Rikosseuraamuslaitoksen toimintakertomus: Avovankila viidenneksen suljettua halvempi - yhdyskuntaseuraamusten kustannukset vielä huomattavasti alhaisemmat

Julkaistu 23.3.2011

Avovankiloissa rangaistusten täytäntöönpano on viidenneksen edullisempaa kuin suljetuissa vankiloissa. Yhdyskuntaseuraamusten käyttö vankeusrangaistusten sijaan on yhteiskunnalle huomattavasti edullisempaa. Kustannukset suljetussa vankilassa ovat 15-kertaiset verrattuna yhdyskuntapalvelun toimeenpanoon.

Tiedot käyvät ilmi juuri valmistuneesta Rikosseuraamuslaitoksen ( Rise ) toimintakertomuksesta. Rikosseuraamuslaitos kehitti viime vuonna rangaistusten täytäntöönpanon toimintolaskentaa siten, että eri seuraamusten yksikkökustannuksia voidaan entistä paremmin seurata toiminnallisen tehokkuuden näkökulmasta.

Suljetuissa laitoksissa vankipäivän hinta oli viime vuonna lähes tasan 200 euroa. Neljä viidesosaa summasta koostui henkilöstö- ja tilakustannuksista. Avolaitoksissa vankipäivä maksoi hieman yli 160 euroa ja valvotussa koevapaudessa runsaat 48 euroa. Yhdyskuntapalvelu maksoi sen sijaan vain 13,5 euroa päivä.

Yhdyskuntaseuraamuksen suorittaneet myös uusivat rikoksiaan vähemmän kuin ehdottoman vankeuden suorittaneet. Vuonna 2007 vankilasta vapautuneista rangaistuksensa loppuun suorittaneista joutui takaisin vankilaan kolmen vuoden seuranta-ajalla 44,5 prosenttia. Yhdyskuntapalvelun suorittaneista vain 19,2 prosenttia sai seurantajakson aikana vankeustuomion.

Vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrät laskivat

Rikosseuraamuslaitoksen asiakasmäärät laskivat odotettua nopeammin niin yhdyskuntaseuraamusten kuin vankeusrangaistustenkin osalta. Yhdyskuntaseuraamuksia tuli täytäntöön pantavaksi lähes neljä sataa vähemmän kuin edeltävänä vuonna eli 4568. Päivittäinen keskivankiluku painui 3291:een, joista keskimäärin reilu sata oli valvotussa koevapaudessa.

Merkille pantava trendi on tutkintavankien määrän jatkuva nousu, mikä on näkynyt tilanahtautena tutkintavankiloissa. Naisvankien ja ulkomaalaisen vankien määrä ja suhteellinen osuus ovat myös olleet nousussa.

Vankien päivittäisestä keskimäärästä 7,5 % eli 246 oli naisia. Ulkomaalaisten keskimäärä taas nousi 6 %:lla edellisestä vuodesta 370:stä 394:ään ja oli 12 % kaikista vangeista. Vapautuneiden vankeusvankien keskimääräinen laitosaika 8,7 kk ja tutkintavankeuden keskipituus 3,6 kk pysyivät lähes ennallaan.

Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien päivittäinen keskimäärä oli viime vuonna 3970, joista naisia oli noin 9,7 %. Keskimäärä oli 338 pienempi edelliseen vuoteen verrattuna. Määrän lasku selittyy pääasiassa ehdonalaisessa vapaudessa olleiden valvottavien (-216) ja yhdyskuntapalvelua suorittaneiden (-130) vähenemisellä. Uusien ehdonalaiseen päästettyjen valvottavien määrä väheni 3,5 prosenttia ja yhdyskuntapalveluun tulleiden määrä 8,7 prosenttia.

Ehdonalaiseen vapauteen päästettyjen valvottavien määrän kehitykseen ovat vaikuttaneet odotetulla tavalla vuonna 2006 voimaan tulleet lakimuutokset. Jäännösrangaistuksen täytäntöönpanon muutos yhteisen ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemisessa on vaikuttanut uusia jäännösrangaistuksia lyhentävästi ja vähentänyt valvontaan asettamiskriteerin täyttävien vapautuvien määrää.

Yhdyskuntapalvelua suorittaneiden määrän lasku johtuu eniten yhdyskuntapalveluksi muuntokelpoisten enintään 8 kk:n vankeusrangaistusten vähenemisestä. Muuntokelpoisten varkausrikosten pitkäaikainen väheneminen katkesi vuonna 2009. Muuntokelpoisten rattijuopumusten väheneminen sen sijaan on jatkunut.

Turvallisuustaso hyvä

Turvallisuuden osalta tilanne säilyi hyvänä. Suljettujen laitosten säilytysvarmuus parani 99,3 %:iin, joskin vankiloiden sisäinen väkivalta näyttää kääntyneen nousuun ja palanneen vuoden 2008 tasolle edellisen vuoden poikkeuksellisen hyvän tilanteen jälkeen. Avolaitossijoituksista 82 % onnistui eli vankia ei palautettu suljettuun vankilaan.

Avolaitossijoitusten onnistumisesta kertoo myös se, että luvatta poistumisia tapahtui vähemmän kuin edeltävänä vuonna 5,9 %. Valvotun koevapauden suoritti loppuun 83 % aloittaneista ja 83 % yhdyskuntapalvelun aloittaneista.

Talous ja henkilökunta

Rangaistusten täytäntöönpanon määrärahoja Rise käytti viime vuonna 239,1 miljoonaa euroa, mikä oli 1,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintamenomäärärahaa käytettiin 216,6 miljoonaa euroa. Avolaitosten käytettävissä olevia avolaitosmäärärahoja käytettiin 5 miljoonaa euroa.

Toiminnan tuottoja saatiin 14,9 miljoonaa euroa eli 5 % vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Siirtyvä toimintamenomääräraha kasvoi 3,9 %:iin ollen 8,9 miljoonaa euroa. Avolaitosmäärärahaa siirtyi 1,3 miljoonaa euroa.

Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnan määrä oli vuoden 2010 lopussa 3055. Heistä vartiointi- ja valvontatehtävissä oli 48 %, hallintotehtävissä 12 % ja koulutus-, kuntoutus- ja sosiaalityössä 9 %. Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtävissä oli 8%. Terveydenhuollossa ja taloushuollossa työskenteli 6 % kummassakin, työjohtotehtävissä 7 %, johdossa 3 % ja kiinteistönhoidossa 2 % riseläisistä.

Toimintakertomus ja tilinpäätös on julkaistu Rikosseuraamuslaitoksen monistesarjassa ja on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa tästä


Lisätietoja: pääjohtaja Esa Vesterbacka, puh. 010 36 88400, 050 528 6180 ja kehitysjohtaja Kirsti Kuivajärvi, puh. 010 36 88511, 050 321 6965.