistä ja ohjelmista sekä työelämään että työhön perehtymisestä.

– Nuorisorangaistus on lyhyt, mutta intensiivinen. Nuorta tavataan räätälöidyn suunnitelman mukaisesti aluksi kaksi kertaa viikossa ja myöhemmin kerran viikossa. Tapaamisissa kehitetään mm. keskusteluin nuorten sosiaalisia taitoja ja pyritään eri keinoin ehkäisemään heidän syyllistymistään uusiin rikoksiin, sanoo erikoissuunnittelija Vogt-Airaksinen.

Toteuttaminen yhteistyötä

Nuorisorangaistusprosessi lähtee liikkeelle siten, että syyttäjä pyytää Kriminaalihuoltolaitosta laatimaan nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelman. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä nuoren ja hänen huoltajansa kanssa.

Tarkoituksena on räätälöidä seuraamuksen sisältö yksilökohtaisesti siten, että päästään pureutumaan nuoren ajatteluun ja asenteisiin sekä sitä kautta rikolliseen käyttäytymiseen. Kriminaalihuoltolaitoksen tehtävänä on viime kädessä ottaa kantaa nuorisorangaistukseen tuomitsemisen tarkoituksenmukaisuuteen.

Rangaistuksen täytäntöönpanon alkaessa Kriminaalihuoltolaitos täsmentää tuomioistuimen vahvistaman toimeenpanosuunnitelman ja laatii suorittamisen tarkan aikataulun, jota nuoren on noudatettava täsmällisesti. Nuoren valvojana toimii Kriminaalihuoltolaitoksen virkamies.

Nuoren velvollisuuksiin kuuluu yhteydenpito valvojaansa. Nuoren on oltava nuorisorangaistuksen suorittamista koskevissa tapahtumissa päihteettömänä. Kriminaalihuoltolaitos kontrolloi nuoren päihteiden käyttöä. Kriminaalihuoltolaitos voi antaa toimeenpanosuunnitelman ehtojen tai siihen perustuvien määräysten rikkomisesta nuorelle suullisen tai kirjallisen huomautuksen.

Kirjallinen varoitus on annettava, jos nuori ei ojennu annetuista huomautuksista tai rikkoo vakavasti toimeenpanosuunnitelman ehtoja tai siihen perustuvia määräyksiä. Kriminaalihuoltolaitoksen on vietävä nuorisorangaistus tuomioistuimen arvioitavaksi, jos nuori ei aloita nuorisorangaistuksen suorittamista, jättää sen kesken tai ei ojennu annetusta varoituksesta.

Lisätietoja: erikoissuunnittelija Tiina Vogt-Airaksinen, Rikosseuraamusvirasto ( Rise ), p. 050-530 9610