Kuntouttava toiminta - Ohjelmatyö

Kuntouttavilla toimintaohjelmilla, kursseilla tai osaston päiväohjelmaan sisältyvällä toiminnalla pyritään parantamaan rikosseuraamusasiakkaiden valmiuksia rikoksettomaan elämään. Kuntouttavaan työhön osallistuvat monet eri henkilöstöryhmät. Ryhmämuotoisen toiminnan lisäksi psykososiaaliseen kuntoutukseen sisältyy päihde- ja sosiaalityötä sekä psykologien ja pastorien tekemää yksilötyötä.

Uusintarikollisuuteen vaikuttaminen on ollut keskeinen tavoite rikosseuraamusalalla 1990-luvun lopulta lähtien. Uusintarikollisuuteen vaikuttamisella tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joita seuraamusjärjestelmässä rikoksentekijöihin kohdistetaan ja jotka vähentävät heidän rikollisen käyttäytymisensä uusimisriskiä.

Ohjelmatyö

1. Motivointiohjelmat

Motivointiohjelmat ovat lyhyitä yksilö- tai ryhmämuotoisia ohjelmia, joiden tarkoituksena on muutokseen (rikoksettomuuteen/päihteettömyyteen) ja jatkotyöskentelyyn motivointi.

2. Rikosperusteiset ohjelmat

Rikosperusteiset ohjelmat on tarkoitettu tiettyyn rikokseen syyllistyneille henkilöille, kuten väkivalta- tai seksuaalirikollisille. Näihin ohjelmiin osallistuminen ei kuitenkaan aina edellytä, että olisi suorittamassa tuomiota juuri tästä rikoksesta vaan riittää, jos on aikaisemmin syyllistynyt tällaiseen toimintaan ja kokee tarvitsevansa siihen apua. Rikosperusteisissa ohjelmissa pyritään keskittymään tiettyihin rikolliseen käyttäytymiseen liittyviin kriminogeenisiin tekijöihin. Esimerkiksi seksuaalirikoksiin syyllistyneillä niitä voivat olla poikkeava seksuaalinen kiinnostus, seksuaalinen virittäytyminen, ajatusvääristymät, puutteellinen empatia ja vaikeudet tunnistaa henkilökohtaisia riskitilanteita.

3. Päihdekuntoutusohjelmat

Päihdekuntoutusohjelmat ovat yksi osa päihdekuntoutusta. Nämä ohjelmat suunnataan eriasteisista päihdeongelmista kärsiville asiakkaille. Päihdekuntoutusohjelmat voivat olla hyvin monimuotoisia. Ne voivat alkaa esimerkiksi vieroituksen jälkeen tapahtuvina motivoivina haastatteluina tai ohjelmina ja päättyä intensiivisimmillään osallistumiseen pitkään yhteisöhoitokuntoutukseen.

4. Yleisohjelmat

Yleisohjelmat pyrkivät vaikuttamaan rikolliseen käyttäytymiseen. Niitä ei ole kohdennettu tiettyyn rikokseen syyllistyneille vaan yleisohjelmien avulla osallistujat pyrkivät arvioimaan toimintansa seurauksia eri näkökulmista. Yleisohjelmia voidaan suunnata hyvin laajalle joukolle vankeja.

Ohjelmatoiminta on vakiintunut kansainvälisesti yhdeksi niistä menetelmistä, joilla pyritään edesauttamaan rikollisesta elämäntavasta irtaantumista. Rikosseuraamusalalla on toteutettu 90-luvulta alkaen kognitiivis-behavioraaliseen teoriaan perustuvia kuntouttavia ohjelmia. Eniten järjestetään erilaisia päihdekuntoutusohjelmia tai tiettyyn rikostyyppiin, kuten väkivalta- tai seksuaalirikokseen syyllistyneille tarkoitettuja ohjelmia rikoksen uusimisriskin vähentämiseksi. Suomi on seurannut tiiviisti kansainvälistä kehitystä ohjelmatyössä sekä pyrkinyt kehittämään toimintaa kansainvälisten suositusten mukaisesti. Rikosseuraamusalan ohjelmatyön linjaukset vuodelta 2008 määrittelevät rikosseuraamusalan ohjelmatyön periaatteet.

Ohjelma on yleisnimitys, jolla pyritään ilmaisemaan, että kysymys ei ole terapiasta vaan strukturoiduista työskentelymuodoista uusimisriskiin vaikuttaviin kriminogeenisiin tekijöihin vaikuttamiseksi. Ohjelmat vaihtelevat muutosmalliensa, laajuutensa, menetelmiensä ja tavoitteidensa suhteen. Motivointiohjelmat toteutetaan yleensä joko yksilö- tai ryhmämuotoisena. Vaikuttavuusohjelmat (rikosperusteiset ja päihdekuntoutusohjelmat) ovat pääsääntöisesti ryhmämuotoisia ja niissä hyödynnetään tietoisesti ryhmän kokemuksellisuutta ja ryhmädynamiikkaa. Kansainvälisesti vakiintuneen käytännön mukaisesti rikosseuraamusalan ohjelmien laadun varmistus tapahtuu akkreditointi- eli hyväksymismenettelyssä. Akkreditoitujen ohjelmien odotetaan tieteellisen tutkimuksen perusteella vaikuttavan uusintarikollisuuteen vähentävästi, mikäli ne toteutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Sivun alkuun

Arjen taitojen ja sosiaalisten valmiuksien lisääminen

Rikosseuraamusalalla toteutetaan myös vähemmän strukturoitua sosiaalista kuntoutusta, jonka ensisijainen tavoite ei ole uusintarikollisuuteen vaikuttaminen vaan toiminnan tavoitteena on ylläpitää tai lisätä vangin arkielämän taitoja ja sosiaalisia valmiuksia, auttaa häntä ohjautumaan ammatillisiin opintoihin tai työelämään tai muuten valmistautumaan vapautumisen jälkeiseen elämään. Tällainen toiminta voi olla esimerkiksi arkitaito- tai terveysneuvontaryhmiä, perheleirejä, erilaisia vanhemmuuden tukemisen ohjelmia ja ryhmiä tai vapauttamisryhmiä. Myös näiden toimintamuotojen sisällön ja toteuttamisen laadun tarkkailu on tärkeää, ja siksi niitä voidaan käsitellä ennen käyttöönottoa Ohjelmatyön valtakunnallisessa tiimissä tai arvioida ns. hyvinä käytäntöinä toteuttaviksi Akkreditointityöryhmässä.

Akkreditointi

Käsikirjaan perustuvan tavoitteellisen kuntoutuksen ja toimintaohjelmien hyväksymismenettely eli akkreditointi käynnistyi Rikosseuraamuslaitoksessa uudelleen vuonna 2017, jolloin asetettiin asiantuntijatyöryhmä arvioimaan käytössä olevien ja uusien ohjelmien laatua ja vaikuttavuutta uusimisriskiin. Tämä asiantuntijaryhmä koostuu Rikosseuraamuslaitoksen ohjelmatyön asiantuntijoista ja ulkopuolisista asiantuntijajäsenistä. Akkreditoinnissa ohjelmat hyväksytään ja tarkastetaan nk. akkreditointikriteerien mukaisesti. Hyväksymismenettelyn tarkoituksena on varmistaa, että rikosseuraamusalan asiakkaille suunnattujen ohjelmien odotetaan tieteellisen tutkimuksen perusteella vaikuttavan uusintarikollisuuteen vähentävästi, mikäli ne toteutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Tällä hetkellä käytössä olevat akkreditoidut ohjelmat:

VKM – Viisi keskustelua muutoksesta*: motivoiva yleisohjelma
SUHA – Suuttumuksen hallinta*: lyhytkestoinen vaikuttavuusohjelma impulsiiviseen väkivaltaan
OMA – Omaehtoisen muutoksen ohjelma*: pitkäkestoinen vaikuttavuusohjelma vakavaan ja harkittuun väkivaltaan
STEP – ryhmämuotoisena toteutettava vaikuttavuusohjelma seksuaalirikoksia tehneille
Uusi suunta –yksilötyönä toteutettava vaikuttavuusohjelma seksuaalirikoksia tehneille
AR – Antiriippuvuudet®: lyhytkestoinen motivointiohjelma päihdeongelmiin
KT – Kalterit taakse®: pitkäkestoinen vaikuttavuusohjelma päihdeongelmiin
Vankiloiden yhteisökuntoutus: yhteisössä toteutettava pitkäkestoinen vaikuttavuusohjelma päihdeongelmiin

Sivun alkuun

    Akkreditointiryhmän käsittelyä odottavat ohjelmat:
    Lapset puheeksi (lupa käyttöön)

    • MOVE! -Lähisuhdeväkivallan puheeksiotto (lupa käyttöön)
    • VINN* –motivointi ja keskusteluohjelma naisille (koulutettu keväällä 2018)
    • MIK* (VKM-ohjelman uusi versio)

    Muita ei-akkreditoituja ohjelmia:

    CS – Cognitive Skills*: yleisohjelma kognitiivisten taitojen kehittämiseen (lupa käyttöön LSRA:lla)
    LTO – Liikenneturva: ohjelma liikennerikkomuksiin (lupa käyttöön)
    Ohjauspyörä: päihde- ja rikoskäyttäytymiseen vaikuttamisen ohjelma yhdyskuntaseuraamustyössä (lupa käyttöön)

    * kansainvälisiä ohjelmia

    Hyvinä käytäntöinä hyväksyttyjä ohjelmia ja menetelmiä:

    Mielekäs päivä: arjentaitoryhmä
    Oppimisvaikeuksista vapaaksi
    Päihteiden käytön puheeksiotto ja retkahduksen käsittelyn malli: positiivisen päihdetestin jälkeen käytettävä menetelmä
    Sukevan vankilan KAN-osasto: kristillinen päihdekuntoutusosasto
    Terve-kurssi: huumausaineita käyttävien terveysneuvonta
    Vantaan vankilan Startti-osasto: päihdekuntoutusosasto
    Vanhemmuus-ryhmä (KRITS): vanhemmuuden taitoja tukeva ryhmä
    Voiva: romanierityinen työskentelymuoto

    Akkreditointityöryhmän kokoonpano toimikautena 2017-2019:

    Pia Puolakka (puheenjohtaja), erityisasiantuntija,
    Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö
    Tiina Vogt-Airaksinen (sihteeri), erityisasiantuntija, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö
    Kimmo Hypén
    Janne Kivivuori, kriminologian professori, Helsingin yliopisto
    Henrik Linderborg, erityisasiantuntija, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö
    Nina Nurminen, yliopettaja, Rikosseuraamusalan koulutuskeskus
    Pekka Tuomola, lääkäri, Kide-säätiö
    Sasu Tyni, erityisasiantuntija, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö

    Lisätietoja rikosseuraamusalan ohjelmatyöstä:

    Erityisasiantuntija Pia Puolakka, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö
    puh. 050 528 9042, pia.puolakka(at)om.fi (vankiloiden ohjelmatyö)
    Erityisasiantuntija Tiina Vogt-Airaksinen, Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö, puh. 050-5309610, tiina.vogt-airaksinen(at)om.fi (yhdyskuntaseuraamustoimistojen ohjelmatyö)


    Sivun alkuun

     
    Julkaistu 24.6.2019