”Muista aina liikenteessä, Selvä kaista ompi eessä.”

Julkaistu 14.7.2011  Päivitetty 26.7.2013

Selvä kaista –toimintaohjelmalla saatu aikaan positiivisia tuloksia

Naarajärven vankilassa kokeiluna olevaan rattijuopumuksesta ehdottomaan vankeuteen tuomituille tarkoitettuun Selvä kaista -toimintaohjelmaan liittyvää vaikutustutkimusta tehdään parhaillaan Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella. Alustavien tulosten mukaan toimintaohjelmalla on voitu kohentaa vankien itsetuntoa ja parantaa vangin mahdollisuuksia elämänmuutoksen tekemiseen.

Tutkimusta varten on kerätty sekä tilastollinen aineisto että laadullinen haastatteluaineisto. Vankeja tutkimuksessa oli kaikkiaan 102 kappaletta. Lukumäärä on riittävän suuri tuottaakseen luotettavia tuloksia. Ohjelman läpikäynyt vanki on keskimäärin 43 -vuotias henkilö, jolla on neljäs vankilakausi menossa. Toimintaohjelmaan hän on tullut pääsääntöisesti ilman omaa motivaatiota osallistua ohjelmaan.

Kuusi (6) vankia keskeytti, jolloin ohjelman keskeyttämisprosentiksi muodostuu kuusi. Ottaen huomioon vankipopulaation yleisen moniongelmaisuuden, keskeyttämisprosenttia voidaan pitää erittäin alhaisena ja toimintaohjelmaa jo sinänsä onnistuneena. Yhdenkään keskeyttämisen syynä ei ollut itse toimintaohjelma.

Tulosten mukaan suurimmat positiiviset muutokset olivat niiden vankien kohdalla, jotka olivat olleet vankilassa kahdeksan kertaa tai sitä useammin. Myös ikä vaikutti sekä vangin muutosvalmiusasteeseen että itsetuntoon.

Toimintaohjelman myötä yli 50-vuotiaat olivat valmiimpia elämän muutokseen kuin esimerkiksi 20–29 -vuotiaat, joiden kohdalla toimintaohjelmalla ei ollut havaittavissa vaikutusta muutosvalmiusastetta mittaavissa testituloksissa. Sen sijaan oli havaittavissa, että toimintaohjelma kohotti eniten juuri nuorten 20–29 -vuotiaiden itsetuntoa.

Toimintaohjelma voidaan nähdä toimivan eräänlaisena havahduttajana. Suurin muutosvalmiusasteen muutos oli nähtävissä erityisesti lyhyttä tuomiota, 1-3 kuukautta, suorittavien kohdalla. Tähän ryhmään kuuluvat ovat tyypillisesti ensimmäistä rangaistuskauttaan suorittavia vankeja.

Tilastoaineistoon on koottu vangin taustatietojen (muun muassa vankilakertaisuus, ikä, rangaistuksen pituus, ohjelmaan valikoitumisen peruste sekä toimintaohjelman ohjaajien arvio vangin motivaatiosta) lisäksi tiedot toimintaohjelmassa vangeille tehtävien testien tuloksista.

Testitiedot on kerätty alkoholiriippuvuutta mittaavasta Mast-testistä, huumeriippuvuutta mittaavasta Dast-testistä, Koherenssitestistä, Rosenbergin itsetuntoasteikosta ja Sokrates muutosvalmiustestistä. Kolme viimeksi mainittua testiä on toimintaohjelman alkaessa ja vastaavasti ohjelman päättyessä tehtäviä, jolloin saadaan luotettavaa tietoa muutoksista vankien asenteissa ja ajatuksissa. Lisäksi tutkimukseen on haastateltu vankilan virkamiehiä, Myllyhoitoyhdistyksen työntekijöitä ja ohjelman läpikäyneitä vankeja.

Haastateltujen mukaan tarve vastaavanlaiselle pitkäkestoiselle ja intensiiviselle päihdeohjelmalle nähtiin ilmeisenä. Ohjelmalla voidaan edistää myös rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Erityisen onnistuneena pidettiin ohjelman toteuttamista non stop – mallilla, ja ohjattua ohjelmaan osallistumista tarpeellisena.

Haastateltujen mukaan ohjelma pitäisi suunnata jatkossakin ainoastaan rattijuopumukseen syyllistyneille. Tällöin ryhmäkoheesion muodostuminen helpottuisi jolloin vältettäisiin mahdolliset vankihierarkian aiheuttamat konfliktitilanteet.

Arviointitutkimuksen loppuraportti julkaistaan syksyllä 2011.

Selvä kaista –ohjelma on RAY:n rahoittama ja Päijät-Hämeen Myllyhoitoklinikan suunnittelema. Mikäli lopullisetkin tutkimustulokset osoittautuvat rohkaiseviksi, menetelmä on mahdollista ottaa käyttöön koko suomalaisessa vankeinhoidossa.

Lisätietoja: Mia Kilpeläinen, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos, p. 040 582 9666, mia.kilpelainen@uef.fi, Jyri Koivumaa, vankilan johtaja, Naarajärven vankila, puh. 010 36 85701 tai 050 383 2601, jyri.koivumaa@om.fi ja Jouni Lehto, klinikan johtaja, Myllyhoitoyhdistys ry / Päijät-Hämeen Myllyhoitoklinikka, puh. 045 130 8799, jouni.lehto@myllyhoito.fi