Muuritkaan eivät suojaa virukselta

Julkaistu 14.5.2020

Covid-19-epidemia toi esiin kaksi vanhaa viisautta. Ensinnäkin, vankila ei ole irrallinen saareke yhteiskunnassa vaan kiinteä osa sitä. Toisekseen ongelmat kertaantuvat vankilassa.

Vankilat, niin kuin muutkin laitokset, ovat erityisen haavoittuvia pandemioissa. Tämä on osaltaan jo konkretisoitunut vanhustenhuoltolaitoksissa. Vankilassa on pienellä alueella suuri määrä ihmisiä, joiden keskuudessa koronan tapainen tartuntatauti voi levitä nopeasti. Laitoksissa on vaikeampaa pitää sosiaalista etäisyyttä ja vältellä toisia ihmisiä. Vangeille ei ole mahdollista valita kenen kanssa ovat tekemisissä tai päättää omista suojautumiskeinoista.

Lisäksi yleisesti tiedetään, että vangeilla on muuhun yhteiskuntaan verrattuna enemmän sairauksia ja siten myös riskiryhmäläisiä on paljon vankilassa. Tästä syystä epidemialta suojautuminen on vankilan tapaisissa olosuhteissa erityisen tärkeää. Tähän kuuluvat suojautuminen ennaltaehkäisevästi ja pyrkimys pitää koronavirus mahdollisimman pitkään muurien ulkopuolella. Virusta olisi lähes mahdotonta pysäyttää ilman suojautumistoimia koronan pitkän itämisajan takia, jos se pääsisi vankilan muurien sisäpuolelle.

Pandemiaan varautuminen alkoi näkyä Rikosseuraamuslaitoksessa perjantaina 13. päivä maaliskuuta. Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja lähetti kirjeen, jossa pyydettiin vankiloiden johtajia vakavasti miettimään, onko tässä tilanteessa syytä järjestää tapaamisia vankilassa tai myöntää poistumislupia. Tämän jälkeen vankilat aloittivat laajamittaisen varautumisen ovella kolkuttavaan epidemiaan kuten muukin yhteiskunta.

Vankilan arki on muuttunut suojautumisen takia

Mitä sitten on konkreettisesti rangaistusten täytäntöönpanossa muuttunut? Ensinnäkin tapaamisia ei järjestetä. Tällä hetkellä vangeilla ei ole käynyt vierailijoita puoleentoista kuukauteen. Tosin mahdollisuuksia Skype-etätapaamisiin ja puheluihin on lisätty. Poistumislupia myönnetään vain poikkeuksellisesti. Kaikki liikenne vankilaan on pyritty minimoimaan. Käytännössä tämä on tarkoittanut muun muassa vapaaehtoistyöntekijöiden vierailujen ja heidän pitämiensä tilaisuuksien lopettamista. Kärjistäen, vankilassa vierailee nyt vain poliisi ja asiamiehet.

Vangit on tiukasti osastoitu toisistaan erilleen, mikä tarkoittaa sitä, että vangit eivät missään tilanteessa ole tekemisissä muiden kuin niiden vankien kanssa, jotka asuvat samalla osastolla. Tällä pyritään estämään mahdollisen koronaviruksen leviäminen vankilassa. Mikäli jollakin osastolla koronavirus todetaan, niin altistuneet voidaan rajata pieneen joukkoon ja asettaa heidät karanteeniin. Näin saadaan mahdollinen tautiketju katkaistua. Tiedottamista ja valistusta käsihygieniasta on lisätty. Vangit ja henkilökunta pesevät käsiään runsaasti, ja ovenkahvat, kaiteet ja valokatkaisijat puhdistetaan päivittäin.

Edellä mainitut rajoitukset vaikuttavat tietysti monella tapaa vankilan arkeen. Vankilassaolo jo itsessään saattaa luoda jännitteitä, mutta tähän kun lisätään, että esimerkiksi perheen tai läheisten tapaaminen ei ole mahdollista, niin luonnollisesti tämä kiristää pinnaa. Lisäksi rajoitukset ovat tehneet huumausaineiden salakuljetuksen hyvin vaikeaksi, mikä joillakin vangeilla näkyy vieroitusoireina. Myös vaihtoehtoiset päihteet on otettu käyttöön ja kiljua on jonkun verran löytynyt. Monesti julkisuudessa ihmetellään, miten vankilaan pääsee huumeita. Nyt käytössä olevat rajoitukset osoittavat, että huumausaineiden päätyminen vankilaan on varsin helppo estää, kun liikenne sisään ja ulos lopetetaan. Toinen kysymys on kuitenkin, että mikä on tämän hinta, jos rikoksettomaan elämään tukevat siteet, joita yleensä ovat vangin perhe ja läheiset, katkaistaan.

Muutokset eivät ole pelkästään huono asia

Yhteiskunnassa täytäntöönpantavien rangaistusten, eli yhdyskuntaseuraamusten osalta on tullut myös merkittäviä muutoksia. Valtioneuvoston linjauksen mukaisesti yhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijät ovat etätyössä ja yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkaita tavataan vain etäyhteyden välityksellä. Osa yhdyskuntapalveluna suoritettavista seuraamuksista on jouduttu keskeyttämään, koska palvelupaikat rajoittavat ulkopuolisten ihmisten osallistumista. Siirtyminen etätöihin toimistolta ja asiakastapaamisten muuttaminen etäyhteyksille tapahtui käytännössä yhdessä yössä. Muutos oli hyvin radikaali, mutta henkilöstö osoitti uskomatonta kykyä muuttaa työtään ja sopeutua uuteen tilanteeseen.

Mitä sitten tapahtuu, kun epidemia on ohitse? Tietysti rajoituksia puretaan osaltaan ja siirrytään takaisin arkeen. On kuitenkin syytä tarkastella tämän raskaan kenttäkokeen hyviä puolia ja ottaa niistä opiksi. Tämä on esimerkiksi pakottanut Rikosseuraamuslaitoksen digiloikkaan, joka tulee ottaa osaksi päivittäistä toimintaa. Rajoitukset eivät ole olleet kaikille vangeille suinkaan huono asia. Osa vangeista kokee positiivisena, että ympäristö on rajattu, eikä kaikkia muita vankeja tarvitse kohdata. Tämä on antanut mahdollisuuden heidän osaltaan vapaampaan toimintaan. Myös huumausaineiden saatavuus on rajoitusten myötä heikentynyt, mikä luonnollisesti helpottaa pyrkimystä irti huumausaineista.

Vaikka ajat ovat poikkeukselliset ja rajoitukset tiukat, niin arki Vaasan vankilassa ja yhdyskuntaseuraamustoimistossa kuitenkin suhteellisen rauhallista. Vangit suurelta osin ymmärtävät, mistä näissä rajoituksissa on kyse ja osaavat toimia yhteistyössä henkilökunnan ohjeiden mukaan. Suurin osa Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstöstä Vaasassa ja muualla Suomessa tekee töitä niin kutsutussa etulinjassa, eli he eivät voi tehdä etätöitä työtehtävien luonteen takia ja ansaitsevat tärkeästä työstään kiitokset.

Blogissa kerrotaan varautumisesta Vaasan vankilassa ja yhdyskuntaseuraamustoimistossa. Käytännön toimenpiteet koronavirukseen varautumisessa vaihtelevat vankiloittain, koska yksiköt eri puolilla Suomea ovat hyvin erilaisia. Päiväjärjestykset voivat vaihdella osastokohtaisesti. Lue lisää varautumisesta epidemiaan Usein kysytyt kysymykset koronatilanteesta -sivultamme

Jätä kommentti

Tähdellä ( * ) merkityt kohdat ovat pakollisia.