Vangin sijoittaminen ulkopuoliseen laitokseen (RISE/426/2026)

Rikosseuraamuslaitos ohje RISE/426/2026
6.7.2026
Toimivalta: Laki Rikosseuraamuslaitoksesta 6 §
Voimassa: 6.7.2026 alkaen toistaiseksi
Kumoaa: Ohje vangin sijoittaminen ulkopuoliseen laitokseen (9/400/2021)
Vastaanottaja: Rikosseuraamuslaitos

1. Yleistä ulkopuolisesta sijoituksesta

Ulkopuolisesta sijoituksesta säädetään vankeuslain 8 luvussa. Luvun 4 §:ssä säädetään toimintaan sijoittamisesta, 9 §:ssä toimintaan osallistumisesta vankilan ulkopuolella, luvan edellytyksistä 10 §:ssä, luvan tai sijoituksen peruuttamisesta 11 §:ssä ja päätösvallasta 14 §:ssä. Vankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 18 §:ssä säädetään toimintaan sijoittamisesta ja 21 §:ssä sijoitussopimuksesta.

Vankeuden täytäntöönpanon tavoitteena on vankeuslain 1 luvun 2 §:n mukaan lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan edistämällä vangin elämänhallintaa ja sijoittumista yhteiskuntaan. Vankeuslain 8 luvun 9 §:n mukaan vanki, jolla on päihdeongelma tai jolla arvioidaan olevan erityisiä vaikeuksia selviytyä vapaudessa, voidaan sijoittaa määräajaksi vankilan ulkopuoliseen laitokseen tai vastaavaan yksikköön, jossa hän osallistuu päihdehuoltoon tai hänen selviytymismahdollisuuksiaan parantavaan muuhun tavoitteelliseen toimintaan.

Vankeuslain 8 luvun 9 §:n mukaisesta sijoittamisesta ulkopuoliseen laitokseen sekä saman luvun 11 §:n mukaisesta sijoituksen peruuttamisesta päättää vankeuslain 8 luvun 14 §:n nojalla vankilan yksikönpäällikkö tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty toiminnoista vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies. Operatiivisen toiminnan vastuualueen johtaja päättää kuitenkin lähtökohtaisesti elinkautista vankeusrangaistusta, yhdistelmärangaistusta ja koko rangaistusta suorittavan vangin sijoituksesta ulkopuoliseen laitokseen. Vangilla on vankeuslain 20 luvun 1 §:n nojalla muutoksenhakuoikeus ulkopuolisesta sijoituksesta tehtävään päätökseen.

2. Ulkopuolisen sijoituksen edellytykset

Vanki voidaan sijoittaa ulkopuoliseen laitokseen vankeuslain 8 luvun 10 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä. Päätös sijoituksesta ulkopuoliseen laitokseen voidaan tehdä, jos:

1) sijoitus edistää rangaistusajan suunnitelman toteutumista;

2) vangin rangaistusaikaisesta käyttäytymisestä sekä hänen henkilöstään ja rikollisuudestaan saatujen tietojen perusteella sijoituksen ehtojen noudattamista voidaan pitää todennäköisenä;

3) sijoituksen ehtojen noudattamista voidaan soveltuvin tavoin valvoa sijoituslaitoksen tiloihin asennettavilla, vangin haltuun annettavilla, vangin ylle ranteeseen, nilkkaan tai vyötärölle kiinnitettävillä teknisillä välineillä taikka tällaisten välineiden yhdistelmillä; ja

4) vanki suostuu siihen, että vankeinhoitoviranomaiset ovat tarpeen mukaan yhteydessä viranomaisiin sekä yksityisiin yhteisöihin ja henkilöihin sijoituksen edellytysten selvittämistä taikka ehtojen noudattamista koskevissa asioissa.

Sijoittamisen ehtona on lisäksi, että:

1) vanki sitoutuu olemaan käyttämättä päihdyttäviä aineita ja rikoslain 44 luvun 16 §:ssä tarkoitettuja dopingaineita ja sitoutuu tämän lain 16 luvun 7 §:ssä tarkoitettuun päihteettömyyden valvontaan; ja

2) vanki sitoutuu noudattamaan muita kuin tämän momentin 1 kohdassa tarkoitettuja vankilan ulkopuolella liikkumiseen ja toimintaan osallistumiseen liittyviä välttämättömiä kirjallisia ehtoja.

Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen edellyttää, että vankila, sijoituspaikka ja vanki ovat tehneet kirjallisen sijoitussopimuksen. Sijoituksen edellytyksenä on, että vanki suostuu siihen, että vankeinhoitoviranomaiset saavat antaa sijoituksen kannalta tarpeellisia tietoja sijoituspaikalle ja että sijoituspaikka saa ilmoittaa vankeinhoitoviranomaisille ehtojen rikkomisesta.

2.1 Sijoitus edistää rangaistusajan suunnitelman toteutumista

Vangin sijoittaminen ulkopuoliseen laitokseen edellyttää, että vangille on tehty rangaistusajan suunnitelma, jossa on arvioitu, että vangilla on päihdeongelma tai hänellä arvioidaan olevan erityisiä vaikeuksia selviytyä vapaudessa. Tavoitteena on, että ulkopuolinen sijoitus vahvistaa vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan, ylläpitää ja parantaa vangin toimintakykyä sekä tukee vangin päihteetöntä elämäntapaa.

2.2 Sijoituksen ehtojen noudattamisen todennäköisyys

Vangin on oltava suostuvainen ulkopuoliseen sijoitukseen ja sitouduttava päihteettömyyteen. Ulkopuolisen sijoituksen edellytyksenä on, että vangin voidaan olettaa noudattavan sijoituksen ehtoja. Sijoituksen ehtojen noudattamisen arviointi perustuu kokonaisvaltaiseen harkintaan, jossa otetaan huomioon kaikki vangista saatu ja saatavilla oleva tieto.

Vankeusaikaisella käyttäytymisellä tarkoitetaan paitsi vangin käytöstä ja mahdollisia järjestysrikkomuksia, myös sitä, onko vanki noudattanut rangaistusajan suunnitelmaa. Arvioinnissa voidaan kiinnittää huomiota myös aikaisempiin rangaistuskausiin. Vangin aikaisemmalla rikollisuudella tarkoitetaan vangin rikosten laatua, uusimisnopeutta ja rangaistusten pituutta. Vangin voidaan olettaa noudattavan sijoituksen ehtoja, jos niiden noudattamisen arvioidaan olevan todennäköisempää kuin ehtojen rikkomisen.

2.3 Sijoituksen ehtojen noudattamisen valvonta

Vanki on valvonnan alainen ulkopuolisen sijoituksen aikana. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, ettei vanki poistu sijoituslaitoksesta ilman asianmukaista lupaa eikä syyllisty rikokseen. Valvonta on mitoitettava riittäväksi siten, että ehtojen noudattamista voidaan pitää todennäköisenä. Rikosseuraamuslaitos suorittaa valvontaa pitämällä yhteyttä vankiin ja sijoituslaitoksen yhdyshenkilöön sekä suorittamalla valvontaa teknisin välinein.

Valvonnan tekninen toteutustapa ja valvonnan sisältö määritellään yksilöllisesti sijoitettavan vangin arvioidun valvonnan tarpeen perusteella. Valvonnan tekninen toteutustapa voi tarkoittaa käytännössä GPS-puhelimen ja pannan käyttöä. Mikäli vangin yksilöllinen tilanne ja sijoituspaikan olosuhteet huomioiden tekninen valvonta arvioidaan tarpeettomaksi, vanki voi olla ulkopuolisessa sijoituksessa myös ilman teknistä valvontaa.

Ulkopuolisen sijoituksen valmisteluvaiheessa sijoituspaikkaa, tuomittua ja vankia on informoitava teknisten välineiden käytöstä ja niihin liittyvistä ominaisuuksista ja velvoitteista. Tukipartio suorittaa vankilan ulkopuolella tapahtuvan valvonnan käymällä sijoituslaitoksessa. Valvontatoimenpiteet ja sijoituslaitoksen antamat vangin sijoitusehtojen rikkomista koskevat tiedot tulee kirjata asiakastietojärjestelmään.

Rikosseuraamuslaitos vastaa valvonnasta, ja sijoituspaikka seuraa vangille asetettujen sijoituksen ehtojen noudattamista ja ilmoittaa vankilalle ja tarvittaessa myös poliisille ehtojen rikkomisesta tai sitä koskevasta epäilystä. Valvonta suoritetaan siviilivaatteissa, ei Rikosseuraamuslaitoksen virkavaatteissa. Valvonnassa on noudatettava hienotunteisuusperiaatetta ja vältettävä aiheetonta huomion herättämistä sekä huolehdittava siitä, etteivät vankia koskevat salassa pidettävät tiedot tule ilmi ilman vangin antamaa suostumusta.

2.4 Suostumus eri viranomaisten ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön

Vangin kirjallinen suostumus on edellytyksenä sille, että Rikosseuraamuslaitos saa antaa sijoituksen kannalta tarpeellisia tietoja sijoituspaikalle ja sijoituspaikka saa ilmoittaa Rikosseuraamuslaitokselle ehtojen rikkomisesta. Suostumus on myös edellytyksenä sille, että vankila voi tarvittaessa olla yhteydessä viranomaisiin sekä yksityisiin yhteisöihin ja henkilöihin sijoituksen edellytysten selvittämistä tai ehtojen noudattamista koskevissa asioissa.

2.5 Sitoutuminen päihteettömyyteen

Vanki sitoutuu päihteettömyyteen allekirjoittaessaan sijoitussopimuksen. Päihteettömyyden valvomiseksi vanki voidaan vankeuslain 16 luvun 7 § perusteella velvoittaa ulkopuolisessa sijoituksessa ollessaan antamaan virtsa- tai sylkinäyte tai suorittamaan puhalluskoe. Päihteettömyyden valvonnasta ohjeistetaan tarkemmin ohjeen luvussa 8.

Vankeuslain 16 luvun 7 § mukaisesti vangilta voidaan ottaa päihdetesti ulkopuoliseen laitokseen sijoittamisen edellytysten selvittämiseksi. Ulkopuolinen sijoitus päihdekuntoutuslaitoksessa voidaan aloittaa, vaikka henkilö olisi vankilaan tullessa antanut positiivisen päihdetestituloksen. Ehtojen noudattamisen arviointi on kokonaisarviointia. Itsessään positiivinen päihdetesti vankilaan saapuessa ei tarkoita sitä, ettei sijoituksen ehtojen noudattamista voitaisi pitää riittävän todennäköisenä, mikäli muutoin kokonaisharkinnassa ehtojen noudattamista pidetään todennäköisenä.

2.6 Liikkuminen ja toimintaan osallistuminen

Ulkopuolisessa sijoituksessa olevan vangin on pysyttävä sijoituspaikassa, eikä hän saa poistua sieltä ilman valvontaa tai asiaankuuluvaa lupaa kiireellisiä sairastapauksia lukuun ottamatta. Vangin tullessa sijoituspaikkaan on hänelle kerrottava, mikä on hänen liikkuma-alueensa laitoksen lähiympäristössä. Liikkuma-alueen tulee lisäksi ilmetä selvästi sijoitussopimuksesta.

Säännölliset etukäteen tiedossa olevat sijoituspaikan ulkopuoliset käynnit täytyy määritellä ennen sijoitusta ja kirjata ne sijoitussopimukseen. Jos sijoituspaikan toimintaan kuuluvat esimerkiksi AA ja /tai NA-ryhmäkäynnit tai muu säännöllisesti toistuva toiminta, tulee ne kirjata sijoitussopimukseen, esimerkiksi tekstillä: vangilla on lupa käydä tiistaisin ja torstaisin kello 18.00–21.00 välillä NA- ja AA-ryhmän kokouksessa seuraavissa osoitteissa (osoitteet mainittuina).

Viikko-ohjelmaan voi esittää erillisiä ja yksittäisiä kuntoutusta edistäviä ja tukevia poikkeuksia, jotka vankila hyväksyy aina erikseen. Mikäli luvanvaraisesta liikkumisesta joudutaan poikkeamaan ennalta arvaamattoman, pakottavan syyn vuoksi, tulee vangin välittömästi ilmoittaa ennalta arvaamattomasta tapahtumasta tai esteestä sijoituspaikkaan. Sijoituspaikka ilmoittaa asiasta vankilalle. Tällainen ennalta-arvaamaton syy voi olla esimerkiksi julkisen liikenteen ongelmasta johtunut viivästyminen sijoituspaikkaan palaamisesta. Vankila voi myöntää vangille hakemuksesta poistumisluvan myös ulkopuolisen sijoituksen aikana, josta mainitaan luvussa 9.

3. Sijoituksen valmistelu

Sijoitusta voidaan valmistella vankeuden täytäntöönpanon aikana eri vaiheissa, joko vankilan toimesta vankeuden aikana tai yhdyskuntaseuraamustoimiston toimesta jo ennen vankilaan tuloa. Rangaistusajan suunnitelmat vapaudessa tuomion täytäntöönpanoa odottaville (ml. sakkovangit) laaditaan yhdyskuntaseuraamustoimistossa.

Ennen sijoitussopimuksen tekemistä selvitetään yhteistyössä vangin hyvinvointialueen edustajien kanssa sijoituspaikan soveltuvuus vangin sijoittamiseen. Hyvinvointialueen edustajien kanssa tehdään vangin suostumuksella yhteistyötä ennen sijoitusta ja mahdollisen sijoituksen aikana tarvittavien tukitoimien järjestämiseksi. Kun vangin hyvinvointialue, vankila, vanki ja sijoituspaikka ovat päättäneet sijoituspaikasta, sovitaan sijoituksen ajankohdasta, tuloprosessista ja sijoitussopimuksen laatimisesta.

Koska vankiterveydenhuolto vastaa vangin terveydenhuollosta, tulee vankiterveydenhuollon kanssa varmistaa sijoituksen ajankohta ja sijoituspaikan soveltuvuus. Siviilissä valmistelussa olevien sijoitusten osalta voidaan tarvittaessa lähettää ennakkoilmoitus asiakkaan terveydentilasta Vankiterveydenhuollon yksikölle.

Mikäli vangin ulkopuolista sijoitusta on valmisteltu esimerkiksi siviiliarviointivaiheessa, mutta edellytysten puuttuessa sijoittamisesta päättävä vankila ei sijoita vankia ulkopuoliseen laitokseen eikä päätösprosessi ole vireillä asiakastietojärjestelmässä, kielteistä päätöstä ulkopuoliseen laitokseen sijoittamisesta ei ole tarpeen tehdä. Tällöin vangin rangaistusajan suunnitelmaa täsmennetään vastaamaan muuta tarkoituksenmukaista toimintaa.

Rikosseuraamuslaitos vastaa kuljetuksen järjestämisestä sijoituspaikkaan. Vanki voi siirtyä sijoituspaikkaan vankilan tai tukipartion kuljettamana, kuntoutuslaitoksen kyydillä tai omatoimisesti, mikäli se arvioidaan turvalliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi.

4. Sijoituspaikka

Vankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 21 §:n 2 momentin mukaan sijoituspaikasta sovitaan vangin asuin- tai kotikunnan (nyk. hyvinvointialue) kanssa. Sijoituspaikan edellytyksistä on säädetty saman pykälän 3 momentissa. Rikosseuraamuslaitos on tehnyt hankintasopimuksia soveltuvuus- ja muut vaatimukset täyttäneiden palveluntarjoajien kanssa. Rikosseuraamuslaitos käyttää sopimusaikana vain valittuja sopimuskumppaneita. Tästä voidaan poiketa yksittäisissä tapauksissa sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa, jos palveluntarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.

Sijoituspaikan valinta tehdään kokonaisharkinnan perusteella, jossa otetaan huomioon esimerkiksi seuraavat asiat:

– palvelutarve ja hyötyminen kuntoutumisen kannalta soveltuvimmasta palvelusta (sijoituspaikan hoidon sisältö, lääkitys jne.)

– hyvinvointialueen sosiaali- ja/tai päihdepalveluiden näkemys sijoituspaikasta (kuten tarvittavien tukitoimien järjestäminen, hoidon jatkuvuuden turvaaminen vankeusrangaistuksen jälkeen sekä sijoitukseen liittyvien tavoitteiden ja asiakkaan vapautumiseen liittyvien toimenpiteiden yhteensovittaminen)

– yksilökohtaiset erityistarpeet sijoituspaikan osalta (sukupuoli, ikä, esteettömyys, kielitaito ja muut vastaavat yksilökohtaiset tarpeet)

– palvelujen saatavuus (sijoituspaikassa on tilaa ja se on kohtuullisen lähellä Rikosseuraamuslaitoksen yksikköä tai laitosta).

– sijoitettavan oma näkemys ja/tai toive sijoituspaikasta. Mikäli kokonaisharkinnan perusteella asiakkaan tarpeisiin soveltuvia sijoituspaikkoja on tarjolla samanaikaisesti useampi, valitaan sijoituspaikka halvimman hinnan perusteella.n tarjolla samanaikaisesti useampi, valitaan sijoituspaikka halvimman hinnan perusteella.

5. Esitys tai ilmoitus ulkopuolisesta sijoituksesta

Mikäli Rikosseuraamuslaitos maksaa sijoituksesta aiheutuvat kustannukset, Rikosseuraamuslaitos tekee määrärahavarauksen sijoitusta valmistelevan työntekijän esityksestä. Rikosseuraamuslaitos maksaa sakon muuntorangaistusta suorittavien ulkopuolisen sijoituksen, koska on saanut siihen erillisen rahoituksen. Muiden kuin sakkovankien kohdalla sijoituksen kustannusten maksusta on neuvoteltava vangin hyvinvointialueen kanssa ennen sijoituksen alkamista. Mikäli määrärahavarausesitystä ei tehdä, sijoitusta valmisteleva työntekijä tekee ilmoituksen ulkopuolisesta sijoituksesta. Rikosseuraamuslaitos maksaa sijoituksen aiheutuneiden kulujen mukaisesti määrärahavarauksen perusteella. Mikäli sijoitus keskeytyy, tämä tulee huomioida määrärahavarauksessa.

6. Sijoitussopimus

Vankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 21 §:n mukaan sijoitus vankilan ulkopuoliseen laitokseen perustuu vankilan, sijoituspaikan ja vangin tekemään kirjalliseen sopimukseen. Sijoitussopimus laaditaan aina ennen sijoituksen alkamista ja siinä määritellään sijoituksen alkamis- ja päättymisajankohta. Sijoitus tehdään määräajaksi, joka ei ilman vangin olosuhteista johtuvaa tai muuta vastaavaa erityistä syytä saa olla alle 14 vuorokautta eikä yli kuusi kuukautta. Perusteltua on pyrkiä siihen, että sijoitus on riittävän pitkä, jotta vanki ehtii kiinnittyä päihdekuntoutukseen ja hyötyy hoidosta. Rikosseuraamuslaitoksen maksamana ulkopuolinen sijoitus päättyy silloin, kun täytäntöönpano päättyy. Asiakas voi jatkaa päihdekuntoutusta vielä täytäntöönpanon päättymisen jälkeen, mutta tällöin kustannusvastuu siirtyy hyvinvointialueelle.

Sijoitussopimuksessa on vankeudesta annetun asetuksen 21 §:n mukaan määrättävä:

1) sijoituksen tavoitteet

2) sijoitusajankohta

3) toiminnan sisältö sijoituspaikassa

4) vangille asetettavat ehdot

5) seuraamukset ehtojen rikkomisesta

6) yhteydenpito vankilan, sijoituspaikan ja vangin koti- tai asuinkunnan välillä

7) toimenpiteet sijoituksen päättyessä, keskeytyessä tai purkautuessa

8) muut yhteydenpitoa ja valvontaa koskevat tarpeelliset tiedot

Sopimus sisältää myös vangin sitoutumisen tavoitteelliseen toimintaan sijoituspaikassa.

Sijoitussopimuksen allekirjoittavat vankilan yksikönpäällikkö tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty toiminnoista vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies, sijoituspaikan edustaja ja vanki. Koska sijoituspaikasta sekä mahdollisen ehdonalaisen vapauttamisen jälkeisistä tarpeellisista toimista on sovittava aina vangin hyvinvointialueen edustajan kanssa, on suositeltavaa, että sijoitussopimuksen allekirjoittaa myös hyvinvointialueen viranhaltija. Sijoitettava vanki hyväksyy allekirjoituksellaan sijoitusehdot ja sitoutuu niiden noudattamiseen. Sijoitussopimus annetaan kaikille sopijaosapuolille ja sopimukseen liitetään erillisenä asiakirjana esitys/ilmoitus sijoituksesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta.

Sijoituspaikka sekä vankila nimeävät yhteyshenkilön sijoituslaitoksen ja vankilan yhteydenpitoa varten. Vankila seuraa, että sijoituspaikka noudattaa tehtyä sijoitussopimusta. Mikäli ehtoja ei noudateta, sijoitussopimus voidaan purkaa.

7. Toimintaraha

Vankila maksaa vankilan ulkopuoliseen laitokseen sijoitetulle vangille toimintarahaa vangin ehdonalaiseen vapauteen pääsyyn asti. Vankeuslain 9 luvun 6 §:n nojalla toimintarahaa maksetaan vangin rangaistusajan suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisen sekä osallistumisen säännöllisyyden ja keston mukaan. Menettelytapaohjeen Vankien toimintaan osallistuminen ja taloudelliset etuudet (RISE/594/2023)mukaan kahta ylintä toimintarahaluokkaa maksetaan avolaitoksissa ja kahta alinta suljetuissa laitoksissa. Ulkopuoliseen laitokseen sijoitetulle maksetaan kuitenkin lähtökohtaisesti toimintarahaluokka 3 mukaista toimintarahaa.

Vankeuslain 9 luvun 8 §:n nojalla toimintaraha voidaan jättää kokonaan tai osittain maksamatta, jos maksaminen vangin muulta viranomaiselta kyseiseen toimintaan saama tuki huomioon ottaen taikka muuta tähän rinnastettavasta syystä ei ole tarpeen. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun vangilla on muita tuloja, kuten esimerkiksi eläketuloja.

8. Päihteettömyyden valvonta sijoituksen aikana

Vangin päihteettömyyttä valvotaan ulkopuolisen sijoituksen aikana. Päihteettömyyden valvonnassa noudatetaan soveltuvissa osissa ohjetta Vangin päihteettömyyden valvonta, päihtymystilan toteaminen ja päihdevalvonnan testit (RISE/1456/2026). Päihteettömyyden valvomiseksi vanki voidaan velvoittaa antamaan virtsa- tai sylkinäyte tai suorittamaan puhalluskoe. Vankeuslain 16 luvun 7 §:ssä mainitaan, että jos päihtymystila on ulkonaisista merkeistä päätellen ilmeinen, näytettä tai puhalluskoetta ei tarvitse ottaa, ellei vanki sitä vaadi. Vangilta voidaan määrätä otettavaksi verinäyte vankeuslain 16 luvun 7 §:ssä tarkemmin säädetyissä tilanteissa.

Päihdetestauksesta huolehtii Rikosseuraamuslaitoksen tukipartio tai päihdetestin voi ottaa sijoituspaikka. Jos sijoitetun todetaan puhalluskokeen perusteella olevan alkoholin vaikutuksen alainen, Rikosseuraamuslaitoksen on ryhdyttävä ohjeen luvun 11 mukaisiin toimenpiteisiin. Mikäli sylki- tai virtsanäytteessä saadaan positiivinen testitulos, on näyte lähetettävä tutkittavaksi tai varmennettavaksi laboratorioon. Laboratorion tulee täyttää huumausainetestien tekemisestä säädetyt laatuvaatimukset. Samoin on meneteltävä, vaikka pikatestin tulos olisi negatiivinen, jos on perusteltu syy epäillä päihtymystilaa. Rikkomusepäily tulee selvittääviipymättä puolueettomasti ja tasapuolisesti rikkomuksen laadun ja vakavuusasteen edellyttämällä tavalla. Sijoitetulle vangille tulee aina varata tilaisuus tulla kuulluksi.

Jos sijoitetun epäillään tahallisesti tai törkeästi rikkoneen sijoituksen ehtoja eikä asiaa saada heti selvitettyä, voidaan hänet toimittaa vankilaan selvittämisen ajaksi. Kyseessä on turvaamistoimenpide, jota voidaan käyttää, kun virtsa- tai sylkinäyte on varmennettavana. Jos selvityksen perusteella ei esitetä mitään seuraamuksia, rikkomuksen käsittely päättyy siihen ja vangin sijoitusta ulkopuolisessa laitoksessa jatketaan. Jos varmennettu tulos osoittaa sijoitetun käyttäneen huumausainelain 3 §:ssä tarkoitettua huumausainetta tai lääkettä, jonka käyttämiseen hänellä ei ole lääkemääräystä, ryhdytään ohjeen 11 luvun mukaisiin toimenpiteisiin.

9. Poistumislupa ja läheisten tapaaminen ulkopuolisen sijoituksen aikana

Poistumislupa voidaan myöntää vangille vankeuslain säännösten mukaisesti. Vankila ohjeistaa sijoituspaikkaa poistumislupien käytännöistä. Vanki ottaa poistumislupa-asian sijoituspaikan työntekijöiden kanssa esiin, täyttää poistumislupa-anomuksen ja lisää siihen liitteeksi oman lomasuunnitelmansa. Poistumislupa-anomukseen liitetään tavallisesti myös sijoituspaikan työntekijän puolto tai lausunto. Tämän jälkeen anomus lähetetään vankilaan vankilan omien lomakäytäntöjen (määräajat yms.) edellyttämällä tavalla. Mikäli poistumislupa myönnetään, poistumisluvalle lähtiessään vanki ilmoittautuu sijoituspaikan henkilökunnalle. Sijoituspaikka ilmoittaa vangin poistumisluvalle lähdöstä vankilalle.

Poistumisluvalta palattuaan vanki ilmoittautuu sijoituspaikan henkilökunnalle. Tarvittaessa vankia pyydetään antamaan päihdetesti. Sijoituspaikka ilmoittaa välittömästi vankilaan vangin lomalta paluusta. Mikäli vangin epäillään palanneen sijoituspaikkaan päihtyneenä tai myöhässä, sijoituspaikka ottaa tämän esille vankilan kanssa, jossa sovitaan jatkotoimenpiteistä.

Läheisten tapaamisissa sijoituspaikassa noudatetaan sijoituspaikan käytäntöjä, eivätkä ne vaadi erillistä lupaa vankilalta.

10. Vankiterveydenhuolto ulkopuolisen sijoituksen aikana

Vankila tekee tiivistä yhteistyötä vankiterveydenhuollon kanssa ulkopuolissa sijoituksissa. Vankiterveydenhuolto tekee vangin tulotarkastuksen tavallisesti tulopäivänä vankilaan saapumisesta. Tulotarkastuksessa otetaan esille päihteiden käyttö, ja mikäli vangin kunto sen sallii, myös vankiterveydenhuollossa voidaan informoida vankia ulkopuolisen sijoituksen mahdollisuudesta. Ulkopuolista sijoitusta valmisteltaessa tulee konsultoida vankiterveydenhuoltoa, esimerkiksi milloin vieroitusoireissa vankilaan tulleen vangin siirtäminen ulkopuoliseen sijoituspaikkaan on turvallista.

Vankiterveydenhuollon yksikön tehtävänä on järjestää vankien ja tutkintavankien terveyden- ja sairaanhoito siten kuin vankeuslain 10 luvussa säädetään. Tämä tarkoittaa, että vankilan ulkopuolella järjestettävä tutkimus tai annettava hoito on Vankiterveydenhuollon yksikön lääkärin osoittamaa tai hyväksymää. Ulkopuolisen sijoituksen aikaisista mahdollisista lääkehoidon muutoksista on sijoituspaikan aina keskusteltava vankiterveydenhuollon kanssa. Vankiterveydenhuolto järjestää sijoituksen aikaisen lääkityksen vangille. Mikäli vangille tarvitsee ulkopuolisen sijoituksen aikana määrätä lääkitystä tai hän tarvitsee muita ylimääräisiä terveydenhuollon palveluita, sijoituspaikka ottaa aina – kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta – yhteyttä vankiterveydenhuoltoon ja keskustelee niistä etukäteen.

Sijoituspaikkana käytettävillä päihdekuntoutuslaitoksilla on lääkityksen suhteen erilaisia käytäntöjä, joista vankiterveydenhuollon on oltava tietoinen ennen sijoituksen toteutusta. Mikäli sijoitettavalla vangilla on paljon terveydenhuollollisia tarpeita, on suositeltavaa, että vankiterveydenhuolto osallistuu myös sijoitusta valmistelevaan verkostokokoukseen. Hoidon päätyttyä sijoituspaikka lähettää hoitoyhteenvedon Vankiterveydenhuollon yksikköön.

11. Ulkopuolisen sijoituksen peruuttaminen

Vankeuslain 8 luvun 11 §:n mukaisesti sijoitus voidaan peruuttaa, jos ulkopuolisen sijoituksen edellytykset eivät enää täyty. Jos vanki ei noudata sijoituksen ehtoja, lupa voidaan peruuttaa, mikäli vangille ehtojen rikkomisesta harkinnanvaraisesti määrättävää kurinpitorangaistusta ei pidetä riittävänä tai tarkoituksenmukaisena. Sijoituksen peruuttamista arvioitaessa on tehtävä tapauskohtaista harkintaa ja kiinnitettävä huomiota rikkomuksen vakavuuden lisäksi siihen, ovatko vankeuslain 8 luvun 10 §:ssä säädetyt sijoituksen edellytykset enää rikkomuksen tapahduttua olemassa. Jos edellytykset eivät ole enää olemassa, lupa tulee peruuttaa. Vakavissa rikkomustapauksissa lupa voidaan peruuttaa ja määrätä lisäksi kurinpitorangaistus.

Vankia on kuultava sijoituksen peruuttamisen perusteista ennen asian ratkaisemista ja kuuleminen kirjattava asiakastietojärjestelmään. Vankeuslain 20 luvun 1 §:n 1 momentin perusteella vanki saa vaatia oikaisua päätöksestä, joka koskee päätöstä peruuttaa sijoitus. Peruutettaessa sijoitus vangille annetaan vankilasta peruuttamista koskeva päätös oikaisuvaatimusosoituksineen. Sijoituksen peruuttamisesta päättää (pois lukien elinkautisvangit, yhdistelmärangaistusta ja koko rangaistusta suorittavat) yksikönpäällikkö tai rikosseuraamuskeskuksen työjärjestyksessä määrätty toiminnoista vastaava virkamies taikka ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimiva virkamies.

Lähtökohtaisesti sijoitus peruutetaan, kun on kyse tahallisesta ja törkeästä ehtojen rikkomisesta, esimerkiksi, jos vanki poikkeaa merkittävästi sovitulta liikkuma-alueelta, syyllistyy rikokseen tai päihteiden käyttöön.

Lähtökohtana on, että vähäisissä ja lievissä ehtojen rikkomistapauksissa vangille annetaan varoitus, jollei huomautusta pidetä riittävänä. Vähäisenä rikkomuksena voidaan esimerkiksi pitää tilannetta, jossa vanki poikkeaa ulkoilemassa käydessään ennalta määrätyltä alueelta vähäisesti. Päihteiden käyttö sijoituksen aikana johtaa pääsääntöisesti aina peruutukseen, lukuun ottamatta tilanteita, jotka ovat katsottavissa niin vähäisiksi rikkeiksi, että ne voidaan hoitaa retkahduksen käsittelynä sijoituspaikassa. Jos ulkopuolinen sijoitus peruutetaan, vanki tulee toimittaa vankilaan suorittamaan jäljellä olevaa vankeutta. Vangin sijoitusvankila on velvollinen hakemaan vangin pois sijoituspaikasta tai sopimaan sijoituspaikkaa lähimpänä olevan vankilan tai tukipartion kanssa, että he hakevat vangin pois sijoituspaikasta. Lähtökohtana on, että vanki toimitetaan siihen vankilaan, josta hänet on sijoitettu ulkopuoliseen sijoitukseen.

Sijoituspäätös peruutetaan myös, jos vanki itse pyytää sijoituksen peruutusta. Peruutusta on pyydettävä kirjallisesti ja päätös peruuttamisesta annetaan vangille kirjallisesti ja tallennetaan Rikosseuraamuslaitoksen vahvistamalla tavalla. Sijoitus voidaan myös peruuttaa, jos sijoituspaikan olosuhteissa, toiminnassa tai muissa ennalta sovituissa asioissa tapahtuu sellaisia muutoksia, että ulkopuolisen sijoituspaikan edellytysten ei voida enää katsoa täyttyvän, eikä ulkopuolista sijoitusta toiseen sijoituspaikkaan ole mahdollista valmistella.

Jos vanki poistuu luvatta sijoituspaikasta ennen vankeuden päättymistä, on sijoituspaikan ilmoitettava tästä välittömästi vankilaan. Vanki voidaan etsintäkuuluttaa täytäntöönpanon jatkamiseksi, mistä tehdään tarvittavat merkinnät asiakastietojärjestelmään.

Tahallisessa ja törkeässä ehtojen rikkomisessa sijoituspaikka tai tukipartio ottaa välittömästi yhteyttä vankilaan, antaa tarkan selvityksen tilanteesta ja vanki toimitetaan välittömästi suljettuun vankilaan vangin kuulemiseksi ja ehtojen rikkomisen selvittämisen ajaksi. Jos sijoitettu vastustaa vankilaan toimittamista, tukipartiolla on oikeus käyttää vankeuslain 18 luvun 6 §:n mukaisesti tarpeellisia ja olosuhteisiin nähden puolustettavia voimakeinoja sijoitetun vangin vankilaan toimittamiseksi. Ehtojen rikkomusepäily tulee selvittää viipymättä sekä puolueettomasti ja tasapuolisesti rikkomuksen laadun ja vakavuusasteen edellyttämällä tavalla. Poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle on tehtävä ilmoitus, jos vangin epäillään syyllistyneen rikokseen vankilan ulkopuolella.

Jos sijoitettu rikkoo sijoitussopimusta ja velvollisuutta pysyä sijoituspaikassaan, vankeuslain 3 luvun 7 §:n mukaisesti rangaistusajaksi ei lueta aikaa sen vuorokauden alusta, jolloin vanki karkasi tai poistui luvatta, sen vuorokauden loppuun, jolloin vanki palasi tai otettiin kiinni vankilaan palauttamista varten. Jos määräaikana palaamatta jäämiseen on ollut pakottava syy, aika luetaan kuitenkin rangaistusajaksi. Aika voidaan lukea rangaistusajaksi myös, jos myöhästyminen on ollut erittäin vähäinen ja jos rangaistusajaksi lukematta jättäminen olisi kohtuutonta.

12. Vangin vapauttaminen

Ulkopuolisen sijoituksen lähestyessä loppuaan on hyvä pitää verkostopalaveri vangin, vangin hyvinvointialueen, sijoituspaikan, vankilan, vankiterveydenhuollon, vangin lähiverkoston ja muiden yhteistyötahojen kesken. Verkostopalaverissa arvioidaan sijoituksen onnistumista ja merkitystä vangin elämässä sekä sovitaan tukitoimista sijoituksen jälkeen. Ulkopuolisen sijoituksen ja vankeuden päättyessä asiakas saattaa jatkaa vielä laitoshoitoaan, mikäli hyvinvointialue, asiakas ja päihdekuntoutuslaitos katsovat tämän tarpeelliseksi.

Vangin vapauttamisesta on sijoituspaikan ja vankilan sovittava etukäteen, sillä vapauttamisen hoitaa Rikosseuraamuslaitos. Tekninen valvonta täytyy aina poistaa Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehen toimesta. Vapauttamisasiakirjan on oltava vangin hallussa vapautumispäivänä. Tukipartio voi antaa vangille vapautumispäivänä vapauttamista koskevat asiakirjat, ja tukipartiolle palautetaan valvontalaitteet. Vanki voi myös omatoimisesti siirtyä tai hänet kuljetetaan sijoituspaikasta Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön saamaan vapauttamisasiakirjat sekä palauttamaan valvontavälineet. Tilanteissa, joissa teknistä valvontaa ei ole eikä vanki pääse kohtuullisesti kulkemaan Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön, voidaan vapauttamisasiakirja toimittaa vangille myös muutoin kuin henkilökohtaisesti toimittamalla, ensisijaisesti salattuna sähköpostina.

Matkakustannusten korvaamisessa noudatetaan menettelytapaohjetta Matkakustannusten korvaaminen (RISE/559/2024).  Tarvittaessa vangille korvataan Rikosseuraamuslaitoksen yksikköön kulkemisesta aiheutuneet matkakustannukset vankeuslain 4 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan Suomen alueella valtion varoista. Matkakustannukset korvataan halvimman julkisen kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvien kustannusten mukaan. Myös muut vapautumisesta aiheutuvat matkakustannukset, kuten kulku kotipaikkaan, korvataan Suomen alueella vangille edellä mainitulla tavalla. Tuomitulle annetaan vankeuslain 20 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla matkakulujen korvaamista koskevan päätöksen yhteydessä oikaisuvaatimusosoitus.

13. Raportti ja muu dokumentointi

Vankila ohjeistaa sijoituspaikkaa raportointikäytännöissä. Ennen vangin vapautumista sijoituspaikka lähettää Rikosseuraamuslaitokselle raportin sijoituksen toteutumisesta. Raportointiin käytetään Rikosseuraamuslaitoksen raporttipohjaa, jonka vankila välittää sijoituspaikalle. Sijoituspaikka toimittaa raportin sekä sijoituksen tehneelle vankilalle että sähköpostiosoitteeseen rise.kuntoutus@om.fi.

Lomakkeet esitykseksi/ilmoitukseksi vangin sijoittamisesta ulkopuoliseen laitokseen, sijoitussopimuksesta vangin ulkopuolisesta sijoituksesta sekä raportista ulkopuolisen sijoituksen toteutuksesta ovat saatavilla asiakastietojärjestelmän lomakepankista.

Lisätietoja Rikosseuraamuslaitoksen oikeusyksikön normiohjaustiimistä

Pääjohtaja Anna Arola-Järvi

Lakimies Mia Sandberg