Paluu - Pohjoismainen tutkimus rikosseuraamusasiakkaiden uusintarikollisuudesta

Julkaistu 7.5.2010


Yhteispohjoismainen vankilasta vapautuneiden vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden uusintarikollisuutta kartoittava tutkimus on valmistunut. Tutkimus julkaistaan kaikissa Pohjoismaissa 7.5.2010. Raportti on kirjoitettu ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi. Tutkimus vahvistaa aiempien uusintarikollisuustutkimusten käsityksen, että aikaisemmalla vankeusrangaistuksella ja iällä on yhteys uusimisriskiin.

Tutkimuksen perusjoukkona olivat vuonna 2005 ehdottomasta vankeusrangaistuksesta vapautuneet sekä yhdyskuntaseuraamuksen aloittaneet. Uusintarikollisuus määritellään tutkimuksessa uudeksi rikokseksi, josta seuraa uusi Rikosseuraamuslaitoksen täytäntöönpanema tuomio kahden vuoden seuranta-aikana.


Rikosseuraamusasiakkaiden aikaisemmat vankeuskerrat ja nuori ikä lisäävät uusimisriskiä

Rikosseuraamusasiakkaiden uusintarikollisuus vaihteli Pohjoismaiden välillä. Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden uusiminen on kaikissa Pohjoismaissa Norjaa lukuun ottamatta matalampaa verrattuna vankilasta vapautuneisiin.

Rikosseuraamusasiakkaat, jotka ovat aikaisemmin suorittaneet vankeusrangaistuksen, uusivat rikoksen huomattavasti useammin kuin ne, jotka eivät ole aikaisemmin olleet vankilassa. Tanskassa, Suomessa ja Islannissa ero näiden kahden ryhmän välillä on noin 20%, Norjassa ja Ruotsissa vastaavasti 28% ja 45%.

Rikoksen uusimiseen syyllistyvien rikosseuraamusasiakkaiden määrä laskee iän myötä Ruotsissa, Suomessa, Tanskassa ja Norjassa. Islannissa yksiselitteistä kehityssuuntaa ei ole, vaan siellä uusintarikollisuus nousee ja laskee ikäryhmien välillä, mikä johtuu suhteellisen vähäisestä havaintojen määrästä.

Naiset uusivat rikoksensa kaikissa pohjoismaissa selvästi miehiä vähemmän. Naisten uusintarikollisuus vaihtelee Norjan 10 %:n ja Ruotsin 25 %:n välillä.


Ei mahdollista rangaistusten tehokkuusvertailua

Pohjoismaiset rikosoikeudelliset ja rangaistusten käyttöön liittyvät perinteet ja käytännöt poikkeavat useilla alueilla toisistaan seuraamuslajien ja rangaistusten täytäntöönpanoprosessien suhteen. Tämän takia tutkimus on ainoastaan kuvaileva esitys rikosseuraamusasiakkaiden uusintarikollisuudesta, eikä se mahdollista maiden välistä rangaistusten tehokkuuden vertailua.

Yhteistä kaikille Pohjoismaille on tutkimuksen mukaan kuitenkin se, että rikoksen uusiminen tapahtuu suhteellisen nopeasti. Kahden vuoden seuranta-aikana rikoksenuusijoista yli puolet on tehnyt ensimmäisen rikoksen kuuden kuukauden kuluessa. Tämä koskee sekä vankilasta vapautuneita että yhdyskuntaseuraamuksen aloittaneita.

Lisäksi tyypillisellä korkean uusimisriskin rikosseuraamusasiakkaalla on usein rasitteena aikaisempi vankeusrangaistus, hänet on tuomittu varkaus- tai liikennerikoksesta, hänet on tuomittu vankilaan alle kahdeksi vuodeksi ja hän on 25–44 vuoden ikäinen.


Tutkimus on luettavissa julkaisusarjan sivulla . Tutkimuksesta julkaistaan myöhemmin suomenkielinen käännös (Paluu - Pohjoismainen tutkimus rikosseuraamusasiakkaiden uusintarikollisuudesta).

Lisätietoja: Erikoistutkija Marja-Liisa Muiluvuori, Rikosseuraamuslaitos (Rise), p. 010 36 88571 ja tutkija Sasu Tyni, Rise, p. 010 36 88412