Kymmenen miljoonaa ruuvipakkausta: Autojen rekisterikilvet ja osa liikennemerkeistä – vankilatuotteet näkyvät suomalaisessa arjessa

Julkaistu 16.5.2014

Kaikkien suomalaisten autojen rekisterikilvet on siitä lähtien, kun ne lähes 90 vuotta sitten otettiin käyttöön, valmistettu Helsingin vankilassa. Vankilatuotteet ohjaavat muutenkin liikkumistamme, sillä joka kolmas liikennemerkki on valmistettu vankiloissamme. Työnteon ykköstavoite vankiloissa on kuitenkin vankien kuntoutus.

Vankityötä tehdään kaikissa Suomen vankiloissa. Alkujaan työnteko vankeusaikana oli rangaistus, mutta nykyään kuntotutusta, jonka avulla harjoitellaan mm. normaalia päivärytmiä, vastuullisuutta, työelämän perustaitoja ja ammatillisia taitoja. Työ on ajallisesti vankiloiden merkittävin toiminto, vaikka sen osuus vankien toiminnoissa on koko ajan laskenut.

Vangeilla on osallistumisvelvollisuus työhön, koulutukseen tai kuntoutusohjelmiin, kuten päihdeohjelmiin. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista; usein esim. hyvin lyhyitä tuomioita suorittavat jäävät toimintojen ulkopuolelle, samoin hyvin suljetuilla osastoilla asuvat.

1000 töissä

Keskimäärin noin yksi kolmasosa kaikkiaan 3000 vangista tekee työtä päivittäin. Näistä työpajoissa on noin 450, muut kiinteistö- ja taloushuollossa, ns. avolaitostöissä esimerkiksi Suomenlinnassa, Nuuksiossa, Olavinlinnassa ja Aulangolla tai siviilitöissä.

Yleisimpiä työaloja vankiloissa ovat puuala, metalliala ja maatalous. Vankiloissa valmistetaan esim. puutarhakalusteita, pirttikalustoja, grillejä, tehdään erilaisia alihankintatöitä yrityksille, harjoitetaan luomuviljelyä, nautakarjan alkuperäisrotujen kasvatusta ja viljellään kesäkukkia.

10 miljoonaa ruuvipakkausta

Myös pakkaus- ja kokoonpanotyöt ovat yleisiä. Riihimäen vankilassa esimerkiksi pakataan kesäkuun alkupäivinä 10. miljoonas ruuvipakkaus. Lisäksi vankiloissa huolletaan puolustusvoimien telttoja. Hämeenlinnassa pestään kaikkien vankiloiden pyykki, yli puoli miljoonaa kiloa vuodessa, valmistetaan vankivaatteita, sidotaan kirjoja ja tehdään monenlaista käsityötä.

– Työn järjestäminen vankilaan on palapeliä. Tarvitaan tasoltaan vaihtelevia työtehtäviä, sillä joillakin vangeilla on aiemmin hankittua osaamista ja työkokemusta, mutta yhä useammalla sitä ei ole, sanoo Rikosseuraamuslaitoksessa vankien työtoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaava ylitarkastaja Eila Lempiäinen.

Palvelualan työtä on ymmärrettävistä syistä vaikea järjestää vankilaan, mistä syystä työalat ovat perinteisiä. Tuotteissa pyritään kuitenkin pysymään kehityksessä mukana myös perinteisillä aloilla, kuten kirjansidonnassa, joka taas on tullut muotiin.

Työssä oppimista laajennetaan

Ajankohtaisena haasteena on mm. kehittää vankiloiden yhteistyötä työvoiman palvelukeskusten kanssa työmarkkinoilta syrjäytymisvaarassa olevien ohjaamiseksi työllistymispolulle.

Työssä opittujen ammatillisten taitojen näkyväksi tekemiseen Suomen ammatillisen koulutuksen järjestelmä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet vankiloillekin oppisopimusten ja näyttötutkintojen muodossa. Iso osa vankien ammatillisen koulutuksen suorituksista kertyykin työtoiminnan yhteydessä. Työssä oppimista on tarkoitus vielä laajentaa.

www.vankilatuote.fi

Vankiloiden tuotannon vuositulot olivat viime vuonna 2013 noin 8,5 miljoonaa euroa, mistä sisäisiä tuloja on n. 1,8 miljoonaa euroa. Tuotteista osa jää vankiloiden käyttöön, esim. sellikalusteina ja vankivaatteina. Tuloilla on mahdollista kattaa tuotannosta aiheutuneet välittömät menot, vankien toimintarahat ja avolaitospalkat.

Vankilatuotteita voi ostaa myymälöistä, jotka ovat joko Rikosseuraamuslaitoksen omia tai yhteistyökumppaneiden ylläpitämiä. Myymällä tuotteita suoraan kuluttajille vankiloissa yritetään taata työtilaisuuksien riittävyys ja tasata elinkeinoelämälle myynnissä esiintyviä tilausvaihteluita. Vankityö tarvitsee yhteyksiä kuluttajiin ja yrityksiin, jotta työn laatu pysyy korkeana.

Lisätietoja: ylitarkastaja Eila Lempiäinen, p. 029 56 88473 ja viestintäpäällikkö Usko Määttä, p. 029 56 88570 sekä www.vankilatuote.fi