Teemme merkityksellistä työtä ja olemme hyvä naapuri

Julkaistu 6.8.2019

Rikosseuraamuslaitoksen Jyväskylän kampuksen peruskivi muurattiin 1.8. Jyväskylän Tourulassa. Kesällä 2020 tiloissa aloittavat toimintansa avovankila ja yhdyskuntaseuraamustoimisto. Toistaiseksi yksiköt toimivat kahdessa eri paikassa Laukaassa ja Jyväskylän keskustassa. Toimintojen yhdistäminen samoihin tiloihin tehostaa ja järkevöittää niitä.

Vankilan sijainti Jyväskylän ytimessä on herättänyt vilkasta keskustelua, ja eritoten kriittiset kommentit ovat saaneet mediassa näkyvyyttä.

Hankkeen työnimenä on ollut Rikosseuraamuslaitoksen Jyväskylän kampus. Nimi kertoo siitä, että alueelle sijoittuu useampia Rikosseuraamuslaitoksen toimintoja. Vaikka yleisesti puhutaan vain avovankilan tulosta Tourulaan, sijoittuu sinne yhdyskuntaseuraamustoimistokin. Osittain avovankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston asiakkaat ovat samoja ja työmenetelmät yhteisiä. Uusi yhteinen yksikkö tehostaa toimintaamme. Henkilöstön osaamista käytetään laajemmin sekä vankien että yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden kanssa työskentelyyn. Yksi ja sama työntekijä voi esimerkiksi hoitaa vankeusprosessin ja sen jälkeen jatkuvan valvonnan tai vetää uusintarikollisuuteen vaikuttavia toimintaohjelmia molemmille asiakasryhmille.

Myös vartijoiden tehtävät laajenevat, ja he hoitavat myös yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden vastaanottoa. Puhumattakaan tilan käytöstä, joka tehostuu oleellisesti. Kampuksella tilaa on yhteensä noin 3 000 m2, mikä on vain neljännes aiemmasta. Tilat ovat modernit ja suunniteltu juuri toimintamme tarpeita vastaaviksi. Remonttihuolien helpottaessa saamme keskittyä perustyöhömme ja kiinteistömenot pienenevät. Kampuksella henkilökunnalla ei ole omia työhuoneita. Käytössä on kaikille työntekijöille yhteinen monitoimitila ja erilliset vastaanottohuoneet asiakkaiden ja vankien tapaamisia varten.

Kampus-sanan käyttö on jakanut mielipiteitä. Joidenkin mielestä se ei kuvaa selkeästi alueen toimintaa, ja joidenkin mielestä se on loukkaus yliopistokaupunkina tunnetulle Jyväskylälle, Suomen Ateenalle. Lopullinen nimi ratkaistaan toiminnan alkaessa. Pitäydymmekö tutuissa ja turvallisissa käsitteissä, vankila ja yhdyskuntaseuraamustoimisto? Annammeko suomen kielelle mahdollisuuden kehittyä? Millaisia arvoja liitämme kenties tiedostamattamme käyttämäämme kieleen ja käsitteisiin?

Heinäkuun alussa Laukaan vankilassa järjestettiin Jyväskylän kesän teatteritapahtuma. Siellä eräs vanhempi rouva Vuonteen kylältä totesi kahvipöydässä, "on se niin surullista, että vankila lähtee täältä – se on ollu niin hyvä naapuri ja tärkeä kylälle". Tämän kuultuani jäin miettimään, miten vaikeaa on muodostaa yhteistä ymmärrystä vankilasta. Vankila on naapuri, josta ei haluta luopua. Vankila on naapuri, jonka ei haluta muuttavan lähelle. Hyvä kokemus naapuruudesta perustuu pitkään yhteiseen historiaan ja vastustus pelkoon ja mielikuviin. Hankkeemme alkutaipaleella uskoin, että hyvällä tiedotuksella pelkoa voidaan lievittää ja asenteita muuttaa. Matkan varrella olen tullut toisiin ajatuksiin. Tiedotuksella tähän ei voida juurikaan vaikuttaa – ainoastaan kokemus ratkaisee. Ei edes Laukaan vankilan nykyisten naapurien kokemukset riitä hälventämään pelkoa. Olen työskennellyt rikosseuraamusalalla eri tehtävissä pitkään. Kokemukseeni perustuen uskon vahvasti, että vankilasta ja yhdyskuntaseuraamustoimistosta muodostuva kokonaisuus on hyvä naapuri myös jyväskyläläisille.

Moniulotteinen ja kehittyvä rikosseuraamustyö

Rikosseuraamuslaitos on valtion viranomainen, joka tekee vakuuttavaa ja vaikuttavaa turvallisuus- ja kuntoutustyötä yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Laitoksen ydintehtäviä ovat rangaistusten täytäntöönpano ja tuomittujen valmentaminen rikoksettomaan elämään.

Laukaan vankilan perustamisesta tulee tänä syksynä 25 vuotta. Jyväskylän yhdyskuntaseuraamustoimiston juuret ulottuvat vuoteen 1974, jolloin perustettiin Kriminaalihuoltoyhdistyksen Jyväskylän paikallistoimisto. Rikosseuraamuslaitoksen työ on muuttunut valtavasti viimeisten 25 vuoden aikana. Työurani aikana olen nähnyt yhdyskuntaseuraamustyön kehittymisen ja sen organisoitumisen yhdessä vankeinhoidon kanssa Rikosseuraamuslaitokseksi. Viime vuodet olen toiminut sekä vankilan että yhdyskuntaseuraamustoimiston johtajana. Vankilan ja yhdyskuntaseuraamustoimiston yhteistyö on tiivistynyt, työmenetelmät ovat yhdenmukaistuneet ja verkostot ovat yhteisiä. Henkilöstön osaamisen kehittyminen laajenee sekä vankeus- että yhdyskuntaseuraamustyöhön. Nyt on oikea aika avovankilan ja yhdyskuntaseuraamustyön yhteiselle yksikölle.

Rikosseuraamustyö on kehittynyt avoimempaan ja kuntouttavaan suuntaan. Ehdottoman vankeuden vaihtoehtoina on otettu käyttöön yhdyskuntapalvelu ja valvontarangaistus. Uusia yhdyskuntaseuraamuksia on tulossa. Vankilasta vapaudutaan yhä useammin valvotun koevapauden kautta. Sähköisestä valvonnasta on tullut yksi valvonnan muoto, ja digitaalisuus avaa tulevaisuudessa monia uusia mahdollisuuksia. Vankiloiden perinteinen työtoiminta on saanut rinnalleen uusia ja rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttavia kuntoutusmuotoja. Rangaistusajan toiminta perustuu tuomitulle laadittuun yksilölliseen rangaistusajan suunnitelmaan; se on muun muassa ajatteluun ja asenteisiin vaikuttamista, rikoksen käsittelyä, päihdeongelmien ja mielenterveyden hoitamista, työelämän valmiuksien lisäämistä, koulutusta ja arjen taitojen opettelua. Myös läheissuhteiden ylläpito ja huomioiminen on tärkeää. Avovankilassa vangin päivittäinen toiminta toteutuu yhä useammin vankilan ulkopuolella: oppilaitoksissa, työpaikoilla ja työelämän valmiuksia lisäävissä järjestöjen, seurakuntien ja kuntien toiminnoissa. Työssä käyminen ja ammatin opiskelu mahdollistuvat samanaikaisesti. Yhdyskuntaseuraamukset suoritetaan kokonaan vapaudessa. Kaikkiin seuraamuksiin sisältyy velvollisuuksia, joiden noudattamista valvotaan.

Valtakunnallisesti yhdyskuntaseuraamusasiakkaita ja vankeja on lähes yhtä paljon; keskimäärin päivittäin kumpiakin reilut 3 000. Yhteiskunta muuttuu ja sen mukana myös Rikosseuraamuslaitoksen toiminta. Työn vaikuttavuuden ja tuottavuuden näkökulmasta on tärkeää punnita, millaisia yksiköitä tarvitsemme ja missä ne sijaitsevat. Rikosseuraamuslaitos on asettanut tavoitteeksi, että vuonna 2035 yksiköt sijaitsevat kasvukeskuksissa. Jyväskylä on edelläkävijä, täällä toimitilaverkoston visio toteutuu jo nyt. Yhteistyö asiakkaiden ja vankien kuntoutuksen kannalta keskeisten kumppaneiden kanssa toimii erinomaisesti.

Risen arvot toimivat kampuksen peruskivenä

Kampukselle vankipaikkoja tulee 60, joista 20 naisille ja 40 miehille. Siellä asioivista 75 % tulee olemaan yhdyskuntaseuraamusasiakkaita. Vuosittain vankilaan tulee noin 80 vankia ja vapautuu saman verran. Yhdyskuntaseuraamuksiin ja oikeudelle laadittaviin seuraamusselvityksiin tulee 570 asiakasta ja vankilaan sijoiteltavia rangaistusajan suunnitelman laadintaan 100. Yhteensä siis 750. Keski-Suomesta vankiloihin ja yhdyskuntaseuraamuksiin tulevista lähes 70 % tulee Jyväskylästä ja sen lähikunnista. Henkilökuntaa kampuksella on 45.

Työssämme autamme viranomaisia ja muita yhteistyökumppaneitamme jakamalla asiantuntemustamme rikosseuraamuksista, asiakkaiden ja vankien kuntoutumisesta. Ohjaamme asiakkaita ja vankeja heidän tarvitsemiinsa palveluihin, koska useimmat heistä tarvitsevat tukea myös seuraamuksen päätyttyä. Kun olemme keskellä kaupunkia, onnistumme vielä aikaisempaa paremmin saavuttamaan työllemme asetetut tavoitteet yhdessä verkoston kanssa.

Tilastoista käy ilmi, että Jyväskylän kampuksen toiminnoilla on merkittävä vaikutus rikosten uusimisen vähentämiseen. Avoimuus täytäntöönpanossa siis lisää turvallisuutta. Suljetusta vankilasta vapautuneista 40 % uusii rikoksen kolmen vuoden kuluessa vapautumisesta. Valvotun koevapauden kautta vapautuneilla ja yhdyskuntapalvelun suorittaneilla uusiminen jää noin puoleen tästä.

Rise Jyväskylän kampuksen rakentuminen käynnistyi maanrakennustöillä ja on edennyt perustuksiin. Työt ovat jatkuneet nyt neljä kuukautta. Paljon tehdään töitä maan alle ja perustuksiin, ennen kuin seinät alkavat nousta ja työmaa näyttää rakennukselta. Rakennuksen elinkaaren kannalta tärkeät työt tehdään ensin, huolella ja suunnitelmallisesti. Rikosseuraamuslaitoksen ja uuden kampuksen arvot on valettu sen perustuksiin; ihmisarvon kunnioittaminen, usko ihmisen kykyyn muuttua ja kasvaa sekä turvallisuus. Ne ovat kaiken lähtökohta ja perusedellytys työmme onnistumiselle. Tänne tulevat vangit ja asiakkaat ovat ihmisiä, joiden muutokseen me uskomme ja teemme työmme niin, että se osaltaan ylläpitää ja vahvistaa yhteiskunnan turvallisuutta.

Jätä kommentti

Tähdellä ( * ) merkityt kohdat ovat pakollisia.