Ehdonalaisen vapauden valvonta

Ehdonalaisesti vapautettava vanki määrätään valvontaan, jos

• vankeudesta suorittamatta jäävä osa on pidempi kuin yksi vuosi,

• rikos on tehty kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tai

• hän sitä itse pyytää tai

• vanki vapautuu valvotun koevapauden kautta ja on sitoutunut seksuaalirikosten uusimisen ehkäisemiseen tarkoitettuun lääkehoitoon tai

• murhasta, taposta tai murhan yrityksestä tuomitun vangin riski syyllistyä uuteen väkivaltarikokseen arvioidaan korkeaksi tai

• väkivalta- tai seksuaalirikoksesta vankeusrangaistusta suorittavan ja aikaisemmin vastaavanlaisesta rikoksesta vankeusrangaistukseen tuomitun vangin riski syyllistyä uuteen väkivalta- tai seksuaalirikokseen arvioidaan korkeaksi.

Valvonnan järjestämisestä ja toteuttamisesta vastaa Rikosseuraamuslaitos. Valvojana toimii Rikosseuraamuslaitoksen virkamies yhdyskuntaseuraamustoimistossa. Hänen avukseen voidaan määrätä yksityishenkilö (apuvalvoja), jolla on tehtävään soveltuvaa koulutusta ja työkokemusta.

Valvonnan tavoitteena on ennaltaehkäistä uusintarikollisuutta lisäämällä vapautetun valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan. Tätä varten hänen kanssaan laaditaan yksilöllinen rangaistusajan suunnitelma, jonka tavoitteena on sosiaalisen selviytymisen tukeminen. Rangaistusajan suunnitelma sovitetaan tarpeen mukaan yhteen muualla laaditun suunnitelman kanssa. Vapautumisen valmistelu tuomitun ja hänen verkostojensa kanssa aloitetaan hyvissä ajoin ennen vapauttamista.

Valvonta kestää koeajan, joka on pisimmillään kolme vuotta. Perustellusta syystä valvoja voi esittää valvonnan lakkauttamista jo aiemmin.

Rikosseuraamuslaitos maksaa valvontatapaamisiin liittyvät valvottavan kohtuulliset matkakustannukset. Niiden määrän perusteena pidetään julkisen liikenteen käyttämisestä aiheutuvia kustannuksia.

Valvontaan määrätyn velvollisuudet

Valvontaan määrätyllä on velvollisuus osallistua rangaistusajan suunnitelman laatimiseen ja hänen tulee suunnitelmassa yksilöidyllä tavalla pitää yhteyttä valvojaansa. Yhteydenpidon tiheys määritellään yleensä valvonnan alkuvaiheessa tiiviimmäksi ja valvonnan kuluessa tapaamisia voidaan tarpeen mukaan harventaa.

Valvojan ja valvottavan yhteydenpitoa varten valvottavan on valvontatapaamisten yhteydessä ja muutenkin valvojan pyynnöstä annettava valvojalle tarpeelliset yhteystietonsa samoin kuin työhön, asumiseen, koulutukseen, opiskeluun ja taloudelliseen tilanteeseensa liittyvät tiedot. Myös muut tiedot valvottavan olosuhteista saattavat olla tarpeellisia valvonnan toteutumisen kannalta. Valvottavan on oma-aloitteisesti ilmoitettava valvojalleen olosuhteissaan tapahtuneista olennaisista muutoksista. Valvottavan on noudatettava valvojan antamia valvonnan toteuttamiseksi tarpeellisia määräyksiä.

Valvottava ei saa valvontatapaamisessa olla alkoholin tai muun päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen. Alkoholinkäyttöä koskeva kielto koskee siten vain valvontatapaamisia. Mikäli valvottavalla on päihteidenkäyttöön liittyviä vaikeuksia, se huomioidaan rangaistusajan suunnitelmassa.

Valvonnan alkaessa valvoja keskustelee ja ilmoittaa erikseen niistä seuraamuksista, joita valvottavalle voi aiheutua velvollisuuksien rikkomisesta. Mahdollisia seuraamuksia ovat huomautus, kirjallinen varoitus tai ilmoitus syyttäjälle. Lisäksi tuomittu voidaan noutaa poliisin virka-apua käyttäen seuraavaan tapaamiseen. Tuomioistuin voi määrätä jäännösrangaistusta pantavaksi täytäntöön velvollisuuksien törkeän rikkomisen johdosta 4-14 päivää.

Valvonnan sisältö

Valvonta sisältää valvojan ja valvottavan säännöllisiä tapaamisia. Tapaamisten tarkoituksena on parantaa valvottavan kykyä kantaa vastuuta sekä tukea häntä toimimaan yhteiskunnassa hyväksyttävällä tavalla. Tapaamiset valvojan kanssa ovat luottamuksellisia.

Valvontatapaamisissa käsitellään erityisesti rikolliseen käyttäytymiseen vaikuttaneita tekijöitä ja samalla avustetaan valvottavaa yhteydenotoissa esimerkiksi viranomaisiin tai muihin tahoihin, jotka tukevat elämäntilanteen järjestymistä. Valvoja ohjaa tarvittaessa erilaisten tukitoimien tai palvelujen piiriin silloin kun se yhdessä valvottavan kanssa katsotaan tarpeelliseksi. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi sosiaali-, päihde- ja terveydenhuollon palvelut, velkojen selvittely tai muut vastaavat palvelut.

Tuomitun kanssa laaditaan aina rangaistusajan suunnitelma, jonka yhteydessä arvioidaan tuomitun riskejä, tarpeita ja voimavaroja. Näiden pohjalta määritellään valvonta-ajan tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Rangaistusajan suunnitelmassa valvottava saa tiedokseen valvonta-aikaa koskevat määräykset ja velvollisuudet. Valvontakäynneillä käsitellään suunnitelman mukaisesti erilaisia teemoja esimerkiksi keskusteluiden, tehtävien ja harjoitusten avulla. Myös erilaiset ryhmät ja kurssit ovat valvonta-aikana mahdollisia. Valvonta tukee tuomittua hänen omissa muutospyrkimyksissään. Valvontaan voi sisältyä yhteistyötä sekä valvottavan läheisten että eri viranomaisten kanssa.