Ehdonalaisen vapauden valvonta

Ehdonalainen vapauttaminen tarkoittaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitun vangin päästämistä suorittamaan loppuosa rangaistuksesta vapaudessa. Rangaistuksesta suoritetaan vankilassa määräosa ja loppuosa vapaudessa joko valvonnassa tai ilman valvontaa.

Ehdonalaisesti vapautettava vanki määrätään valvontaan, jos

  • vankeudesta suorittamatta jäävä osa on pidempi kuin yksi vuosi,
  • rikos on tehty kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tai
  • hän sitä itse pyytää tai
  • vanki vapautuu valvotun koevapauden kautta ja on sitoutunut seksuaalirikosten uusimisen ehkäisemiseen tarkoitettuun lääkehoitoon.

Valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaa Rikosseuraamuslaitos. Valvojana toimii Rikosseuraamuslaitoksen virkamies yhdyskuntaseuraamustoimistossa. Hänen avukseen voidaan määrätä yksityishenkilö (apuvalvoja), jolla on tehtävään soveltuvaa koulutusta ja työkokemusta.

Valvonnan tavoitteena on ennaltaehkäistä uusintarikollisuutta lisäämällä vapautetun valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan. Tätä varten hänen kanssaan laaditaan yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma, jonka tavoitteena on sosiaalisen selviytymisen tukeminen. Rangaistusajan suunnitelma sovitetaan yhteen vankilassa laaditun suunnitelman ja muualla, esimerkiksi sosiaalitoimessa laaditun suunnitelman kanssa. Rangaistusajan suunnitelman laatiminen aloitetaan hyvissä ajoin ennen vapauttamista niin, että se voidaan ottaa käyttöön valvonnan alkaessa.

Valvonta kestää koeajan, joka on pisimmillään kolme vuotta. Perustellusta syystä valvoja voi esittää valvonnan lakkauttamista jo aiemmin.

Rikosseuraamuslaitos maksaa valvontatapaamisiin liittyvät valvottavan kohtuulliset matkakustannukset. Niiden määrän perusteena pidetään julkisen liikenteen käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia.


 
Julkaistu 21.1.2016