Suomalainen avoin täytäntöönpano kiinnosti EU:n oikeusministereitä

Julkaistu 24.7.2019  Päivitetty 2.8.2019

Suomalainen avovankilajärjestelmä sekä vankien kanssa käydyt keskustelut kiinnostivat EU-maiden oikeusministereitä Suomenlinnan vankilan tutustumiskierroksella. Vierailu järjestettiin 18.7. osana Suomen EU-puheenjohtajuuskauden epävirallista oikeus- ja sisäministerien kokousta.

Vierailun tavoitteena oli esitellä suomalaista vankeinhoitoa, erityisesti avointa täytäntöönpanoa. Suomenlinnaan saapui kymmenkunta ministeriä ja saman verran korkea-arvoisia virkamiehiä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin kanssa.

Suomessa on 26 vankilaa, joista 11 on avovankilaa. Vankeusrangaistuksista noin 33 prosenttia suoritetaan avovankiloista. Mahdollisimman avoin täytäntöönpano ja asteittainen vapautuminen tulevat Suomen vankeuslaista (2006).

"Vangit tulisi sijoittaa mahdollisimman avoimiin olosuhteisiin kuin mahdollista. Ajan kuluessa yhteinen luottamus kasvaa, jolloin voimme vähentää kontrollia sekä lisätä vangin omaa vastuunottoa, mikä tukee yhteiskuntaan kiinnittymistä. Jos tuomio on yli kaksi vuotta, vanki sijoitetaan kuitenkin aina suljettuun laitokseen", kertoi Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Esa Vesterbacka.

Suomalainen järjestelmä on suhteellisen samankaltainen muiden pohjoismaisen kanssa.

"Suomessa on keskimäärin 3000 vankia ja 3000 yhdyskuntaseuraamusta suorittavaa päivässä. Se on suhteellisen alhainen luku eurooppalaisesta ja globaalista näkökulmasta. Erityispiirteenä on se, että yleisin syy vankeuteen Suomessa on huumeet tai muut riippuvuudet", Vesterbacka sanoi.

Avovankiloilla on pitkät perinteet Suomessa

Sinikka Saarela ja Esa Vesterbacka. Kuvaaja: Jussi Toivanen/ Valtioneuvoston kanslia

Ministerit olivat kiinnostuneita avovankiloiden herättämästä julkisesta mielipiteestä.

Vesterbackan mukaan Suomessa on totuttu avovankiloihin, sillä niitä on ollut Suomessa jossain muodossa toisesta maailmansodasta, 1940-luvulta lähtien.

"Avovankiloista on tullut luonnollinen ja tehokas osa suomalaista vankeinhoitojärjestelmää. Avovankiloilla on käytössään hyvät keinot tukea vankien kykyjä yhteiskuntaan kiinnittymisessä. Avovankiloissa tehdään myös yhteiskunnallisesti merkittävää työtä esimerkiksi kansallispuistoissa".

Vesterbackan mukaan ketä tahansa ei voi voida sijoittaa avovankilaan.

"Sijoituspäätös tehdään, mikäli laissa määritetyt kriteerit ja täyttyvät. Esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden edustajia ei sijoiteta avovankiloihin. Rangaistuksen suorittaminen on myös edullisempaa avovankilassa. Viime vuonna yksi vuorokausi maksoi 149 euroa avovankilassa ja 213 euroa suljetussa vankilassa".

Esa Vesterbacka kuvasi vieraille myös suomalaista ehdonalaista vapautta ja valvottua koevapautta.

"Jos tietyt ehdot täyttyvät, voi vanki suorittaa osan rangaistuksesta kotona sähköisessä valvonnassa ottaen osaa erilaisiin toimintoihin. Rikosseuraamustyöntekijöistä koostuva tukipartio käy tapaamassa vankia hänen kotonaan. He antavat tarvittavaa tukea, mutta he voivat tehdä tarvittaessa myös huumetestauksia".

Avovankiloissa tiukat pelisäännöt

Suomenlinnan vankila on yksi avoimimmista vankiloista Suomessa, missä vankeja työskentelee Unescon maailmanperintökohteessa erityisesti entisöinnin ja rakentamisen parissa. Vangeilla on mahdollisuus muun muassa opiskella ja käydä asioilla vankila-alueen ulkopuolella.

Suomenlinnan vankilan johtaja Sinikka Saarela muistutti, että avoimeen täytäntöönpanoon kuuluu silti tiukat säännöt.

"Vangit ovat sähköisessä valvonnassa ja sitoutuneita päihteettömyyteen. Sääntöjen rikkomisesta tulee seuraamuksia. Teemme tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa", Saarela totesi.

Saarela mainitsi, että seuraamuksena voi olla myös suljettuun vankilaan takaisin lähettäminen, mikäli sääntöjä ei noudata. 80 prosenttia avolaitossijoituksista onnistuu hyvin.

Ministereitä kiinnosti vankien kokemukset

Vierailla oli mahdollisuus tutustua Suomenlinnan vankila-alueeseen ja asuinrakennuksiin. Kokemukset suljetun ja avoimen vankilan eroista sekä tuki kohti vapautumista kiinnosti vieraita.

"Oon ollut myös suljetuissa. Niistä oon lähtenyt usein vapaalle, mutta palannut. Nyt tuntuu siltä, etten enää palaa. Tässä pääsee yhteiskuntaan takaisin. Mä oon mennyt naimisiin ja ollaan saatu lapsi, toinen on tulossa. Oon käyttänyt alkoholia ja ADHD sai mut vankilakierteeseen", kertoi vapautumassa oleva vanki, joka on viettänyt yhteensä 18 vuotta eri vankiloissa.

"Nyt mulla on ensimmäistä kertaa olo, että pysyn siviilissä. Oikealla lääkityksellä pystyy tekemään asioita, joita ei ole ennen pystynyt tekemään. Pitkä tie. Nyt on perhe, aikaisemmin ei ollut mitään. Kyllä tämä on tässä nyt", hän totesi.

Oikeusministerien kokouksessa Finlandia-talolla perjantaina 19.7. olivat keskeisinä teemoina EU:n oikeusvaltiokehitys sekä vaihtoehtoisten rangaistusten edistäminen. Kaikki avovankilassa vierailleet ministerit kiittelivät avauspuheenvuorossaan käyntiään Suomenlinnan vankilassa, joka oli selvästi tehnyt heihin vaikutuksen.

Vierailla oli mahdollisuus tutustua Suomenlinnan vankila-alueeseen ja asuinrakennuksiin. Kuva: Jussi Toivanen / Valtioneuvoston kanslia
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin kanssa Suomenlinnaan saapui ministereitä ja korkea-arvoisia virkamiehiä Slovakiasta, Iso-Britanniasta, Puolasta, Hollannista, Ruotsista, Liettuasta, Luxemburgista, Latviasta, Sloveniasta, Kroatiasta, Romaniasta ja Ranskasta.
Ihmetystä herätti, että suomalaisessa avovankilassa on myös elinkautisia vankeja. Kuvaaja: Jussi Toivanen / Valtioneuvoston kanslia
Suomenlinnan vierailu sai kaikilta ministereilta kiitosta. Kuvaaja: Jussi Toivanen / Valtioneuvoston kanslia
Latvian oikeusministeri Jānis Bordāns ja vankeinhoitojärjestelmän pääjohtaja Ilona Spure vierailivat lisäksi Helsingin vankilassa tutustumassa suljettuun vankilaan. Vasemmalla vankilanjohtaja Jouko Pietilä kertoo työtoiminnasta.
Euronews ja noin kymmenen muuta median edustajaa euroopasta vieraili Suomenlinnassa päivää aikaisemmin 17.7.

Lisätietoja:
Rikosseuraamuslaitos
Virva Raitio, kansainvälisten asioiden päällikkö
virva.raitio(at)om.fi
p. 029 65 88461