Laatuaikaa vankilassa? -tutkimus: Vangit ja henkilökunta kokevat vankeuden laadun tyydyttäväksi

Julkaistu 27.11.2012

Vangit ja vankiloiden henkilökunta kokevat vankeuden yleisen laadun tyydyttäväksi Suomessa nyt ensimmäistä kertaa tehdyssä vankilaelämän laatua selvittäneen tutkimuksen mukaan.

Rikosseuraamuslaitoksen Laatuaikaa vankilassa? –tutkimuksessa vankilaelämän laatua kartoitettiin englantilaisen ilmapiiritutkimuksen pohjalta järjestykseen, hallintoon, turvallisuuteen, vankilaympäristön fyysisiin olosuhteisiin ja hyvinvointiin, osallisuuteen, empatiaan, kunnioitukseen sekä oikeudenmukaisuuteen liittyen.

Käsitykset vankeuden laadusta painottuivat eri tavoin ulottuvuuksittain tarkasteltuina. Aineisto kerättiin vangeille ja henkilökunnalle neljässä eri vankilassa suunnatulla lomakekyselyllä, jota täydennettiin teemahaastatteluilla. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään pysyvämmän laatumittauskäytännön edelleen kehittämisessä.

Turvallisuus ja oikeudenmukaisuus hyviä

Vangit kokivat niin vankilaturvallisuuden kuin henkilökohtaisenkin turvallisuuden melko hyväksi kaikissa vankiloissa. Vankiloiden henkilöstöä pidettiin myös pääasiassa oikeudenmukaisena ja vankeja kunnioittavana, arvostavana ja ymmärtävänä, vaikka poikkeuksiakin oli. Myös vankiloiden yleiseen päiväjärjestykseen samoin kuin kontrolliin oltiin tyytyväisiä.

Vähemmän tyytyväisiä vangit sen sijaan olivat siihen miten päätöksen teko ja vangin kuuleminen toteutuivat oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Vankiloiden toiminnan yleisessä organisoinnissa löydettiin myös huomautettavaa samoin kuin vankiloiden ilmapiirissä.

Toiset vankilat sekä saman vankilan eri osastot koettiin vankien keskuudessa ilmapiiriltään rennompina ja vähemmän jännitteisinä kuin toiset. Myös tyytyväisyys vankiloiden fyysisiin elinolosuhteisiin kuten selli- ja yhteistiloihin samoin kuin ateriahuoltoon ja kanttiinipalveluihin vaihteli vankiloittain.

Lisää palautetta ja osallistumista

Vankiloiden henkilöstö oli tyytyväinen saamaansa vastuuseen ja arvostukseen. Tyytymättömiä oltiin kuitenkin palautteen vähäisyyteen. Osallistumismahdollisuuksia samoin kuin suhteita vankiloiden johtoon ja Rikosseuraamuslaitokseen ei myöskään arvostettu kovin korkealle.

Henkilöstö oli tyytymätön myös tapaan, jolla vankiloita hallinnoitiin ja organisoitiin. Tyytyväisiä oltiin sen sijaan tapaan, jolla turvallisuutta samoin kuin kuria ja järjestystä ylläpidettiin. Henkilöstö suhtautui myös myönteisesti vankien tukemiseen liittyviin tehtäviin.

Valvontahenkilöstö koki kuitenkin muuta henkilöstöä voimakkaammin, että vangit on pidettävä tiukassa kurissa ja suhtautui sen takia myös muita kielteisemmin vankien tukemiseen samoin kuin mahdollisuuksiinsa sisällyttää kuntoutusta suuremmassa määrin työhönsä. Valvontahenkilöstö oli myös suhtautumisessaan vankeihin muuta henkilöstöä varauksellisempaa.

Tutkimus osoitti vankilaelämän laadun arvioimiseen liittyvän monia metodisia ja käytännön ongelmia. Siinä onnistuttiin kuitenkin nostamaan esiin sellaisia jännitetekijöitä, joita voidaan pitää seuraamuskäytäntöjen edelleen kehittämisen kannalta tärkeinä. Tällaisia ovat esimerkiksi eriytyneiden työ- ja johtamiskulttuurien vaikutus.

Laadun arviointia laajemmalla aineistolla suositellaankin jatkettavaksi nyt tehdyn tutkimuksen pohjalta jo senkin takia, että Suomessa eivät seuraamukset ole aikaisemmin olleet näin kokonaisvaltaisen inventoinnin kohteina.

Laatuaikaa vankilassa? -tutkimus on julkaistu Risen julkaisusarjassa 1/2012 ja luettavissa kokonaisuudessaan myös internet-sivuillamme osoitteessa Julkaisut

Lisätietoja: erikoistutkija Henrik Linderborg, puh. 029 56 88507 tai 050 402 6652