Uutta tutkimustietoa Naarajärven vankien päihdeohjelmasta

Julkaistu 5.1.2011

Rattijuopumuksesta useaan otteeseen tuomitut on velvoitettu käymään läpi Selvä kaista -päihdeohjelman Naarajärven vankilassa. Mutta onko siitä ollut hyötyä?

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen laitos tekee parhaillaan tutkimusta, joka luotaa Selvä kaista –toimintaohjelman etuja. Kyseessä on päihdeohjelman vaikuttavuustutkimus, jonka aikana Pieksämäellä sijaitsevan Naarajärven vankilan vankeja, henkilökuntaa ja ohjelman toteuttajia haastatellaan mm. päihderiippuvuuteen, mielenterveysongelmiin ja elämänhallintaan liittyen. Lisäksi vangeille tehdään testejä kahdeksanviikkoisen ohjelman alussa ja lopussa.

-Tarkoitus on koota verrokkiryhmä, jotta voidaan tarkastella ohjelman vaikutusta uusintarikollisuuteen. Tämä tapahtuu aikaisintaan 2013 eli sitten, kun sadan ensimmäisen Selvä kaista –ohjelman läpikäyneen vangin ohjelman päättymisestä on kulunut kaksi vuotta, sanoo Päijät-Hämeen Myllyhoitoklinikan johtaja Jouni Lehto.

Tällä hetkellä ohjelmaan on osallistunut 95 vankia, ja sen on keskeyttänyt neljä vankia. Erityisen hyödyllisiksi vangit ovat kokeneet informatiiviset luennot sekä ko. aiheiden pohtimisen keskusteluryhmässä.

Menetelmä myös muualle?

Selvä kaista –ohjelman on määrä vähentää rattijuopumuksesta tuomittujen uusimisriskiä. Naarajärven avovankilassa on vuosittain noin 120 rattijuopumuksesta tuomittua vankia, joiden tuomiot ovat keskimäärin 2-4 kuukauden pituisia. Vuosina 2009-2011 toteutettava Selvä kaista –ohjelma on RAY:n rahoittama ja Päijät-Hämeen Myllyhoitoklinikan suunnittelema. Mikäli tutkimustulokset osoittautuvat rohkaiseviksi, menetelmä on mahdollista ottaa käyttöön koko suomalaisessa vankeinhoidossa.

Lisätietoja:
Klinikan johtaja Jouni Lehto, Myllyhoitoyhdistys ry / Päijät-Hämeen Myllyhoitoklinikka, puh. 045 130 8799, jouni.lehto@myllyhoito.fi
Vankilan johtaja Jyri Koivumaa, Naarajärven vankila, puh. 010 36 85701 tai 050 383 2601, jyri.koivumaa@om.fi