Valvottu koevapaus

Julkaistu 30.12.2013

Laki valvotusta koevapaudesta 629/2013 astuu voimaan 1.1.2014. Myös Valtioneuvoston asetus valvotusta koevapaudesta astuu voimaan samaan aikaan.

Valvottu koevapaus tarkoittaa sitä, että tuomittu voidaan päästää koeluonteisesti vapauteen aikaisintaan kuusi kuukautta ennen säännönmukaista ehdonalaista vapauttamista valvonnan alaisena. Koevapauden tarkoituksena on edistää tuomitun hallittua ja suunnitelmallista vapauttamista ja sijoittumista yhteiskuntaan.

Koevapauteen sijoitettu on sitoutunut noudattamaan toimeenpanosuunnitelmaan sisältyviä velvollisuuksia ja määräyksiä sekä etukäteen sovittua viikkoaikataulua. Koevapauteen sijoitetun päiväohjelmaan kuuluu yksilöllisesti sovittu toiminta, jota kutsutaan toimintavelvollisuudeksi. Pääsääntönä on, että koevapauteen sijoitettu on velvollinen pysymään asunnossaan klo 21-6 välillä ellei esimerkiksi säännöllisen työssä käymisen johdosta ole tarkoituksenmukaista sopia toisin. Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehet tapaavat ja valvovat koevapauteen sijoitettua säännöllisesti. Valvonnan apuvälineenä käytetään myös teknistä valvontaa. Keskeistä valvotussa koevapaudessa on myös, että koevapauteen sijoitettu noudattaa päihteettömyysvelvoitetta koko koevapauden ajan ja tätä valvotaan muun muassa päihdetestejä tekemällä.

Seksuaalirikoksesta tuomitulle vangille voidaan koevapauden ehdoksi ensi vuoden alusta alkaen asettaa sitoutuminen seksuaalirikoksen ehkäisemiseksi määrättävään lääkehoitoon. Käytännössä tämä koskee esimerkiksi rikoksentekijöitä, jotka on tuomittu törkeästä raiskauksesta tai törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.


Koevapauteen sijoitettu saa asua omassa asunnossaan ja tehdä töitä, opiskella tai olla kuntoutuksessa. Myös asuminen asuntolassa tai kuntoutuslaitoksessa on mahdollista koevapauden aikana. Toiminnallisuuden lisäksi suhteiden ylläpito läheisiin ja harjoittelu rikoksettomaan ja päihteettömään elämään ovat keskiössä valvotussa koevapaudessa.

Mikäli koevapauteen sijoitettu rikkoo velvollisuuksiaan, Rikosseuraamuslaitos selvittää asiaa, kuulee koevapauteen sijoitettua ja päättää velvollisuuksien rikkomisen seuraamuksesta, joka voi olla suullinen huomautus, kirjallinen varoitus, koevapauden määräaikainen tai kokonaan peruuttaminen.