Rikosseuraamuslaitoksen toiminnassa painottuu sosiaalinen oikeudenmukaisuus – Vastuullisuusraportti vuodelta 2022 on julkaistu
Rikosseuraamuslaitoksen vastuullisuusraportti on nyt koostettu toista kertaa. Vastuullisuuden arvioinnissa keskeisenä painopisteenä on toiminnan ”kädenjälki” eli se, miten organisaatio omien tehtäviensä kautta edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Rikosseuraamuslaitoksen toiminnassa korostuvat erityisesti sosiaalisen vastuun teemat.
Rikosseuraamuslaitos on valinnut neljä kestävän kehityksen tavoitetta, joihin se haluaa tuoda näkyväksi oman kädenjälkensä. Nämä tavoitteet ovat terveys ja hyvinvointi, sukupuolten tasa-arvo, eriarvoisuuden vähentäminen sekä rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto.
– On ollut hienoa huomata, miten hyvin Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kehittämisen painopisteet osuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Raporttiin valittiin tänä keväänä neljä kädenjälkitavoitetta, mutta Risen laajalla toimintakokonaisuudella on varmasti vaikutusmahdollisuuksia myös muihin Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteisiin. Seuraavaa raporttia varten painopistevalintoja voidaan tarkastella taas uudelleen, kertoo Rikosseuraamuslaitoksen strategiayksikön erityisasiantuntija Sinikka Olmiala.
Rikosseuraamuslaitoksen vastuullisuustyö perustuu ensisijaisesti sen lakisääteisiin tehtäviin sekä viraston omaan strategiaan. Vastuullisuuden kannalta keskeisiä strategisia vaikuttavuustavoitteita ovat asiakkaiden valmentaminen rikoksettomaan elämään, turvallisuuden takaaminen rangaistusten täytäntöönpanossa, yhteiskunnan turvallisuuden edistäminen sekä oikeusturvan ja yhdenvertaisen kohtelun toteutuminen.
Kuntoutus ja riippuvuuksista irtautumisen tuki ovat osa rangaistuksen suorittamista
Rikosseuraamuslaitos tavoittaa henkilöitä, joilla on paljon palvelutarpeita, mutta joilla on merkittäviä vaikeuksia päästä osallisiksi palveluista. Rikosseuraamuslaitos tarjoaa vangeille ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaille kuntoutusta, jonka tavoitteena on auttaa heitä irrottautumaan rikollisesta elämäntavasta ja palaamaan yhteiskuntaan rangaistuksen suorittamisen jälkeen.
Erityisen huomion kohteena vuonna 2022 on ollut sakkovankien, eli vankilassa muuntorangaistusta suorittavien vankien kuntoutus. Rikosseuraamuslaitos on lisännyt ulkopuoliseen päihdekuntoutukseen ohjaamista, ja vuonna 2023 päättyvän sakkovankihankkeen jälkeen toiminta jatkuu pysyvänä. Myös tupakoinnin kieltäminen vankiloiden sisätiloissa on merkittävä päätös, ja sillä on vaikutuksia kaikkien vankilassa olevien terveydelle.
Tasa-arvon toteutumisessa huomioidaan sekä asiakkaat että henkilökunta
Rikosseuraamuslaitos kiinnittää huomiota tasa-arvon edistämiseen. Naisvankien tilannetta on naisvankiprojektin aikana monin toimenpitein kohennettu, esimerkiksi sijoittamalla naiset erillisille osastoille ja yksiköihin. Hämeenlinnaan avattiin marraskuussa 2020 ainoastaan naisille suunnattu suljettu vankila, jossa on panostettu digitaalisiin palveluihin. Rikosseuraamuslaitoksessa on panostettu vankien digitaitoihin myös laajemmin esimerkiksi lisäämällä sähköisten palvelujen käyttöä.
Vankipaikkauudistuksessa on perustettu uusia osastoja naisvankien lisäksi alaikäisille ja nuorille vangeille sekä vankilaturvallisuutta vaarantaville vangeille. Osastoilla pystytään vastaamaan kunkin erityisryhmän tarpeisiin aiempaa paremmin, ja ne parantavat erityisryhmien kuntoutusmahdollisuuksia sekä vankien ja henkilökunnan turvallisuutta.
Henkilökunnan turvallisuuden parantamisen lisäksi henkilöstön työhyvinvointi on nostettu tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Sairauspoissaoloja pyritään tulevalla kaudella vähentämään monin toimenpitein, kuten kehittämällä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja perustamalla kaksivuotinen työhyvinvointihanke.
Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnasta noin 44 prosenttia on naisia. Heidän osuutensa on kasvanut, mutta työmarkkinoiden jakautuminen naisten ja miesten aloihin ja ammatteihin näkyy myös Rikosseuraamuslaitoksessa.
Vastuullisuustyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden kanssa
Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on lisätä vankien koulutukseen osallistumista ja kuntoutusta, mikä helpottaa vankien integroitumista yhteiskuntaan seuraamuksen suorittamisen jälkeen. Tavoitteena on myös rakentaa palvelujatkumoita ja lisätä yhteistyötä yhteiskunnan muiden palvelujen kanssa. Rikosseuraamuslaitos tekee laajaa yhteistyötä projektikumppanuuksilla, ja näissäkin sosiaalisen vastuullisuuden näkökulma on vahvasti läsnä.
Rikosseuraamuslaitos toteuttaa vastuullisuustoimia myös pienentääkseen jalanjälkeään esimerkiksi tukemalla Senaatti-kiinteistöjen vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta omien kiinteistöjensä osalta. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi varmistaa turvalliset tilat sekä vangeille että työntekijöille.
Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemojen parissa työskentelyä vahvistetaan ja vakiinnutetaan Rikosseuraamuslaitoksen uudessa organisaatiossa.
– Uudessa organisaatiossa vastuullisuustiedon keräämiseen ja analysointiin tulee löytää sopiva malli, jossa voidaan hyödyntää Rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnan osaamista eri yksiköistä ja vastuualueilta yhä laajemmin. Vastuullisuusraportointiin tarvitaan osaamista ja näkemyksiä eri puolilta Rikosseuraamuslaitosta, Sinikka Olmiala katsoo.
Vastuullisuusraportti on luettavissa suomeksi.
Lisätiedot:
Sinikka Olmiala, erityisasiantuntija, sinikka.olmiala(at)om.fi, kehittämisen ja ohjauksen vastuualue, strategiayksikkö