Turvallisuusvartija Teemu Mäkinen Sukevan vankilasta: Pääasia työssäni on, että vankilassa työskentely olisi mahdollisimman turvallista

Aloitin työt Hämeenlinnan vankilassa vuonna 2008 niin sanottuna kesäjussina. Ennen vankilauraani työskentelin Securitaksella vartijana ja vietin viikonloput yökerhojen ovilla. Kaupassa notkuminen ja kärryjen työntely alkoi nuorta miestä nyppiä. Huomasin, ettei humalaisten ohjailu yöaikaan ollut minun juttuni.

Kaverini työskenteli vankilassa ja innostuin itsekin hakemaan alalle töihin.

Soitin vankilaan ja sain kutsun haastatteluun, joka jäi hyvin mieleen. Haastattelijani herra Rannikko oli jämerän asiallinen mies, ja kovia kysymyksiä sateli hänen arvioidessaan soveltuvuuttani tehtävään.

Viimeisenä kysymyksenä Rannikko kysyi tulostani penkkipunnerruksesta, huumorilla tietenkin. Tulos oli siihen aikaan kohtuullinen ja vastaus oli, että meille ei töihin pääse alle 150 kilon penkkaaja. Haastattelusta jäi hyvä mieli ja olin varma, että pääsen töihin. Niin kävikin.

Työskenneltyäni noin vuoden ajan Hämeenlinnan vankilassa päätin hakeutua vankeinhoidon perustutkinnolle. Pohjakoulutuksena minulla oli ajoneuvoasentajan tutkinto. Valmistuin vartijaksi Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta vuonna 2010.

Toimin vartijan määräaikaisissa tehtävissä yhtäjaksoisesti vuoteen 2013 asti, jonka jälkeen sain vakituisen viran. Pidin vuoden virkavapaata, ja sinä aikana tein töitä lastensuojelulaitoksen ohjaajana. Lasten surulliset kohtalot ja työn henkinen vaativuus painuivat vahvasti mieleeni.

Vankilan arjessa tarvitaan hyvää pelisilmää ja tilannetajua

Virkavapaalta palattuani palasin Hämeenlinnaan vartijaksi, ja työskentelin siellä vuoteen 2018 asti. Vartijan työni oli moninaista, kun talossa oli mies- ja naisvankeja ja monenlaisia osastoja – jopa äiti-lapsi -osasto, jossa piti huomioida lapset vankilassa.

Vankila oli vanha ja remontit tehtiin vankityönä. Selleissä ei ollut vessoja, vaan asiointi piti tehdä paljuun yön aikana. Kaikki paljuvankilassa työskennelleet tietävät osaston hajun, kun sellin ovet aukeavat kesäaamuna. Nykyisin paljusellejä ei onneksi ole missään päin Suomea.

Kun vartijan perustyöt alkoivat luonnistua ja arki vankilassa tuli tutuksi, huomasin, että osaan paremmin ennakoida, mitä kaikkea arjessa voi sattua ja kohdata. Saatoin esimerkiksi huomata vangin olevan päihtynyt tai toimivan eri tavalla kuin normaalisti, jolloin hänen toimintaansa piti puuttua.

Kiinnostuin vankilan turvallisuudesta ja vaativissa tilanteissa työskentelystä. Haastavista tilanteista selvitään lähtökohtaisesti puhumalla, mutta joskus tarvitaan myös voimankäyttöä. Hakeuduin erilaisille kursseille, joissa opeteltiin toimimaan haastavissa tilanteissa. Myöhemmin minusta tuli myös voimankäyttökouluttaja.

Hämeenlinnan vuosina tein myös paljon vankilan ulkopuolisia saattotehtäviä, jotka sujuivat pääsääntöisesti hyvin ja keskustelut vangin kanssa olivat leppoisia. Saatot olivat vangille monesti hyvää vaihtelua vankila-arkeen. Tapahtui kuitenkin myös vaikeita saattoja, joissa vanki oli esimerkiksi päihtynyt ja tilanteet piti ottaa haltuun käskyttämällä tai käyttämällä voimakeinoja.

Vankisairaalan työntekijät vartijan yhteistyökumppanina

Työskentelin Hämeenlinnassa myös vankisairaalassa. Se toi ymmärrystä moniammatillisesta työskentelystä, kun teimme vankilatyötä yhdessä sairaanhoitajien kanssa ja esimiehet sekä lääkärit pohtivat yhteisiä päätöksiä.

Välillä olin töissä osastolla, jossa pyöritin arkea ja turvasin lääkärikiertoa tai potilaskäyntiä vastaanotolla. Saatoin opastaa muistisairasta omaan selliin ja kertoa, missä hän on ja vakuuttaa hänelle, että kaikki on hyvin.

Seuraavana päivänä saatoin olla psykiatrisella osastolla, jossa oli otettava huomioon vankien monenlaiset mielenterveysongelmat. Siihen aikaan sairaalan puolella oli myös naisten tutkintavankiosasto, jossa oli parhaillaan yhdeksän eri kansalaisuutta.

Yhä laajempi ja haastavampi työnkuva vankilaturvallisuuden parissa

Vuonna 2019 aloitin työt nykyisessä virkapaikassani Sukevan vankilassa. Ensimmäisen vuoden työskentelin vaikeasti sijoitettavien vankien osastolla. Osastolla oli paljon moniongelmaisia vankeja, joilla arjen struktuuri ja rutiinit eivät olleet hallussa.

Alkuun olin monen vankin kanssa törmäyskurssilla, mutta asiallisella, jämäkällä ja tasapuolisella kohtelulla ja asioiden hoitamisella osaston arki lähti luistamaan.

Alkuvuodesta 2020 vankilaan perustettiin turvallisuustiimi, johon pääsin mukaan turvallisuusvartijana. Tiimin tarkoituksena on parantaa vankilaturvallisuutta. Nykyinen tehtävänkuvani onkin hyvin laaja ja haastava.

Minulle pääasia työssäni on, että vankilassa työskentely on mahdollisimman turvallista ja voimme ennaltaehkäistä mahdollisimman monia vankilaturvallisuuteen liittyviä uhkia.

Vankilatyö on haastavaa ja vangit ovat moniongelmaisia, ja omalla työlläni tuen vankilan virkailijoita työtehtävissään. Pyrin pitämään tilannekuvani ajan tasalla vankilan tapahtumista ja tekemään yhteistyötä koko henkilökunnan kanssa.

Teen työtäni yhdessä koiranohjaajan ja turvallisuudesta vastaavan esimiehen kanssa. Esimiehen kanssa tuumailemme vankilaan tulevien henkilöiden sopivuutta eri sijoituspaikkoihin ja käymme haastattelemassa vankeja eri asioiden tiimoilta.

Tutkimme päivittäin vankien anomukset ja lausumme niihin oman näkemyksemme asioista tiiminä. Teemme myös tiivistä yhteistyötä muiden viranomaisten, pääsääntöisesti poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa.

Koiranohjaaja tarkastaa kaikki vankilaan tulevat vangit ja myös erinäisiltä luvilta palaavat vangit, ja tässäkin toiminnassa olen monesti mukana. Teemme koiranohjaajan kanssa tarkastuksia myös osastoilla ja tarvittaessa turvaamme muun henkilökunnan työtä vaativissa tilanteissa.

Hyvä työyhteisö auttaa jaksamaan vaativassa työssä

Vankilassa työskentely vaatii tänä päivänä tekijältään paljon, oli tehtävä mikä vain. Vartijalla pitää olla hyvät vuorovaikutustaidot, joiden avulla pystyy keskustelemaan vaikeista asioista ja perustelemaan oman toimintansa vangille. Perusteluja varten pitää olla hyvä laintuntemus.

Hyvä itsetunto ja halu kehittyä ovat tärkeitä ominaisuuksia, ja kehittyäkseen ja saadakseen tuloksia täytyy osata ajatella rakentavasti. Tehtävä vaatii tietynlaista nöyryyttä ja taitoa oppia virheistään. Pitää myös tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Kun nämä elementit ovat kunnossa, pärjää alalla hyvin.

Vankilatyö on mielestäni kuormittavaa, mutta yhteiskunnallisesti tärkeää toimintaa. Tunnen tekeväni tärkeää työtä, jolla on merkitystä.

Tuntuu hyvältä, kun pystyy estämään epärehellistä toimintaa, löytämään huumausaineita tai vaikka poistettua osastolta väkivaltaan tarkoitettuja esineitä. Tämän työn ansiosta vankilassamme on turvallisempaa tehdä töitä, ja myös rangaistustaan suorittavilla on turvallisemmat oltavat.

Hyvä työyhteisö tuo voimaa arkeen. Vankilassa hurtti huumori on kovassa käytössä vastapainona rankalle työlle. Työyhteisössäni on paljon erilaisia persoonia, jotka tuovat valoa arkeen. Välillä nauretaan niin, että vatsaan sattuu ja silmät vuotavat kuin isompikin vesiputous. Hyvällä työyhteisöllä on iso merkitys työhyvinvoinnille.

Haaveenani on päästä aina uralla eteenpäin, ja erilaiset erityisasiantuntijatehtävät vaikuttavat mielenkiintoisilta. Se mielessä pitäen tavoitteenani on jatkaa opiskelua ja nostaa mahdollisuuksiani uralla etenemiseen.

Matkaan varmasti mahtuu monenlaista, mutta pääasia on, että yrittää kehittyä ja menee siihen suuntaan, mikä tuntuu itsestä oikealta.


Julkaistu 19.12.2022