Pääjohtaja Esa Vesterbacka Psykiatrisen vankisairaalan 100-vuotisjuhlassa: ”Onko vanki vaarallinen?”

Julkaistu 29.9.2011  Päivitetty 26.7.2013

Viime kesän julkisessa keskustelussa avolaitoksista luvatta poistuneista vangeista vedettiin pääjohtaja Esa Vesterbackan mukaan usein aiheettakin yhtäläisyysmerkki sanojen vanki ja vaarallinen välille. Psykiatrisen vankisairaalan 100-vuotisjuhlassa torstaina Turussa puhuneen Vesterbackan mukaan vaarallisia vankeja on, mutta heidän määränsä on varsin pieni.

Pääjohtaja Vesterbacka totesi puheensa aluksi, että Psykiatrisen vankisairaalan tehtäviin kuluu vangeille annettavan psykiatrisen hoidon lisäksi tehdä tuomioistuimen pyynnöstä mielentilatutkimuksia sekä vaarallisuusarvioita.

Mielentilatutkimuksessa arvioidaan syytetyn syyntakeisuus rikoksen tekohetkellä. Vaarallisuusarvio puolestaan liittyy määräaikaisen vankeusrangaistuksen tuomitsemiseen silloin, kun tuomioistuin arvioi määrätäänkö tuomittava suorittamaan koko rangaistus vankilassa.

Tällainen päätös voidaan tehdä, kun toistuvasti vakavaan rikokseen syyllistynyttä on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle, terveydelle tai vapaudelle. Vastaava vaarallisuusarvio tehdään päätettäessä em. henkilön vapauttamisesta hänen suoritettuaan 5/6 rangaistuksesta.

Uusi vangista tehtävä oikeuspsykiatrinen arvio tuli lainsäädäntöömme tänä vuonna. Helsingin hovioikeuden päättäessä elinkautisvangin päästämisestä ehdonalaiseen vapauteen sen käytettävissä tulee olla Psykiatrisessa vankisairaalassa tehty arvio vangin riskistä syyllistyä väkivaltarikokseen.

Vangin vaarallisuudesta puhutaan kuitenkin myös muussa mielessä ja muilla perustein, kuin edellä mainituissa lausunnoissa, joissa niissäkin vain vaarallisuusarvioinnissa varsinaisesti arvioidaan vangin vaarallisuutta, totesi pääjohtaja Vesterbacka.

Viime kesän luvattomien poistumisten ongelma liittyykin pääjohtaja Vesterbackan mukaan lähinnä rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmän uskottavuuteen, ei niinkään yhteiskunnan turvallisuuteen. Näihin ongelmiin on myös etsitty ratkaisuja syksyn aikana.

Missään arviointimenettelyssä ei kuitenkaan pystytä täydellisesti ennakoimaan ihmisen tulevaa käyttäytymistä. Avolaitosjärjestelmä ei heikennä yhteiskunnan turvallisuutta vaan parantaa sitä, vaikka luvattomia poistumisia tulee jatkossakin olemaan.

Vankeusrangaistukseen tuomittujen osalta, myös elinkautisten, on aina lähtökohtana vapautuminen rangaistuksen suorittamisen jälkeen. Tästä lähtökohdasta on rikosseuraamuslaitokselle asetettu tavoite täytäntöönpanon toteuttamisesta siten, että vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan lisätään edistämällä hänen elämänhallintaansa ja sijoittumista yhteiskuntaan.

Viisi vuotta sitten voimaan tulleen vankeuslain eräs keskeinen periaate on vaiheittainen vapauttaminen. Vankia ei tule sijoittaa suljetumpiin olosuhteisiin kuin järjestys ja turvallisuus sekä vankilassa pitämisen varmuus edellyttävät. Siten vaiheittain ja vähitellen, edellytyksiä arvioiden, kontrollia vähennetään, ja vangin vastuuta omasta käyttäytymisestään lisätään, sanoi Vesterbacka.

Tämän prosessin läpikäynti on tärkeää erityisesti pitkäaikaisille vangeille, joilla laitostumisen vaara on suurin. Monet heistä kokevat avolaitoksen aluksi hyvinkin vaikeana ja vaativana vaiheena. Vaiheittaisen vapauttamisen idea ei vielä toteudu kovin hyvin, sillä lähes 2/3 vangeista vapautuu edelleen suljetusta vankilasta.

Lisätietoja: pääjohtaja Esa Vesterbacka, p. 010 36 88400 ja viestintäpäällikkö Usko Määttä, p.010 36 88570