Toimitilavisioesitys Riselle valmistui - Vankilaverkostoon esitetään muutoksia

Julkaistu 7.6.2013  Päivitetty 26.7.2013

Ehdotus Rikosseuraamuslaitoksen toimitilavisiosta on valmistunut. Suomen vankiloiden lukumäärä pienenee neljällä tai viidellä vuoteen 2025 mennessä, mikäli vision laatijoiden esitys toteutuu. Visioesitys on kesän aikana lausuntokierroksella, minkä jälkeen Rikosseuraamuslaitos tekee syksyllä lausuntojen perusteella oikeusministeriölle oman esityksensä tulevasta laitosrakenteesta.

Vuokrakustannusten nousu uhkaa toiminnan kehittämistä

Rikosseuraamuslaitoksen toimitilakustannukset ovat vuosittain 47 milj. euroa eli 19 % kokonaiskustannuksista. Nykyisten peruskorjaussuunnitelmien toteuttaminen nostaisi tulevaisuudessa toimitilojen vuokrakustannuksia 11 milj. eurolla. Samanaikaisesti valtiontalouden säästötoimien johdosta Rikosseuraamuslaitoksen vuosittaista määrärahaa on leikattu yli 5 milj. euroa. Tarvittavien säästöjen aikaansaamiseksi vuosiksi 2013-2016 on laadittu sopeuttamissuunnitelma, joka mm. sisältää lähes 200 henkilötyövuoden vähennyksen tuottavuusohjelman aikana toteutetun yli 320 htv:n vähennyksen lisäksi. Eräänä sopeuttamisohjelmaan liittyvänä toimena on selvittää mahdollisuudet ja keinot toimitilakustannusten nousun hillitsemiseksi. Tilojen käytön tehostamista edellyttää myös valtion toimitilastrategia.

Ensimmäisenä vaiheena selvitystyötä valmistui viime kesänä Rikosseuraamuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen yhteistyönä toimitilaverkostoselvitys, jossa käytiin läpi kaikki Rikosseuraamuslaitoksen toimitilat sekä selvitettiin niiden korjaustarpeet ja niistä aiheutuvat kustannukset. Tästä lähtökohdasta tuotiin esiin nykyisille peruskorjaussuunnitelmille kaksi vaihtoehtoa. Selvityksen mukaan vuokrakustannusten säilyttäminen nykytasolla edellyttäisi useiden vankiloiden lakkauttamista, samalla kun osaa jäljelle jäävistä yksiköistä vahvistettaisiin paikkalukua lisäämällä.

Toimitilaverkostoselvityksen jälkeen sovittiin laadittavaksi toimitilavisio, jonka perusteella tehdään investointisuunnitelmat vuoteen 2025 asti. Toimitilavision laatimisessa lähtökohtana taloudellisten tekijöiden lisäksi ovat olleet toiminnalliset tarpeet ja henkilöstönäkökulma. Tavoitteena on saada haltuun Rikosseuraamuslaitoksen vuokramenojen kehitys ja hillitä menoja investointitarpeista huolimatta sekä vaikuttaa siihen, etteivät kasvavat kustannuspaineet syö resursseja rikosseuraamusalan perustehtävien hoitamiselta ja toiminnan kehittämiseltä.

Toimitilavisioesitys valmistunut

Ehdotus Rikosseuraamuslaitoksen toimitilavisiosta on valmistunut. Suomen vankiloiden lukumäärä pienenee neljällä tai viidellä vuoteen 2025 mennessä, mikäli vision laatijoiden esitys toteutuu. Visioesitys on kesän aikana lausuntokierroksella, minkä jälkeen Rikosseuraamuslaitos tekee syksyllä lausuntojen perusteella oikeusministeriölle oman esityksensä tulevasta laitosrakenteesta. Oikeusministeri on aiemmin Haminan vankilan lakkauttamispäätöksen yhteydessä linjannut, että tällä hallituskaudella ei enää uusia vankiloita lakkauteta, joten mahdolliset lakkauttamispäätökset tehdään aikaisintaan seuraavan hallituskauden alussa.

Vision laatijoiden, Länsi-Suomen arviointikeskuksen johtaja Kimmo Hypénin ja Oulun vankilan johtaja Margit Kynkään mukaan vankiloiden välillä ei ole sellaisia toiminnallisia tai laadullisia eroja, jotka vaikuttaisivat organisaatiorakenteen tulevaisuuteen. Esitykset yksiköiden vahventamisesta tai lakkauttamisesta pohjautuvat taloudellisiin tekijöihin, arvioihin väestökehityksen vaikutuksesta vanki- ja asiakasmääriin rikosseuraamusalueilla sekä laitosten keskimääräisiin käyttöasteisiin vankeuslain voimassaoloajalta. Visiotyön lähtöolettamukseksi annettiin, ettei vankimäärä oleellisesti nouse, että sopeuttamissuunnitelmaan sisältyvä htv-vähennys toteutetaan ja että määrärahatilanne säilyy edelleen kireänä. Vankipaikkojen määrä pysyisi nykyisellä tasolla.

Arvioinnissa on myös otettu huomioon viime vuonna laaditun toimitilaverkostoselvityksen tulokset yksiköiden tulevista peruskorjaustarpeista, kustannuksista ja vuokravaikutuksista. Tilojen elinkaarta arvioitiin vuoteen 2025 saakka. Säästöjen toteuttaminen kohdentamalla ne kaikkien yksiköiden toimintaan ja henkilökuntaan (ns. juustohöylä) ei onnistu, vaan riittävän suuret säästöt on saavutettavissa vain kokonaisia yksikköjä sulkemalla. Näin voidaan varmistaa riittävät resurssit jäljelle jääville yksiköille.

Toimintaympäristössä ja vankimäärissä tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvat muutokset voivat kuitenkin luoda tarpeen tarkastella pitkän aikavälin, vuoteen 2025 ajoittuvia muutosehdotuksia uudelleen.

Suurimmat muutokset Itä- ja Pohjois-Suomeen

Suurimmat muutokset vankilakarttaan vision laatijat esittävät tehtäväksi Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueella. Sen osalta he esitettävät kaksi vaihtoehtoista mallia.

Ensimmäisessä niistä Pelson vankila esitetään suljettavaksi vuonna 2019, ja alueen avolaitosrakennetta tiivistettäväksi siten, että vuonna 2025 avolaitoksia olisi nykyisten kahdeksan laitoksen sijasta viisi. Avovankiloista vision laatijat esittävät suljettavaksi Kestilän vankilan samaan aikaan Pelson kanssa sekä Juuan ja Sulkavan vankilat vuoteen 2025 mennessä. Oulun ja Naarajärven vankiloita selvitysmiehet esittävät vahvennettaviksi. Laukaan vankila ehdotetaan siirrettäväksi Jyväskylään.

Toisessa mallissa vision laatijat esitettävät Pelson vankilan peruskorjausta sekä Kestilän avolaitoksen säilyttämistä. Juuan ja Sulkavan vankilat suljettaisiin. Tässäkin mallissa Jyväskylään siirtyvä Laukaan vankila voisi olla kooltaan pienempi, vapauttamisyksikköä muistuttava vankila. Itä-ja Pohjois-Suomen väestöpohjan muutos ei riitä kaikkien suljettujen vankiloiden säilyttämiseen, joten tässä vaihtoehdossa Pyhäselän vankila jouduttaisiin sulkemaan viimeistään vuonna 2025. Päätös tulee kuitenkin tuolloin arvioida tulevan vankilukukehityksen ja toimintaympäristön muutosten valossa.

Vaihtoehto kaksi on taloudellisesti kalliimpi kuin vaihtoehto yksi, minkä vuoksi visiossa päädyttiin ensisijassa esittämään Pelson vankilan sulkemista. Sulkemista puolsivat myös alueen väestökehitys, laitoksen sijainti, maatalousvaltaisen toiminnan mahdollisuudet tulevaisuudessa sekä henkilöstön saatavuus.

Keravan vankipaikat korvataan laajennuksilla

Etelä-Suomessa investointikustannuksia voidaan vähentää luopumalla Keravan vankilasta. Resurssien käyttöä parannetaan keskittämällä niitä alueen vahvennettaviin laitoksiin, joihin samalla lisätään vankipaikkoja. Keravan vankilaa vision tekijät esittävät suljettavaksi vuonna 2016. Vahvistettaviksi he ehdottavat Helsingin, Vantaan ja Jokelan vankiloita.

Helsingin vankilan avolaitospaikat tulisivat henkilökunnan asuinkäytöstä poistuviin tiloihin. Etelä-Suomi käyttää myös Vanajan vankilan avolaitospaikkoja, kuten se on tehnyt tähänkin saakka. Etelä -Suomen naisvangit voidaan sijoittaa edelleen Hämeenlinnan vankilaan, joka ehdotetaan peruskorjattavaksi, ja jonka paikkalukua ehdotetaan lisättäväksi peruskorjauksen yhteydessä.

Hämeenlinnaa vahvistetaan

Länsi-Suomen rikosseuraamusalueella Hämeenlinnan vankilan peruskorjaamisen yhteydessä vankilan henkilöstöasuntoja ehdotetaan muutettavaksi avolaitospaikoiksi. Ne korvaisivat Vanajan vankilan Ojoisten osaston, joka siirtyisi Hämeenlinnan vankilan yhteyteen.

Vilppulan vankilassa on valmistumassa peruskorjaus, jonka jälkeen siellä paikkaluku nousee nykyisestä. Käyrän vankila Auran kunnassa jatkaisi elinkaarensa loppuun ilman uusinvestointeja. Käyrän toimintaa vision laatijat ehdottavat siirrettäväksi pienempään, vapauttamisyksikkötyyppiseen laitokseen Turkuun v. 2025 mennessä.

Yleiset linjaukset ohjaavat toimistotilojen mitoitusta

Oikeusministeriön linjauksen mukaan toimistotilojen tavoitemitoitus on 20 m2/henkilö. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää Rikosseuraamuslaitoksen luopuvan lähes puolesta nykyisistä toimistotilaneliöistään lähivuosien aikana. Toimitilan käytön tehokkuus varmistetaan uusien vuokrasopimusten solmimisen yhteydessä. Yhdyskuntaseuraamustoimistojen tilankäyttöä tehostetaan yhteisen toimitilakonseptin mukaiseksi.

Valvontatasoluokituksesta ja henkilöstömitoituksesta täsmentävä ehdotus

Toimitilavisioesitykseen sisältyy myös aiempia suunnitelmia täsmentävä ehdotus, miten vankipaikat jakaantuvat suunnitellun valvontatasoluokituksen mukaan ja millaisia kriteereitä käytettäisiin määriteltäessä henkilökuntamitoitusta eri yksiköissä.

Henkilöstön aseman turvaaminen

Esitykseen sisältyvien yksiköiden lakkauttamistilanteissa ja toiminnan supistamistilanteissa noudatetaan henkilöstöpoliittisia linjauksia, joilla pyritään mahdollisimman laajasti turvaamaan henkilöstön asema ja sijoittuminen muihin yksiköihin.

Lisätietoja:

Toimitilavision laatijat johtajat Kimmo Hypén, p. 050-599 2455 ja Margit Kyngäs, p. 050-380 2224 sekä viestintäpäällikkö Usko Määttä, p. 029 56 88570

Liitetiedostot