Määräys valvotun koevapauden täytäntöönpanosta (2/004/2022)

Rikosseuraamuslaitos ohje diaarinumero 2/004/2022

29.6.2022

Toimivalta: Laki valvotusta koevapaudesta (629/2013) 41 § 2 mom.

Voimassa: 1.7.2022 lukien toistaiseksi

Kumoaa: Rikosseuraamuslaitoksen määräyksen Valvotun koevapauden täytäntöönpano (1/004/2014)

Vastaanottaja: Rikosseuraamuslaitos

1. Valvotun koevapauden valmistelu

Valvotun koevapauden tarkoituksena on suunnitelmallisella ja asteittaisella vapauttamisella ylläpitää ja edistää vankilassa olevan henkilön valmiuksia sijoittua yhteiskuntaan. Koko rangaistusaikainen rangaistusajan suunnitelman mukainen työskentely tähtää siihen, että vankilasta vapautuvalla on riittävät elämänhallinnalliset valmiudet.

Rangaistusajan suunnittelusta vastaavan Rikosseuraamuslaitoksen yksikön tulee huomioida valvottu koevapaus osana rangaistusajan suunnitelmaa. Pääsääntö on, että edellytykset valvottuun koevapauteen selvitetään kaikkien vankilassa olevan henkilöiden osalta. Valvottuun koevapauteen sijoittamisen edellytykset voidaan jättää selvittämättä, jos se on rangaistuksen pituuden perusteella ilmeisen tarpeetonta. Tällainen voi tulla kyseeseen esimerkiksi vankilassa oloajan lyhyyden vuoksi. Valvotun koevapauden edellytysten selvittäminen tulee tehdä, jos vankeustuomion pituus on kolme kuukautta tai enemmän.

Valvotun koevapauden edellytysten selvittämiseen, valmisteluun ja täytäntöönpanoon nimetään vastuutyöntekijä. Koevapauden edellytysten selvittämisen, valmistelun ja täytäntöönpanotehtäviä hoitavan ja nimetyn vastuutyöntekijän tulee olla sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriin kuuluva Rikosseuraamuslaitoksen virkamies, jotta hänellä on tarvittava koulutustausta ja osaaminen sekä valvotun koevapauden edellytysten selvittämiseen, valmisteluun ja täytäntöönpanoon riittävät tietojen käsittelyoikeudet. Sosiaalihuollon ammattihenkilörekisteriä koskevan siirtymäsäännöksen aikana vastuutyöntekijä voi olla sosiaalialan ammattihenkilörekisteriin kuulumaton työntekijä, mutta hänen tulee hallita valvotun koevapauden kokonaissuuteen liittyvät asiat.

Valvotun koevapauden edellytysten selvittämiseen ja valmisteluun sisältyy moniammatillisen yhteistyön tekeminen sekä Rikosseuraamuslaitoksen sisällä että ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Valvotun koevapauden vastuutyöntekijän tulee kirjata koevapauden edellytysten selvittäminen ja valmistelu sekä valvotun koevapauden aikaa koskevan rangaistusajan suunnitelma asiakastietojärjestelmään. Edellytysten selvittämis- ja valmistelutehtävissä voidaan käyttää muita virkamiehiä apuna, kuten soveltuvan asunnon tarkastamiseen tai turvallisuusarvioinnin tekoon. Valvotun koevapauden täytäntöönpanoaikana valvontakäynnit voi suorittaa Rikosseuraamuslaitoksen muu kuin valvotun koevapauden vastuutyöntekijä.

Arvio henkilön uusimisriskistä suoritetaan arviointikeskuksen tai yhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijän toimesta riski- ja tarvearvion ja rangaistusajan suunnitelman laatimisen yhteydessä. Niiden seksuaalirikoksesta tuomittujen kohdalla, joiden uusimisriski syyllistyä uudestaan vastaavanlaiseen rikokseen on arvioitu olevan keskisuuri tai korkea, valvotun koevapauden edellytysten selvittämisestä ja valmistelusta vastaava työntekijä ottaa yhteyttä Vankiterveydenhuoltoon. Kyseisen tahon lääkäri tekee lähetteen tutkimusjaksolle ja jatkoarviointia varten Psykiatrisen vankisairaalan Turun yksikköön, ellei lääkitykselle ole ilmeisiä esteitä. Tätä vaihetta edeltää muiden edellytysten selvittäminen. Jos koevapauteen liittyy koevapauslain 4 §:n mukainen lääkehoito sekä siihen liittyvä hoito ja tuki, koevapaus valmistellaan yhteistyössä Psykiatrisen vankisairaalan kanssa. Elinkautisvangin ja koko rangaistusta suorittavan edellytysten selvittäminen aloitetaan hyvissä ajoin, mutta koevapauden valmistelu aloitetaan sen jälkeen, kun hovioikeus on tehnyt päätöksen tuomitun päästämisestä ehdonalaiseen vapauteen.

2. Menettely alaikäisen lapsen mielipiteen selvittämisessä

Valvotun koevapauden edellytysten selvittämisen yhteydessä on selvitettävä suunnitellussa asunnossa vakituisesti tai huoltajuussopimuksen perusteella koevapauden aikana asuvan alaikäisen lapsen mielipide. Valvotun koevapauslain 3 §:n mukaisesti alaikäisen lapsen mielipide on selvitettävä ja lasta on kuultava yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Lapsen mielipiteen selvittää valvotun koevapauden kokonaisvastuulliseksi nimetty Rikosseuraamusalaitoksen vastuutyöntekijä. Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen tehtävänä on keskustella lapsen kanssa. Lastensuojelun työntekijän tehtävänä on antaa ammattilista virka-apua lapsen käyttäytymisen havainnoinnissa ja puheen kuuntelemisessa.

Valvotun koevapauden vastuutyöntekijän lisäksi voi nimetä yksilöidysti nimellä lapsen mielipiteen selvittämiseen toisen tarvittavan koulutustaustan ja käsittelyoikeudet omaavan Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen lastensuojelun työntekijän työpariksi niissä tilanteissa, kun kokonaisuusvastuussa oleva valvotun koevapauden työntekijä ei voi osallistua lapsen mielipiteen selvittämiseen lapsen kotikunnassa. Kun valvotun koevapauden vastuutyöntekijä ei itse pitkistä etäisyyksistä johtuen voi tehdä lapsen mielipiteen selvittämistä lapsen kotikunnassa, voidaan nimetä ja pyytää lapsen mielipiteen selvittämisen toteuttamiseen Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen, joka voi käsitellä sosiaalihuollon, lastensuojelun ja lapsen mielipiteen selvittämisen tietoja lapsen kotikunnan lähellä olevasta yhdyskuntaseuraamustoimistosta tai vankilasta. Kun lapsen mielipiteen selvittäminen toteutetaan kuvatulla tavalla, asiakokonaisuus käydään myös läpi valvotun koevapauden kokonaisvastuussa olevan Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen kanssa.

Alaikäisen lapsen mielipide voidaan jättää selvittämättä vain, jos selvittäminen vaarantaisi lapsen terveyttä tai kehitystä tai jos se on muutoin ilmeisen tarpeetonta esimerkiksi perheen, lastensuojelun ja vankilan jo meneillään olevan tiiviin yhteystyön vuoksi. Tämän arvion tekee lastensuojelun työntekijä.

3. Valvonnan suorittaminen

Valvonnan tarkoituksena on tukea henkilön koevapaudessa selviytymistä sekä pyrkiä varmistamaan ja seuraamaan koevapaudessa olevalle määritettyjen ehtojen noudattamista. Rikosseuraamuslaitoksen nimetty vastuutyöntekijä arvioi yksilöllisen kokonaisarvion perusteella valvonnan intensiivisyyden tarpeen koevapauden aikana. Valvontamääräykset on mitoitettava riittäviksi ehtojen noudattamisen valvomiseksi. Valvotun koevapauden vastuutyöntekijä tekee yhteistyötä valvontakäyntejä suorittavien virkamiesten kanssa.

Koevapauden ehtojen noudattamisessa käytettäviä valvontatapoja ovat:

• Teknisten välineiden käyttö
• Valvontatapaamiset vastuuvirkamiehen ja valvottavan välillä
• Valvontakäynnit koevapauteen sijoitetun asuntoon ja toimintavelvoitepaikkaan
• Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen yhteydenpito puhelimitse koevapauteen sijoitettuun ja toimintavelvoitepaikkaan
• Koevapauteen sijoitetun yhteydenpito Rikosseuraamuslaitokseen
• Koevapauteen sijoitetun velvollisuus ilmoittautua Rikosseuraamuslaitoksen yksikössä
• Koevapauteen sijoitetun päihteettömyyden valvonta
• Asunnossa pysymisen ajan määrittely
• Liikkumisalueen rajoittaminen
• Tiettyjen henkilöiden tapaamisen kieltäminen
• Turvatarkastus
• Muu tarpeellinen valvontatapa

Tekninen valvonta suoritetaan pääsääntöisesti panta- ja paikannusvalvontalaiteyhdistelmällä. Matkapuhelinta voidaan käyttää valvonnan apuvälineenä silloin, kun on arvioitu, ettei ole tarvetta paikannusvalvontaan ja koevapauteen sijoitettu on päihdehuoltolaitoksessa, suorittamassa asevelvollisuuttaan tai koevapausaika on vain parin viikon mittainen. Alaikäisen kohdalla valvonnassa käytetään pääsääntöisesti sähköistä valvontatapaa, joka ei perustu paikannustekniikkaan.

Koevapauteen sijoitettua on tavattava riittävän usein. Valvontatapaamisilla tarkoitetaan koevapauden vastuutyöntekijäksi nimetyn ja koevapaudessa olevan henkilön välisiä säännöllisiä tapaamisia. Nämä sovitaan etukäteen osapuolten kesken. Valvontatapaamisten tiheys ja toteutustapa määritellään yksilöllisen kokonaisarvion perusteella ja ne kirjataan rangaistusajan suunnitelmaan ja viikkoaikatauluun. Valvontatapaamisia voidaan toteuttaa myös digitaalisia etäyhteyksiä käyttäen. Apuvalvojaa on mahdollista käyttää apuna valvontatapaamisten toteuttamisessa.

Valvontakäynnillä tarkoitetaan Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen valvottavan asuntoon ja toimintavelvoitepaikkaan säännöllisesti tehtäviä käyntejä. Valvontakäyntien tiheyden määrittelee valvotun koevapauden nimetty vastuutyöntekijä. Valvontakäynnit tulee toteuttaa vaihtelevin kellonajoin ja päivävälein etukäteen ilmoittamatta, ja niiden tiheys määritellään yksilöllisen kokonaisarvion mukaan. Valvontakäyntejä tulee tehdä vähintään kerran viikossa.

Vastuutyöntekijän ja valvottuun koevapauteen sijoitettavan henkilön välisiä valvontatapaamisia on pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa. Mikäli valvottuun koevapauteen sijoitetun elämäntilanne on vakaa eikä henkilö ole tuen tarpeessa, voi valvontatapaamisia olla vain kerran kuukaudessa, jonka lisäksi valvontakäyntejä tehdään kerran viikossa. Mikäli valvottuun koevapauteen sijoitetun tuen tarve on ilmeinen, valvontatapaamisia on useampi kuin kaksi kertaa kuukaudessa. Valvontakäyntejä voidaan tällöin tehdä myös useammin kuin kerran viikossa.

Sosiaalisen tuen ja henkilökohtaisen tilanneseurannan vuoksi valvottuun koevapauteen sijoitettuun pidetään yhteyttä myös puhelimitse. Valvottuun koevapauteen sijoitetulta edellytetään yhteydenottoa Rikosseuraamuslaitokseen koevapauden rangaistusajan suunnitelmassa määritellyllä tavalla. Lisäksi Rikosseuraamuslaitos ottaa yhteyttä koevapaudessa olevaan henkilöön vaihtelevin aikavälein, mutta säännöllisesti, kun koevapauteen sijoitetulla on tehostetun tuen tarvetta tai jos valvottavalla epäillään olevan ongelmia.

Kaikille koevapauteen sijoitettaville henkilöille määritellään asunnossa oloaika sekä sallittu liikkumisalue, joka voi olla esimerkiksi asuinkunta tai työssäoloalue. Myös mahdolliset kielletyt liikkumisalueet määritellään. Rikosseuraamuslaitos voi kieltää rikoskumppanin tapaamisen. Muun yksilöidyn henkilön tapaaminen voidaan kieltää, mikäli tälle on perusteita. Asunnossa pysymisajat ja liikkumisalueet kirjataan rangaistusajan suunnitelmaan. Sallitut ja kielletyt liikkumisalueet piirretään ennen valvotun koevapauden alkua sähköisen valvonnan järjestelmään. Viikkoaikataulu luodaan myös sähköiseen valvontajärjestelmään. Näistä tiedotetaan myös koevapauteen sijoitettavaa henkilöä.

Seksuaalirikoksesta tuomitun ja valvottuun koevapauteen sijoitetun henkilön seksuaalirikoksien ennaltaehkäisevän lääkehoidon ja siihen liittyvän muun hoidon ja tuen valvonnasta vastaa Psykiatrinen vankisairaala. Tästä hoidosta kirjataan valvottua koevapautta koskevaan rangaistusajan suunnitelmaan. Valvonta toteutetaan tämän määräyksen mukaisesti tarvittavassa yhteistyössä Psykiatrisen vankisairaalan kanssa.

Valvonta on toteutettava siten, ettei koevapaudessa oleva henkilö joudu aiheettoman huomion kohteeksi. Valvontakäynneillä Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnan on käytettävä siviilivaatetusta. Valvontatapahtumat kirjataan Rikosseuraamuslaitoksen asiakastietojärjestelmään.

4. Toimintavelvollisuudesta poikkeaminen tilapäisesti

4.1. Etukäteen suunniteltu tilapäinen poikkeaminen toimintavelvollisuudesta

Rangaistusajan suunnitelmasta ja viikkoaikataulusta voidaan antaa lupa poiketa yksittäistapauksessa koevapauteen sijoitetun etukäteen sitä pyytäessä, jos se on tarpeen alla mainituista tärkeistä syistä. Lupaa tarvitaan erityisesti sallitun liikkumisalueen ulkopuolelle poistumista varten. Poikkeamisen perusteena voi olla:

• Perhesyyt, kuten lähiomaisen äkillinen tai vakava sairastuminen, alaikäisen lapsen tai muun välttämättömän avun tarpeessa olevan lähiomaisen terveydenhuoltokäynnit, käynnit perheneuvolassa tai vastaavassa palvelussa ja alaikäisen lapsen koulunkäyntiin liittyvät vanhempien/huoltajien mukanaoloa edellyttävät tapahtumat sekä muut perheenjäsenen mukanaoloa edellyttävät tapahtumat kuten esimerkiksi lapsen ristiäiset, häät tai hautajaiset
• Terveydelliset syyt, kuten esimerkiksi oma lyhytaikainen sairastuminen ja satunnaiset omat terveydenhuoltokäynnit
• Toimeentuloon liittyvät syyt, kuten esimerkiksi tarvittavat käynnit sosiaalitoimistossa tai Kelassa
• Työ-, koulutus-, sosiaali- tai asuntoasioiden hoitamiseen liittyvät välttämättömät käynnit, kuten esimerkiksi käynti TE-toimistossa
• Muu vastaava hyväksyttävä syy

4.2. Pakottaviksi ja ennalta arvaamattomiksi tilanteiksi hyväksyttävät syyt tilapäiselle poikkeamiselle

• Oma äkillinen sairastuminen
• Apua välttämättä tarvitsevan ja samassa asunnossa asuvan lähiomaisen äkillinen sairastuminen
• Liikenneongelmat (esimerkiksi julkisen liikennevälineen myöhästyminen, oman auton rikkoutuminen, kolari)
• Työ- tai muun toimintavelvoitepaikan tulipalo tai vesivahinko tai muu sen kaltainen syy
• Sääolosuhteet, jotka muodostavat esteen velvollisuuksien noudattamiselle
• Muu koevapauteen sijoitettuun kohdistuva yllättävä tapahtuma, joka estää tätä noudattamasta koevapauden ehtoja tai jolloin olisi kohtuutonta edellyttää tältä niiden noudattamista

5. Poliisille tehtävä ilmoitus koevapauteen sijoittamisesta

Vankilassa olevan henkilön sijoittamisesta valvottuun koevapauteen ilmoitetaan koevapauspaikkakunnan poliisille Rikosseuraamuslaitoksen vahvistamalla lomakkeella. Ilmoituksen tulee sisältää valvottuun koevapauteen sijoitettavan henkilön yksilöintitiedot, kuten 1) nimi, 2) henkilötunnus, Maahanmuuttoviraston antama asiakasnumero tai muu henkilön yksilöintiin tarvittava tunnus, 3) sukupuoli, 4) äidinkieli, 5) kansalaisuus, 6) koti- ja asuinpaikka sekä osoite ja 7) pituus, paino, silmien väri, hiusten oma väri, vartalon rakenne, mahdolliset arvet ja tatuoinnit sekä mahdolliset muut vastaavat tuntomerkkitiedot.

Lisäksi poliisille tehtävässä ilmoituksessa tulee ilmetä henkilön rikostiedot (tuomion antopäivämäärä, rikosnimike, rikoksen tekoaika, tuomion pituus, vankeusrangaistuksen alkamis- ja päättymispäivämäärä), koevapauden alkamis- ja päättymispäivät, asuinosoite ja toimintavelvoitepaikkojen osoitteet sekä sallittu liikkumisalue

Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala

Erityisasiantuntija Pia Andersson