Vangin tukeminen

Yksilökohtaista psykososiaalista työtä tai sielunhoitotyötä vankiloissa tekevät varsinkin psykologit, pastorit, sosiaalityöntekijät ja erityisohjaajat. Rangaistusajan suunnitelmien toteutumisesta vastaavat rikosseuraamusesimiehet, jotka tukevat ja motivoivat vankia valmiuksien saamisessa rikoksettomaan elämään sekä huolehtivat siitä, että toiminta vankilassa etenee vangin rangaistusajan suunnitelman mukaisesti.

Psykososiaalisen työn kautta yritetään vaikuttaa sosiaalisten ongelmien ja psyykkisen pahoinvoinnin vähentämiseen yksilöiden ja perheiden elämässä. Psykososiaalisen työn tavoitteena on selviytymisen edistäminen ja usein myös toiminta- ja ajattelutapojen muuttaminen.

Psykologit tekevät uusintarikollisuuden vähentämiseen tähtäävää ajattelu- ja käyttäytymismallien muuttamistyötä sekä mielenterveystyötä antamalla psykologista neuvontaa, tukea, hoitoa ja terapiaa. Sosiaalityöntekijät auttavat vankia siviilissä olevien mm. lasten tilanteeseen ja asumiseen liittyvien asioiden hoidossa sekä huolehtivat sosiaalisen tilanteen valmistelusta vapautumista varten yhteistyössä sosiaali-, asunto- ja työvoimaviranomaisten ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Pastorit tekevät sielunhoitotyötä, mihin sisältyy sosiaalista tukea varsinkin vapautumisvaiheessa, jolloin on tärkeää luoda jatkokontakteja seurakuntiin ja hoitopaikkoihin. Päihdetyön erityisohjaajat tekevät yksilökohtaista päihdekuntoutusta sekä valmistelevat kuntoutusjatkumoita ulkopuoliseen päihdehuoltolaitokseen. Psykososiaaliseen työhön kuuluu myös perhetyötä, mm. perhetapaamisten järjestämistä ja perheneuvontaa sekä ryhmämuotoista sosiaaliseen kuntoutukseen ja rikoksettomuuteen tähtäävää ohjelmatoimintaa.

Hengellinen työ

Jokainen vangittu ihminen säilyttää perusoikeutenaan uskonnon harjoittamisen oikeuden vankilassa ollessaan. Tämä oikeus on määritelty sekä Suomen omalla lainsäädännöllä että kansainvälisillä sopimuksilla.

Uskonnonharjoittamisen edellytysten ylläpitäminen vankilassa on vankilasielunhoidon keskeinen tehtävä. Vankiloissa järjestetään säännöllisesti jumalanpalveluksia ja muuta hengellistä toimintaa. Vankiloissa tulee olla asianmukaiset ja toimivat tilat vankien tarpeiden mukaiseen uskonnonharjoittamiseen. Pääperiaatteena on se, että jokaisessa vankilassa on uskonnonharjoittamista varten vihitty kirkko/kappeli. Erityisesti avolaitoksista vangit voivat päästä osallistumaan vankilapaikkakunnalla järjestettäviin hengellisiin tilaisuuksiin.
Vankilasielunhoito on myös henkilökohtaista sielunhoitotyötä. Luottamuksellinen kahdenkeskinen keskustelu sielunhoitajan kanssa on taattava vankilassa kaikissa olosuhteissa. Myös muiden kuin kristittyjen oikeus uskonnonharjoittamiseen tulee vankilassa turvata. Vankilapastorien tehtävänä on järjestää myös heille mahdollisuus oman uskontonsa harjoittamiseen sekä tarvittaessa oman uskontokuntansa sielunhoitajan tapaamiseen.

Sivun alkuun

Ulkopuolisten organisaatioiden tuki

Eri viranomaiset ja muut yhteistyötahot voivat tavata vankeja vankilassa mm. sosiaalisten asioiden hoitoa, vapautumisen valmistelua tai henkistä tai hengellistä tukea varten. He voivat myös järjestää kotipaikkaryhmiä tai informaatiotilaisuuksia tai osallistua sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiin. Työvoimatoimisto tai työvoiman palvelukeskus auttaa vapautuvia työn saannissa ja voi järjestää sitä varten vastaanottoja vankilassa. Kris-yhdistykset käyvät informoimassa vankeja tarjoamastaan tuesta sekä motivoimassa heitä elämäntapansa muuttamiseen.

Muutamiin vankiloihin on palkattu kunnan sosiaaliviraston sosiaalityöntekijä vapautumisen valmistelua varten. Vangit voivat käydä hoitamassa asioitaan kotipaikkakunnilla esimerkiksi sosiaalitoimistossa tai työvoimatoimistossa myös lomilla.
Punaisen Ristin, AA:n, NA:n sekä eri seurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen vankilassa käyvät työntekijät ja vapaaehtoiset järjestävät vankilassa sekä ryhmämuotoista toimintaa että yksilökohtaisia keskusteluja vankien kanssa. Kris-Suomi ry. tukee vankeja myös lomilla sekä tulee tarvittaessa vapautuvia vastaan vankilan portille.

Kriminaalihuollon tukisäätiön asiamiessosiaalityöntekijä ja sosiaalineuvoja tarjoavat oikeudellista apua, neuvontaa ja tukea rangaistuksesta vapautuville sekä heidän omaisilleen ja läheisilleen. Apua ja neuvontaa tarvitaan usein esimerkiksi velkojen järjestelyssä, ulosottokysymyksissä tai sosiaali- ja terveyspalveluissa. Asiamiehet vierailevat vankiloissa pitäen informaatiotilaisuuksia ja vastaanottoja. Heihin voi ottaa yhteyttä puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostitse. Portti vapauteen -verkkopalvelussa asiamiehiltä voi kysyä ja saada vastauksen verkon kautta.

Sivun alkuun

Punaisen Ristin vankilatoiminta:
Punaisen Ristin vankilavierailijatoiminta antaa vangille mahdollisuuden solmia ihmissuhde vankilan ulkopuoliseen henkilöön vankilassaoloaikana vapaaehtoistoiminnan pohjalta. Tavoitteena on myös tukea vangin sosiaalista kehitystä ja vuorovaikutustaitoja tarjoamalla mahdollisuus keskusteluun ystävätoimintaan perehtyneen henkilön kanssa.
Punainen Risti järjestää yhteistyössä vankilahenkilökunnan kanssa rangaistuslaitoksissa henkilökohtaisia vierailuja, ryhmätoimintaa, teematapahtumia sekä talkoomuotoisia palvelutehtäviä vankilan ulkopuolella. Ryhmätapaamiset voivat olla luonteeltaan keskusteluryhmiä, tiettyihin aihepiireihin keskittyviä opiskeluryhmiä tai toimintaryhmiä. Vierailut ovat vapaaehtoisuuteen perustuvia, ja yhteydenpito vierailijan ja vangin välillä päättyy vangin vapautuessa. Vankilavierailijat sitoutuvat vaitiolovelvollisuuteen. Suomessa on lähes 100 vankilavierailijaa.

Seurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen toiminta vankilassa:
Eri seurakuntien ja uskonnollisten yhteisöjen toimintaa vankilassa ovat mm. kotipaikkaryhmät ja hengelliset tilaisuudet tai ryhmät. Vanki voi myös keskustella seurakuntien edustajien kanssa.
Vankiloissa käy mm. evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan pappeja ja vapaaehtoisia sekä helluntaikirkon , Suomen Vapaakirkon , Pelastusarmeijan ja Adventtikirkon edustajia. Vankien ystäväverkosto tukee eri kristillisten tahojen vapaaehtoisten vankilatyötä.

Erityisesti ulkomaalaisten vankien vuoksi on tarvetta varsinkin roomalais-katolisen kirkon ja islamilaisen seurakunnan edustajien käynneille. Koska uskonnonharjoittaminen on perusoikeus, se tulee turvata myös vähemmistöryhmille.

 
Julkaistu 12.11.2018