Ehdonalaisessa vapaudessa olevia vankeja valvonnassa runsaat 1300

Julkaistu 29.7.2010

Ehdonalaisesti vapautuvista vangeista valvontaan asetetaan ne, joiden koeaika on pitempi kuin yksi vuosi tai rikos on tehty alle 21-vuotiaana. Vuonna 2009 vankilasta vapautui 6185 vankia, joista 856 määrättiin valvontaan. Tämän vuoden ensimmäisellä puolivuotiskaudella vankilasta vapautui valvontaan 418 vankia. Päivittäinen ehdonalaisvalvonnassa olevien keskimäärä oli 1349.

Valvontaan asettamisesta päättää vankilan johtaja ja valvonnan hoitaa yhdyskuntaseuraamustoimisto. Valvottavaa pyritään tukemaan sosiaalisessa selviytymisessä ja vaikuttamaan rikollisen käyttäytymisen taustalla oleviin tekijöihin ja asenteisiin. Valvonnan yleisenä tavoitteena on kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuuden lisääminen.

Vapautuvan selviytymistä edistävien tukitoimien järjestämiseksi Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet tekevät yhteistyötä vangin suostumuksella myös tämän kotikunnan viranomaisten ja läheisten kanssa.

Valvontasuunnitelma

Valvontasuunnitelman avulla pyritään turvaamaan vankeusaikana alkaneen kuntoutusprosessin jatkuminen katkeamattomana myös vapaudessa. Valvontasuunnitelmaan kirjataan valvottavan velvollisuudet yhteydenpidon onnistumiseksi ja seuraamukset niiden rikkomistilanteissa. Lisäksi suunnitelmassa määritellään valvottavan tilanteen edellyttämät yksilölliset toimenpiteet.

Valvonnan alkuvaiheessa tapaamisia on keskimäärin kaksi kertaa kuukaudessa. Valvoja perehtyy valvottavan tilanteeseen kartoittamalla tämän rikollista käyttäytymistä, toimeentuloa, työ- ja koulutustilannetta, päihteiden käyttöä, sosiaalisia suhteita, terveydentilaa sekä asenteita ja suhtautumista erilaisiin asioihin.

Kartoituksen ja arvioinnin tuloksena saadaan yksilöllistä tietoa niistä valvottavan elämän osa-alueista, joihin valvonnassa tulee keskittyä valvottavan toimintakyvyn ja rikoksettoman elämäntavan valmiuksien vahvistamiseksi.

Säännöllisiä tapaamisia

Valvonta koostuu valvottavan ja valvojan säännöllisistä tapaamisista. Valvonnassa tuetaan valvottavaa ottamaan vastuuta omasta elämästään ja valinnoistaan sekä toimimaan yhteiskunnassa hyväksyttävällä tavalla. Valvontatapaamisissa käsitellään työskentelysuunnitelman painotusten mukaisesti rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttaneita tekijöitä.

Valvottavan tulee huolehtia valvonnan yhteydenpidosta valvontasuunnitelmaan kirjatulla tavalla. Hänellä on velvollisuus ilmoittaa oma-aloitteisesti valvojalleen olosuhteissaan tapahtuvista muutoksista. Valvontatapaamisiin valvottava ei voi tulla päihteiden vaikutuksen alaisena.

Valvontaan liittyvien velvollisuuksien rikkomisesta tulevia seuraamuksia ovat kirjallinen varoitus ja poliisin suorittama nouto valvontatapaamiseen. Velvollisuuksien rikkomisen ollessa törkeää, Rikosseuraamuslaitos tekee asiassa esityksen syyttäjälle. Syyttäjä harkitsee asian viemistä oikeuteen, joka voi määrätä jäännösrangaistuksesta täytäntöön pantavaksi vähintään neljä ja enintään 14 päivää.

Valvonta päättyy joko koeajan päättymiseen tai se voidaan lakkauttaa tarpeettomana aikaisintaan puolen vuoden kuluttua valvonnan alkamisesta. Lakkauttamisen edellytykset täyttyvät silloin, kun valvottava on sitoutunut valvontasuunnitelman mukaiseen työskentelyyn ja rikoksen uusimisriski voidaan arvioida vähäiseksi. Valvonta voi päättyä myös uusista rikoksista tuomittavan ehdottoman vankeusrangaistuksen vuoksi, mikäli oikeus määrää ehdonalaiseen vapauteen liittyneen jäännösrangaistuksen kokonaan täytäntöön pantavaksi.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Karoliina Taruvuori, p.010 36 88477 ja erityisasiantuntija Tiina Vogt-Airaksinen, p. 010 36 88508