Uusi historiakirja - Hämeenlinnassa vankila jo ennen kaupungin perustamista

Julkaistu 4.5.2012  Päivitetty 26.7.2013

Vankilatoiminta Hämeenlinnassa on ollut monimuotoisempaa kuin missään muussa Suomen kaupungissa. Asessori Seppo Marttisen perjantaina 4.5. julkaistavan yli 550-sivuisen "Hämeenlinna vankilakaupunkina" -historiakirjan mukaan kaupungissa on 1400-luvulta toiminut kaikkiaan yhdeksän hallinnollisesti itsenäistä vankilaa, ensimmäinen jo ennen kaupungin perustamista.

Vanhassa linnassa on sijainnut todennäköisesti vankila jo sen perustamisesta lähtien. Ruotsin kuningas Kristofferin nk. maanlaissa vuodelta 1442 mainittuja kuninkaan vankiloita oli ainakin Turun, Raaseporin, Korsholman, Viipurin ja Hämeenlinnan linnoissa.

Kruununvankila eli lääninvankila aloitti toimintansa hallinnollisen lääninjaon myötä vanhassa linnassa vuonna 1634, siis muutamaa vuotta ennen Hämeenlinnan kaupungin perustamista.

Samanaikaisesti vanhan linnan alueella Kruununvankilan eli lääninvankilan kanssa toimi viisi vankilaa. Lisäksi vankiloiden alaisuudessa toimi kaksikin parantolaa, useita vankisiirtoloita ja mm. 17 työsiirtolaa, joiden kaikkien toimintaa on kuvattu historiakirjassa.

Laaja kuvaus

Seppo Marttisen historia on kuvaus vankiloiden toiminnasta eri toiminnoittain, hallinnosta, henkilökunnasta, henkilökunnan harrastuksista, vangeista, vankimääristä eri ajanjaksoina sekä rakennushistoriasta.

Mukana on kuvauksia tapahtumista, joista on kirjoitettu ja keskusteltu julkisuudessa. Kirjassa on myös kevennyksenä vahvasti historiapohjaiselle tekstille vankilakaskuja, vankilarunoja sekä henkilökunnan ja vankien kuvauksia työstään ja elämästään

Historiakirja kuvaa paitsi vankiloiden normaalia päivittäistä toimintaa myös vankiloiden toimintaa Hämeenlinnan kaupungissa poikkeuksellisina aikoina poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Yhteiskunnan murrokset

Yhteiskunnan muutokset 1900-luvun alkuvuosina, Suomen itsenäistyminen 1917, sisällissota 1918, talvi- ja jatkosota, sotien jälkeinen aika ja yleensä yhteiskunnan muutokset ja kehitys heijastuivat myös Hämeenlinnan vankiloiden toimintaan.

Vankiloiden varhaisempien vaiheiden lisäksi kirjassa on tarkasteltu laajemmin ja yksityiskohtaisemmin kuin missään muussa julkaisussa vankeinhoidon kehitystä laitostasolla 1900-luvun kahden viimeisen vuosikymmenen aikana.

Uusi historiateos on epäilemättä merkittävä lähde tulevissa vankeinhoidon pitemmän aikavälin kehitystä koskevissa tutkimuksissa ja selvityksissä.

Kirjan kirjoittaja Seppo Marttinen toimi Hämeenlinnan vankiloissa pitkään johtajana. Teos ilmestyy Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen sarjassa Acta Poenologica 1/2012.

Lisätietoja: asessori Seppo Marttinen, p. 050 304 2565,
Rikosseuraamusalan koulutuskeskus, Silja Rekomaa, p. 050 310 4947