Alaikäisen vangin kanssa työskenteleminen RISE/2568/2023

Rikosseuraamuslaitoksen ohje RISE/2568/2023

Toimivalta: Laki Rikosseuraamuslaitoksesta 6 §

Voimassa: 29.9.2025 alkaen

Kumoaa: Alaikäinen vanki ohje (1/004/2017)

Vastaanottaja: Rikosseuraamuslaitos

1. Lapsen etu ja viranomaisen ilmoitusvelvollisuus

Lapsen edun huomioiminen Rikosseuraamuslaitoksen asiakkuudessa pohjautuu kansainvälisiin sopimuksiin ja suosituksiin sekä kansalliseen lainsäädäntöön (mm. lastensuojelu-, sosiaalihuolto-, vankeus- ja tutkintavankeuslaki). Alaikäisen vankilaan sijoittamisessa tulee erityisesti huomioida lastensuojelulain keskeiset periaatteet (lastensuojelulaki 4 §) sekä lapsen etu, jota vasten kaikkia alaikäistä koskevia toimenpiteitä ja päätöksiä on peilattava. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Rikosseuraamuslaitoksen virkamies on velvollinen tekemään ilmoituksen hyvinvointialueelle alaikäisen eli alle 18-vuotiaan saapumisesta vankilaan. Virkamiehellä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos hän on tehtävässään saanut tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä (lastensuojelulaki 25 §). Ilmoituksen tekemisen sijasta voi myös olla yhteydessä hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen lapsen tai hänen vanhempansa kanssa (lastensuojelulaki 25 a §).

2. Alaikäisen vangin ja hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan kuuleminen

2.1 Yleistä kuulemiseen liittyen

Vankia on kuultava asumista, vankilaan ja toimintaan sijoittamista, kurinpitoa sekä muuta häntä koskevaa päätöstä tehtäessä (hallintolaki 34 §). Tämän ohjeen liitteessä on lueteltu vankeuslain ja tutkintavankeuslain mukaiset tilanteet, joissa vankia ja alaikäisen vangin osalta huoltajaa tai muuta laillista edustajaa on kuultava ennen päätöksen tekemistä.

Vangin ollessa alaikäinen hänet katsotaan vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaisella ja häntä edustavalla huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla on oikeus erikseen käyttää puhevaltaa alaikäisen henkilöä, etua tai oikeutta koskevassa asiassa (hallintolaki 14 §). Koska alaikäiset vangit ovat 15–17 –vuotiaita, pystyvät he yleensä käyttämään omassa asiassaan puhevaltaa niissä tilanteissa, joissa huoltajat eivät ole käytettävissä tai tilanne arvioidaan muutoin sen luonteiseksi. Alaikäisen huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle pitää näin ollen vähintäänkin ilmoittaa kaikista lapsen etua koskevista asioista. Alaikäistä vankia tulee tiedottaa niistä asioista, joissa hänen huoltajaansa tai muuta laillista edustajaa kuullaan ja missä tilanteessa huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle vain ilmoitetaan alaikäistä koskevasta asiasta. Alaikäisellä on kuitenkin oikeus käyttää yksinään puhevaltaa asiassa, joka koskee hänen hallitsemaansa tuloa tai varallisuutta. Potilasasioista on säädetty erikseen.

Alaikäisen tullessa vankilaan on viipymättä selvitettävä, kuka on hänen huoltajansa tai hänen laillinen edustajansa. Väestötietojärjestelmästä ja Digi- ja väestötietoviraston varmennepalvelusta annetun lain 29 §:n nojalla voidaan Väestötietojärjestelmästä hakea myös muun henkilön tietoja, jos se on tarpeen virkatehtävien suorittamiseksi. Omaisten osalta voidaan hakea tietoa mm. osoitteesta, sukulaisuussuhteesta, alaikäisistä lapsista ja heidän huollostaan, asumisestaan ja tapaamisoikeudestaan. Jokaiselta huoltajalta tai muulta lailliselta edustajalta on varmistettava hänen yhteystietonsa ja sovittava tavasta, jolla hän haluaa tulla kuulluksi ja miten hänelle ilmoitetaan lapsen etua koskevista asioista. Tarvittavat huoltajan tai muun laillisen edustajan yhteystiedot kirjataan Rikosseuraamuslaitoksen asiakastietojärjestelmään.

2.2 Valvomattomat tapaamiset

Jos alaikäistä vankia tulee tapaamaan hänen oma huoltajansa, toista huoltajaa ei tarvitse kuulla. Mikäli vanki hakee valvomatonta tapaamista muun kuin oman huoltajansa kanssa, huoltajaa kuullaan tämän käsittelyn yhteydessä.

Jos vankia tulee tapaamaan alaikäinen tapaaja, esimerkiksi vangin seurustelukumppani tai sisarus, on huomioitava myös alaikäistä tapaajaa koskeva sääntely. Lähtökohtaisesti tarvitaan tapaajan huoltajan suostumus. 15 vuotta täyttänyt tapaaja voi kuitenkin tavata lähiomaistaan ilman huoltajan suostumusta, jollei huoltaja ole nimenomaisesti ilmoittanut vastustavansa tapaamista. Lisäksi on huomioitava, että alle 15-vuotiasta tapaajaa ei päästetä vankilaan ilman saattajaa, ellei saattajan läsnäoloa pidetä tarpeettomana lapsen kehitystaso, aikaisemmat tapaamiset tai muu vastaava perusteltu syy huomioon ottaen (vankeuslaki 13 luku 11 §). Valvomattoman tapaamisen yhteydessä tulee arvioida alaikäisen vangin etu ja alaikäisen tapaajan etu erikseen. Arviointi voi käsittää esimerkiksi vangin ja tapaajan välisen suhteen ja aiemman yhteydenpidon arviointia sekä turvallisuusnäkökohtien huomioimista.

3. Alaikäisen vangin rangaistusajan suunnitelman laatiminen ja vankilaan sijoittaminen

Alle 18-vuotiaan vankilaan saapumisesta on ilmoitettava välittömästi Rikosseuraamuslaitoksen asiakasarviointiyksikköön ([email protected]Avautuu uuteen välilehteen). Asiakasarviointiyksikössä ja vankiloissa tulee olla nimetty vastuuhenkilö, jolle kuuluvat alle 18-vuotiaisiin vankeihin liittyvät kysymykset. Vastuuhenkilön tulee olla perehtynyt lasten kasvuun ja kehitykseen sekä rikollisuudesta irtautumisen tukemiseen.

Asiakasarviointiyksikön virkamiehen tulee haastatella kaikki alle 18-vuotiaat vankeusvangit ja laatia heille perusarviota laajempaan arvioon perustuva rangaistusajan suunnitelma. Alaikäisen motivoiminen jo tutkintavankeusaikana toimintaan osallistumiseen ja rangaistusajan suunnitelman laatimiseen on tärkeää. Alaikäisten osalta koulutukseen osallistuminen on kuitenkin pakollista (oppivelvollisuuslaki 1 luku 2 §). Suunnittelun yhteydessä kuullaan alaikäisen huoltajia ja tehdään tarvittavaa verkostoyhteistyötä. Laajempaan arvioon pohjautuva rangaistusajan suunnitelma tulee laatia, vaikka jäljellä oleva rangaistusaika olisi lyhyt. Tällöin suunnitelma keskittyy vapautumisen valmisteluun.

Rikosseuraamuslaitos on päättänyt 22.11.2021 tehdyllä vankipaikkapäätöksellä (diaarinumero 12/280/2021) alaikäisille vangeille tarkoitettujen paikkojen ja osastojen perustamisesta tiettyihin vankiloihin. Kyseisellä päätöksellä haluttiin edesauttaa sitä, että perustetuilla osastoilla on riittävä henkilöstömäärä sekä osaamista, jolla turvataan alaikäisten vankien palvelutarpeet, tukitoimet ja koulutusmahdollisuudet.

Alle 18-vuotias sijoitetaan lähtökohtaisesti sellaiseen vankilaan, jossa on erillinen osasto alaikäisille vangeille. Sijoittamisessa on huomioitava alaikäisen mahdollisuus ylläpitää perhe- ja ystävyyssuhteitaan. Lisäksi mahdollisuus koulunkäyntiin tai opiskeluun tulee erityisesti huomioida. Mahdollisuuksien mukaan tulee ottaa huomioon alaikäisen kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta. Alaikäisten vankien perhesiteiden säilyttäminen on erityisen tärkeätä, jos suhteet ovat alaikäisen edun kannalta tuettavat. Sijoitusvankilassa varmistetaan, että alaikäinen saa pitää vanhempiinsa ja huoltajiinsa riittävästi yhteyttä. Vanhemmilla tai muilla laillisilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä ja Rikosseuraamuslaitoksen rooli on tukea huoltajia tässä tehtävässä.

Vankiloissa olevista alaikäisistä vangeista suurin osa on tutkintavankeja. Tutkintavangin sijoitus määräytyy ensisijaisesti tutkintavankeuslain 2 luvun 1 §:n 1 momentin perustella, jonka mukaan rikoksen perusteella vangittu henkilö on viipymättä vietävä syyteasiaa käsittelevää tuomioistuinta lähimpänä sijaitsevaan tutkintavankilana toimivaan vankilaan tai erityisestä syystä muuhunkin tutkintavankilana toimivaan vankilaan. Vangitsemisasiaa käsittelevä tuomioistuin päättää alaikäisen tutkintavangin passituksesta. Tutkintavankeuslain 3 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan tutkintavanki voidaan siirtää toiseen vankilaan, jos siihen on perusteltu syy ja voidaan olettaa, että tutkintavanki sopeutuu toisen vankilan olosuhteisiin. Mikäli tuomioistuin passittaa alaikäisen laitokseen, joissa ei ole erillisiä paikkoja alaikäisille, heille pyritään järjestämään näissäkin tilanteissa soveltuvat tilat sekä varmistamaan riittävä tuki, toiminnot ja valvonta. Alaikäiset pyritään kuitenkin siirtämään mahdollisimman pian sellaiseen laitokseen, jossa alaikäisille on nimettyjä paikkoja ja heille voidaan tarjota tarkoituksenmukaiset tilaolosuhteet, tukevia sosiaalisia kontakteja sekä ikätason mukaista toimintaa.

Asiakasarviointiyksikön nimetyt virkamiehet vastaavat alaikäisten siirtämisestä, arvioinnista ja rangaistusajan suunnitelmista. Sijoitus- ja siirtoasioiden vireille laittamisessa vankilalla on merkittävä selvitysvastuu. Asiakasarviointiyksikön sijoituspäätös tulee tehdä erityisen huolellisesti ja päätöksen perustelut tulee kirjata selkeästi. Asiakasarviointiyksikkö selvittää yhteistyössä sijoitusvankilan kanssa vankilan edellytykset alaikäisen sijoittamiseksi kyseiseen vankilaan. Vankilaa pyydetään ottamaan kantaa alaikäisen sijoitukseen ja toimintaan osallistumismahdollisuuksiin laitoksessa. Alle 18-vuotias on lähtökohtaisesti sijoitettava sellaiseen vankilaan, jossa on erillinen osasto alaikäisille vangeille. Sijoituspäätöksessä tulee ilmetä perustelut, mikäli sijoituslaitos on jokin muu kuin alaikäisten paikkoja omaava laitos. Mikäli alaikäinen vanki sijoitettaisiin avolaitokseen, tulee asiakasarviointiyksikön varmistaa erityisesti aikuisista erillään pitäminen. Asiakasarviointiyksikkö tarjoaa tarvittaessa tukea alaikäisen rangaistusajan suunnitelmaan, sen etenemiseen sekä sijoitus- ja siirtoasiaan liittyvissä kysymyksissä nimettyjen virkamiesten toimesta.

4. Alaikäinen vankilassa ja toimintoihin sijoittaminen

Sijoittamisesta vankilassa ja siihen liittyvästä päätösvallasta on säädetty vankeuslaissa ja tutkintavankeuslaissa (vankeuslaki 5 luku; tutkintavankeuslaki 3 luku). Alle 18-vuotias vanki on pidettävä erillään aikuisista vangeista, jollei hänen etunsa muuta vaadi (vankeuslaki 5 luku 2 §; tutkintavankeuslaki 3 luku 1 § 2–3 momentti). Tähän sisältyy velvoite pitää alaikäinen eri osastolla ja eri toiminnoissa kuin aikuiset vangit. Säädösten lähtökohtana olevan erilleen sijoittamisvaatimuksen perusteena on alaikäisen turvallisuuden takaaminen ja suojelun tarve.

Erilleen sijoittamisvelvoitteesta toimintoihin sijoitettaessa voidaan poiketa vain, jos se on alaikäisen edun mukaista. Henkilökunnan on aina arvioitava alaikäistä vankia toimintoihin sijoittaessaan, onko hänen etunsa mukaista osallistua toimintoihin täysi-ikäisten vankien kanssa. Harkinta tulee tehdä kussakin yksittäisessä tapauksessa lapsen etua silmällä pitäen. Jos vankilassa ei ole muita alaikäisiä tai heitä on hyvin vähän, on yleensä alaikäisen edun mukaista, että toiminnat tapahtuvat valikoidusti yhdessä täysi-ikäisten kanssa. Näissä tilanteissa on kuitenkin huomioitava, että alaikäisten pieni määrä ei luo itsessään perustetta poikkeamiseen, vaan arviointi lapsen edusta on aina tehtävä tapauskohtaisesti lapsen etu kulloisessakin yksittäisessä tapauksessa erikseen arvioiden. Jos alaikäinen osallistuu toimintaan yhdessä täysi-ikäisten vankien kanssa, tulee toiminta järjestää henkilökunnan tai toiminnanjärjestäjän valvonnan ja ohjauksen alaisena. Esimerkkinä tällaisista valikoiduista osallistumisesta voidaan pitää koulutukseen osallistumista.

Jos nuori on tehnyt rikoksen alle 21-vuotiaana, tulee vankeutta täytäntöön pantaessa kiinnittää erityistä huomiota vangin iästä ja kehitysvaiheesta johtuviin tarpeisiin (vankeuslaki 1 luku 5 § 3 momentti; tutkintavankeuslaki 1 luku 5 § 3 momentti). Parhaiten alaikäisen etu toteutuu, jos asuminen ja toiminnot järjestetään kehitys- ja ikätason mukaisessa ryhmässä. Lisäksi alaikäisen kohdalla on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että hänet saadaan vankilan toimintojen ja muun tuen piiriin jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mahdollisuuksien mukaan jo tutkintavankeusaikana. Huomioiden kuitenkin, että alaikäisten osalta koulutukseen osallistuminen on pakollista (oppivelvollisuuslaki 2 §).

Vangille, joka ei ole suorittanut perusopetuksen oppimäärää, on annettava tilaisuus sen suorittamiseen. Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai kun oppivelvollinen on tätä ennen hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkinnosta annetussa laissa (502/2019) tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun tutkinnon taikka niitä vastaavan Ahvenanmaalla tai ulkomailla suoritetun tutkinnon.

Tutkintavankeus tai vankeus ei poista oppivelvollisuutta. Alaikäisen tutkinta- tai vankeusvangin saavuttua vankilaan tulee viipymättä selvittää hänen koulutustilanteensa ja arvioida jatkaako hän opiskelua nykyisessä oppilaitoksessa vai onko tarvetta siirtää hänet vankilassa järjestettävän opetuksen piiriin. Oppivelvollisuusikäisen perusopetuksen järjestämisestä vastaa vankilan sijaintikunta. Lisäksi sijaintikunnalla on ohjaus- ja valvontavastuu toisen asteen ja nivelvaiheen koulutuksesta, jos oppivelvollisella ei ole opiskelupaikkaa. Vankilan on tehtävä tiivistä yhteistyötä kunnan opetustoimen sekä koulutuksen ja opetuksen järjestäjien kanssa, jotta oppivelvollisuusikäisille tutkinta- ja vankeusvangeille järjestetään kattavasti sekä perusopetusta että toisen asteen koulutusta lähiopetuksena.

Erityisen huomion kiinnittäminen alaikäisen ja nuoren asiakkaan iästä ja kehitysvaiheesta johtuviin tarpeisiin on koko seuraamuslainsäädännön läpäisevä periaate, mikä liittyy läheisesti lastensuojelulain 4 §:ssä mainittuun lapsen edun käsitteeseen, jota vasten kaikkia alaikäisiin ja nuoriin kohdistettavia toimenpiteitä ja päätöksiä on peilattava seuraamusten täytäntöönpanossa.

Erityisen tärkeää lapsen edun huomioon ottaminen on silloin, kun alaikäiseen tai nuoreen vankiin kohdistetaan vankilassa kurinpitoon, valvontaan, tarkastamiseen ja turvaamistoimenpiteisiin sekä voimankäyttöön liittyviä toimenpiteitä (vankeuslaki 15–18 luvut). Alaikäisten vankien kohdalla kaikki turvaamistoimenpiteet ovat käytettävissä, mutta niiden käytön välttämättömyyttä arvioitaessa tulee käyttää erityistä harkintaa ja kynnyksen tulee olla korkealla. Harkinnassa tulee ottaa huomioon suhteellisuusperiaate, lievemmän keinon ja hienovaraisuuden periaate ja etsiä ratkaisua tätä kautta. Lähestymistapana voidaan hyödyntää esimerkiksi restoratiivista työotetta.

Alaikäinen vankeusvanki on mahdollista sijoittaa vankeuslain 8 luku 9 §:n, 2 momentin perusteella ulkopuolisena sijoituksena lastensuojelulaitokseen, noudattaen soveltuvin osin Rikosseuraamuslaitoksen ohjetta vangin sijoittamisesta ulkopuoliseen laitokseen (9/400/2021). Lastensuojelulaitokseen sijoittaminen edellyttää aina yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa ja lastensuojelulain mukaista päätöstä.

Mikäli alaikäisen vangin asuttamisessa ja toimintoihin sijoittamisessa joudutaan poikkeamaan tästä ohjeesta tai alaikäisen vangin palveluiden, tuen ja asteittaisen vapautumisen edistämisessä ilmenee erityisiä haasteita, lähetetään tästä ilmoitus Rikosseuraamuslaitoksen seuraamusten ohjausyksikköön ([email protected]).

5. Vapauttamisen valmistelu ja valvontaan asettaminen

Alaikäisen vapauttamisen suunnitteluun ryhdytään hyvissä ajoin yksilökohtaisen harkinnan perusteella. Ennen ehdonlaista vapauttamista alaikäinen tulisi lähtökohtaisesti sijoittaa valvottuun koevapauteen. Valvotun koevapauden ehtojen noudattaminen pyritään varmistamaan riittävien tukitoimien ja valvonnan avulla. Sijoitettaessa alaikäisiä vankeja lastensuojelulaitokseen suorittamaan valvottua koevapautta, sovelletaan lakia valvotusta koevapaudesta (629/2013) ja määräystä valvotun koevapauden täytäntöönpanosta (RISE/5487/2023). Lastensuojelulaitokseen sijoittaminen edellyttää aina yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa ja lastensuojelulain mukaista päätöstä.

Vapautuva vanki asetetaan lähtökohtaisesti valvontaan, mikäli rikos on tehty alle 21-vuotiaana (laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta 70 §). Pyrkimyksenä on tukea nuoren sosiaalista selviytymistä vapautumisen jälkeen.

Vapauttamista suunnitellaan yhteistyönä vankilan, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vapautuvan kesken. Alaikäisen kohdalla vapautumisen valmisteluun ja tukiverkoston varmistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rangaistusajan suunnitelmaa laadittaessa ja täsmennettäessä tulee tehdä yhteistyötä hyvinvointialueen lastensuojeluviranomaisen sekä muiden tarpeellisten toimijoiden kanssa. Myös huoltaja otetaan mukaan suunnitteluun tai ainakin huoltajalle varataan tilaisuus tulla kuulluksi.

Niissä tilanteissa, kun rangaistusaika on lyhyt, ryhdytään vapautumisen suunnitteluun heti rangaistuksen täytäntöönpanon alkaessa. Jos vapautuminen on todennäköistä suoraan tuomioistuimen istunnosta tai hyvin pian rangaistuksen täytäntöönpanokelpoiseksi tulon jälkeen, tulee vapautumista valmistella jo tutkintavankeuden aikana. Mikäli alaikäisellä on asiakkuus yhdyskuntaseuraamustoimistoon, ollaan vankilasta yhteydessä valvojaan jo tutkintavankeuden aikana. Vapautumisen suunnittelua tehdään yhteistyössä huomioiden myös muut tarpeelliset toimijat.

Lisätietoja Rikosseuraamuslaitoksen oikeusyksikön normiohjaustiimistä.

Pääjohtaja Anna Arola-Järvi

Lakimies Mia Sandberg